Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
ECLI:FI:KKO:2017:89 ECLI:FI:KKO:2017:89 KI-generiert

Supreme Court allows appeal dismissed for late filing due to lower court's failure to transfer email promptly.

Geschäftsnummer ECLI:FI:KKO:2017:89
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland overturned the High Court's decision to dismiss an appeal as late-filed. The appellant's lawyer sent the appeal via email to the wrong court on the final deadline, and the receiving court delayed transferring it to the competent court until after the deadline expired. The Court held that the receiving court had a statutory duty to transfer the email immediately upon noticing the error, and the appellant's own negligence in addressing the wrong court did not excuse the court's failure to act promptly.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8 §; 15 §: If a court receives an appeal by email to the wrong court, it must transfer it immediately to the competent court; failure to do so renders the appeal admissible even if late, provided the delay was not solely due to the appellant's fault.

Schlagwörter

KI-generiert
electronic filing court jurisdiction late appeal statutory duty court error transfer obligation procedural deadline mangelhafte Postzustellung

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Act on Electronic Communication in Official Activities 8 §
Act on Electronic Communication in Official Activities 15 §
Supreme Court of Finland Act 25th Chapter 12 § paragraph 2
Supreme Court of Finland Act 25a Chapter 4 § paragraph 2

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Vastaajan asiamies toimitti käräjäoikeuden tuomiota koskevan valituskirjelmän ja vangitun kantelun määräajan viimeisenä päivänä sähköpostitse muuhun kuin tuomion antaneeseen käräjäoikeuteen. Tässä käräjäoikeudessa oli heti havaittu, että toimivaltainen tuomioistuin oli tietty toinen käräjäoikeus. Valituskirjelmän sisältävän sähköisen viestin vastaanottanut käräjäoikeus oli tavoitettuaan viestin lähettäjän vasta määräajan umpeuduttua siirtänyt seuraavana päivänä sähköisen viestin toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Koska sähköisen viestin vastaanottaneen käräjäoikeuden olisi tullut oma-aloitteisesti siirtää viesti heti toimivaltaiselle tuomioistuimelle, hovioikeuden ei olisi tullut jättää valitusta tutkimatta myöhään saapuneena.

L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8 §, 15 §

OK 25 luku 12 § 2 mom

OK 25 a luku 4 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Menettely Helsingin käräjäoikeudessa

Vastaaja A oli ilmoittanut määräajassa tyytymättömyyttä Espoon käräjäoikeuden tapon yritystä koskevassa asiassa 15.9.2016 antamaan tuomioon. A:n pyynnöstä valituksen jättämiselle oli asetettu uusi määräaika, jonka mukaan valituskirjelmä oli tullut toimittaa käräjäoikeuden kansliaan viimeistään 16.11.2016 ennen virka-ajan päättymistä. A:n puolustajan lakiasiaintoimistosta sähköpostilla lähetetty, Helsingin hovioikeudelle osoitettu valituskirjelmä, jonka otsikkona oli "Tuomitun valitus ja vangin kantelu", oli toimitettu Espoon käräjäoikeuden sijasta sähköpostitse Helsingin käräjäoikeuteen määräpäivänä kello 15.53.

Helsingin käräjäoikeuden muutoksenhakukanslian työntekijä oli samana päivänä yrittänyt tavoittaa valituskirjelmän lähettäjää puhelimitse ja lähettänyt tälle kello 16.11 sähköpostiviestin todeten, että valitus oli tullut Helsingin käräjäoikeuteen ja että se piti ilmeisesti lähettää Espoon käräjäoikeuteen.

Helsingin käräjäoikeuden muutoksenhakukanslia oli 17.11.2016 kello 9.06 A:n pyynnöstä siirtänyt sinne toimitetun valituskirjelmän sähköisesti Espoon käräjäoikeuteen ja Helsingin hovioikeuteen.

Espoon käräjäoikeus oli toimittanut valituskirjelmän ja muutoksenhaun kohteena olevan rikosasian asiakirjat hovioikeuteen.

Helsingin hovioikeuden päätös 22.3.2017

Hovioikeus lausui, että valitus oli saapunut toimivaltaiseen käräjäoikeuteen vasta 17.11.2016 ja jätti valituksen myöhään saapuneena tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Olli Mäkinen, Anna-Liisa Hyvärinen ja Jaakko Rautio. Esittelijä Samuli Kaarre.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa

Valituksessaan A vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista hovioikeuteen valituksen tutkimista varten.

Syyttäjä ja asianomistaja B vaativat vastauksissaan, että valitus hylätään.

Välitoimi

Helsingin käräjäoikeus antoi pyydetyn lausuman sen menettelystä sähköisesti toimitetun valituksen siirtämisessä toimivaltaiseen tuomioistuimeen. A antoi pyydetyn lausuman käräjäoikeuden lausumasta.

Syyttäjällä ja B:llä oli tilaisuus lausua käräjäoikeuden lausumasta vastauksissaan.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeuden toimivalta jättää valitus tutkimatta myöhästymisen vuoksi

1. A on valituksessaan katsonut, että hovioikeus ei olisi saanut ottaa ratkaistavakseen kysymystä siitä, onko valitus saapunut käräjäoikeuteen myöhässä. A on katsonut, että yksinomainen toimivalta jättää valitus myöhästymisen johdosta tutkimatta on ollut käräjätuomarilla.

2. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan valituksen tutkimatta jättämisestä myöhästymisen vuoksi päättää käräjäoikeuden lainoppinut jäsen. Säännös vastaa sisällöltään aikaisempaa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 a §:ä (595/1993). Viimeksi mainitulla lailla toimivalta koskien valituksen tutkimatta jättämistä myöhästymisen vuoksi siirrettiin hovioikeudelta käräjäoikeudelle. Tuon lainkohdan esitöissä todetaan, että siinä tapauksessa, ettei käräjäoikeudessa ole huomattu valituksen myöhästymistä, hovioikeus voi jättää valituksen tutkimatta (HE 79/1993 vp s. 22).

3. Valmistelun aloittamista hovioikeudessa koskevan oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 3 §:ssä säädetään hovioikeuden velvollisuudesta täydennyttää puutteellista valitusta, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen. Luvun 4 §:n 1 momentti koskee niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä hovioikeuden on jätettävä sisällöllisesti puutteellinen valitus tutkimatta. Pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden on heti jätettävä valitus tutkimatta, jos sen tutkimiselle on muu kuin 3 §:ssä tarkoitettu este.

4. Viimeksi mainittua lainkohtaa ja asiallisesti samansisältöisiä aiempia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä on oikeuskäytännössä vakiintuneesti tulkittu niin, että hovioikeuden on heti jätettävä valitus tutkimatta muun ohella silloin, jos käräjäoikeudelta on jäänyt huomaamatta muutoksenhakemuksen myöhästyminen. Tämä tulkinta vastaa sääntelyn esitöissä esitettyä (HE 33/1997 vp s. 57).

5. Edellä lausuttu huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että hovioikeudella on ollut toimivalta tutkia, onko A:n valitus toimitettu määräajassa ja päättää valituksen tutkimatta jättämisestä.

Onko hovioikeuden tullut jättää valitus tutkimatta myöhään saapuneena

Sovellettavat säännökset

6. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeuden kansliaan viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa, ei oteta tutkittavaksi. Saman luvun 15 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on osoitettava asianomaiselle hovioikeudelle. Jos käräjäoikeuden kansliaan toimitettava valituskirjelmä on saapunut määräajassa hovioikeuteen, valitusta ei luvun 18 §:n 2 momentin nojalla tämän vuoksi jätetä tutkimatta, vaan kirjelmä on hovioikeudesta viipymättä lähetettävä käräjäoikeuden kansliaan.

7. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Lain 15 §:n 1 momentin mukaan viranomaiselle erehdyksessä toimitettu asian vireillepanoa tai muuta käsittelyä koskeva sähköinen asiakirja on viipymättä siirrettävä sille viranomaiselle, jolle asiakirja on osoitettu. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan toimittaneelle. Pykälän 3 momentin mukaan siirretyssä asiassa määräaikaa katsotaan noudatetun, jos toimivaltainen viranomainen saa asiakirjan määräajan kuluessa.

8. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain esitöissä todetaan, että viestin lähettäjän vastuu koskee hänen omaa toimintaansa. Lähettäjä vastaa muun ohella siitä, että hän käyttää asioinnissaan toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen ilmoittamaa yhteystietoa ja että viesti tulee perille mahdollisesti asetetun määräajan kuluessa. Esitöissä todetaan myös, että lakiehdotuksen 15 § asettaa viranomaisille velvollisuuden siirtää erehdyksessä väärään viranomaiseen tullut sähköinen viesti sille viranomaiselle, jolle asiakirja on osoitettu. Siirtovelvollisuus koskee tapauksia, joissa toimivaltaisesta viranomaisesta ei ole epäselvyyttä (HE 17/2002 vp s. 37, 38 ja 43).

9. Käräjäoikeuden kansliaan toimitetut, hovioikeudelle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät asiakirjat on oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 18 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla viipymättä lähetettävä hovioikeuteen. Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 33/1997 vp s. 56) on todettu, että yleensä tätä ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen, jolloin koko aineisto voidaan lähettää yhdellä kertaa. Jos asia on kiireellinen, aineisto tulisi kuitenkin lähettää välittömästi hovioikeuteen.

Tapahtumainkulku

10. Tässä tapauksessa valituksen määräaika on päättynyt 16.11.2016 kello 16.15, mihin mennessä valitus on tullut toimittaa Espoon käräjäoikeudelle. A:n puolustajan lakiasiaintoimistosta virheellisesti Helsingin käräjäoikeuteen lähetetty, valituskirjelmän sisältänyt sähköpostiviesti on saapunut sinne samana päivänä kello 15.53. Helsingin hovioikeudelle osoitetun valituskirjelmän otsikkona on ollut "Tuomitun valitus ja vangitun kantelu". Kohderatkaisuksi on ilmoitettu Helsingin käräjäoikeuden 15.9.2016 antama tuomio. Kirjelmässä on lisäksi todettu, että Espoon käräjäoikeus on 12.10.2016 pidentänyt valituksen tekemiselle varattua määräaikaa 16.11.2016 asti.

11. Korkeimpaan oikeuteen Helsingin hovioikeudesta ja Helsingin käräjäoikeudesta hankitun selvityksen mukaan Helsingin käräjäoikeudessa oli heti sähköpostitse lähetetyn valituksen saavuttua havaittu, että valitus ei koskenut Helsingin käräjäoikeuden ratkaisua. Käräjäoikeudessa noudatetun menettelytavan mukaisesti sieltä oli tavoiteltu viestin lähettäjää tarkoituksena varmistaa tältä, miten tämä halusi asiassa toimittavan. Puhelimitse tehdyn yhteydenottoyrityksen jäätyä tuloksettomaksi käräjäoikeuden työntekijä oli kello 16.11 lähettänyt valituskirjelmän lähettäjälle sähköpostiviestin, jossa hän on todennut, että valitus oli tullut Helsingin käräjäoikeuteen ja että se piti ilmeisesti lähettää Espoon käräjäoikeuteen.

12. Valituskirjelmän lähettäjän otettua myöhemmin yhteyttä Helsingin käräjäoikeuteen sähköinen viesti on vasta 17.11.2016 siirretty Espoon käräjäoikeudelle ja Helsingin hovioikeudelle. Espoon käräjäoikeus on lähettänyt valituskirjelmän ja rikosasiaa koskevat asiakirjat Helsingin hovioikeuteen, joka on, varattuaan A:lle tilaisuuden lausua asiassa, 22.3.2017 jättänyt valituksen myöhään saapuneena tutkimatta.

Korkeimman oikeuden kannanotot

13. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä lainoppineen asiamiehen laiminlyönnistä tai erehdyksestä aiheutunut prosessitoimen myöhästyminen on pääsääntöisesti jäänyt asianosaisen vahingoksi (esimerkiksi KKO 1987:73, 1990:96, 1999:116, 2005:109 ja 2011:104). Korkein oikeus toteaa, että valituskirjelmän lähettämistä väärään tuomioistuimeen voidaan pitää huolimattomana ja että A:n puolustajan tästä menettelystä on osaltaan johtunut, että sähköinen viesti on saapunut toimivaltaiselle tuomioistuimelle vasta valitusmääräajan umpeuduttua. Myös valituskirjelmässä esitetty virheellinen tieto siitä, minkä käräjäoikeuden ratkaisua koskevasta muutoksenhakemuksesta on kysymys, ja tuon tiedon kanssa ristiriidassa oleva tieto siitä, mikä käräjäoikeus oli pidentänyt valitusmääräajan, osoittavat A:n puolustajan huolimattomuutta.

15. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki siten edellyttää, että käräjäoikeus siirtää erehdyksessä väärään tuomioistuimeen tulleen valituskirjelmän viipymättä toimivaltaiselle käräjäoikeudelle, jos tästä ei ole epäselvyyttä, tai muutoin hovioikeudelle, jolle valituskirjelmä on osoitettu. Kun valituskirjelmä osoitetaan hovioikeudelle, kysymys siitä, onko valitus toimitettu erehdyksessä väärälle käräjäoikeudelle, tai siitä, mikä on toimivaltainen käräjäoikeus asiassa, ei välttämättä ole selvä. Edellä kohdassa 8 todetulla tavalla sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 15 §:n siirtovelvoite ei aseta yleisille tuomioistuimille velvollisuutta selvittää, mihin sille erehdyksessä lähetetty sähköinen asiakirja mahdollisesti kuuluu.

17. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että Helsingin käräjäoikeuden menettelyä ei voida pitää sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaisena. Kun käräjäoikeuden virheellisen menettelyn voidaan otaksua A:n puolustajan huolimattoman menettelyn ohella vaikuttaneen olennaisesti siihen, että toimivaltainen tuomioistuin on saanut valituskirjelmän vasta määräajan umpeuduttua, hovioikeuden ei olisi tullut jättää valitusta tutkimatta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä kumotaan. Asia palautetaan Helsingin hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan ottaa Espoon käräjäoikeuden 15.9.2016 antamaa tuomiota (16/137325) koskeva vastaaja A:n valitus viivytyksettä käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Tuula Pynnä, Mika Huovila, Kirsti Uusitalo ja Lena Engstrand. Esittelijä Anna-Maija Ruohoniemi.

---

[SV]

Svarandens ombud skickade en besvärsskrift angående en tingsrättsdom och en häktads klagan med e-post på tidsfristens sista dag till en annan tingsrätt än den som hade meddelat domen. Den mottagande tingsrätten hade genast märkt att en viss annan tingsrätt var behörig domstol. Den tingsrätt som hade tagit emot det elektroniska meddelandet med besvärsskriften hade efter att först efter tidsfristens utgång ha fått kontakt med avsändaren följande dag överfört det elektroniska meddelandet till den behöriga domstolen. Eftersom den tingsrätt som hade tagit emot det elektroniska meddelandet genast borde ha överfört meddelandet självmant till den behöriga domstolen, borde hovrätten inte ha avvisat besvären såsom för sent inkomna.

L om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet 8 §, 15 §

RB 25 kap 12 § 2 mom

RB 25 a kap 4 § 2 mom