Labor court dismisses union strike claims, ruling business transfer negotiations complied with collective agreement.

Kotelotehtaan työntekijöiden lakot oli toimeenpantu vastalauseeksi työnantajan päätökselle siirtää tehtaan tuotanto toiselle paikkakunnalle ja irtisanoa työntekijät sekä työnantajan menettelylle yhteistoimintaneuvotteluissa. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja yhteistoimintamenettelyä koskeviin määräyksiin.

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että tuotantoa olisi hidastettu sillä tavoin, että ammattiosasto olisi siitä työtaistelutoimenpiteenä vastuussa.

Työnantajan käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tekemä päätös työntekijöiden irtisanomisesta oli johtunut liikkeen luovutukseen perustuneesta yritystoimintojen uudelleenjärjestelystä, jonka seurauksena tehtaan tuotantotoiminta oli siirretty yhtiön toisella paikkakunnalla sijaitsevalle tuotantolaitokselle. Yhteistoimintaneuvottelut oli siten tullut käydä noudattaen niitä työehtosopimuksen osaksi otettuja yhteistoimintalain säännöksiä, jotka koskivat liikkeen luovutusta. Näyttämättä oli näin ollen jäänyt, että työnantaja olisi yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä menetellyt vastoin työehtosopimuksen määräyksiä.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y.

Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Ahlström Eurapak Oy Kuultava Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 §. SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 §. KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Ahlström Eurapak Oy:n Heinolan kotelotehtaalla oli 1.3.1991 aloitettu työnantajan 26.2.1991 antaman neuvotteluesityksen johdosta yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa, jotka olivat päättyneet 29.4.1991, oli käsitelty liikkeen luovutuksesta johtuvia neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia ja liikkeen luovutuksesta mahdollisesti johtuvia henkilöstövaikutuksia. Työntekijäpuolen edustajat olivat 29.4.1991 käydyssä yhteistoimintaneuvottelussa ilmoittaneet olevansa eri mieltä neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä ja yhteistoimintamenettelyn päättämisestä.

Neuvottelujen päättymisen jälkeen työntekijät olivat olleet 7.5., 8.5., 16.5. ja 17.5.1991 lakossa. Lakko oli kestänyt 8.5. kaksi ja puoli tuntia ja muina edellä mainittuina päivinä yhden tunnin. Lakkoon oli osallistunut 22 työntekijää 7.5., 30 työntekijää 8.5., 44 työntekijää 16.5. ja kolme työntekijää 17.5.

Pääluottamusmies oli ollut lakossa 7.5. ja 16.5.1991. Hän oli ilmoittanut lakkojen syyksi päättyneet yhteistoimintaneuvottelut. Pääluottamusmies oli myös ilmoittanut tukevansa työtaistelutoimenpiteitä.

Kotelotehtaan työntekijät olivat lisäksi toukokuun alusta lähtien jarruttaneet tuotantoa. Tehtaan pääkoneella, Roland 6-väripainokoneella oli tehty talvi- ja kevätkausina vuosittain samaa tuotetta. Vuonna 1989 13.2. ja 19.4. välisenä aikana tuotantomäärä koneella oli ollut 4500 kappaletta tunnissa ja vuonna 1990 26.2. ja 11.3. 4571 kappaletta tunnissa ja 12.3. ja 25.3. välisenä aikana 5326 kappaletta tunnissa. Vuonna 1991 koneen tuotantomäärät tunnissa olivat olleet seuraavat: viikolla 4 4200, viikolla 5 3577, viikolla 6 4334, viikolla 7 4122, viikolla 8 4249, viikolla 9 4291, viikolla 10 5289, viikolla 11 4736, viikolla 12 4348, viikolla 13 5240, viikolla 14 3358, viikolla 15 4818, viikolla 16 4082, viikolla 17 4458, viikolla 19 3832, viikolla 20 3040 ja viikolla 21 3147.

Koneen tuotantomäärä oli ollut 27.5.1991 yövuorossa 3250 kappaletta tunnissa, aamuvuorossa 2480 kappaletta tunnissa ja iltavuorossa 4117 kappaletta tunnissa. Viimeksi mainitun työvuoron aikana vastaavana koneenhoitajana oli toiminut työntekijä, joka ei ollut osallistunut lakkoon ja jonka tarkoituksena oli siirtyä saman työnantajan palvelukseen Kauttualle. Jarrutus oli jatkunut edelleen 28.5.1991, jolloin tuotantomäärä oli ollut yövuorossa 2692 kappaletta tunnissa, aamuvuorossa 3182 kappaletta tunnissa ja iltavuorossa 3597 kappaletta tunnissa. Viikolla 18 tehtaalla oli ollut talvilomaviikko.

Edellä mainitulla painokoneella oli 13.5.1991 alkaen ryhdytty työskentelemään kolmessa vuorossa, minkä olisi pitänyt johtaa tuntikohtaisten tuotantomäärien kasvuun, koska aloittamis- ja lopettamistöitä oli tarvittu vähemmän. Kysymyksessä oleva kone oli siirretty joulukuussa 1990 noin viiden kilometrin päässä olevasta saman työnantajan tehdasrakennuksesta miehistöineen, joten vuoden 1989 ja 1990 luvut olivat vertailukelpoisia. Koneen tuotantomäärien olisi normaalitilanteessa pitänyt kasvaa, mutta yhteistoimintamenettelyn päättymisen jälkeen ne olivat ruvenneet laskemaan. Koneella oli portaaton nopeudensäätö, joten työntekijät olivat voineet itse vaikuttaa ratkaisevasti koneen käyntinopeuteen.

Myös muilla koneilla olivat tuotantomäärät vähentyneet. Jagenberg 350-liimakoneella oli ajettu vuonna 1991 viikoilla 14 - 15 66151 kappaletta tunnissa ja viikolla 20 47084 kappaletta tunnissa. Nämä luvut oli saatu samasta työstä eli Lagerman-kotelosta. Bobst-stanssikoneella ajonopeus viikolla 14 oli ollut keskimäärin 3371 arkkia tunnissa ja viikolla 20 1962 arkkia tunnissa. Pakattu tuotanto oli viikoilla 11 - 14 ollut keskimäärin noin kolme tonnia vuorossa, kun se viikon 20 kolmena ensimmäisenä päivänä oli ollut keskimäärin noin tonnin vuorossa. Edellä esitettyjen työvauhdin hidastamisten lisäksi koneiden käynti taukojen aikana oli työntekijöistä johtuvista syistä vaikeutunut, vaikka asiasta oli sovittu paikallisen palkkaratkaisun yhteydessä.

Kun työnantajan edustaja oli tiedustellut työntekijöiltä syytä tuotantomäärien vähenemiseen, työntekijät olivat antaneet ymmärtää sen johtuneen yhteistoimintamenettelystä ja irtisanomisista. Työnantajan edustaja oli muun muassa 14.5.1991 kehottanut painokoneen hoitajaa nostamaan koneen ajonopeutta.

Työvauhdin hidastamiseen olivat osallistuneet kaikki työpaikan työntekijät yhtä lukuun ottamatta. Työvauhdin hidastaminen oli päättynyt kesäkuun alussa sen jälkeen, kun ammattiosaston toimesta oli laitettu ilmoitustaululle Paperiliiton ammattiosastolle lähettämä työtaistelutilannetta koskeva kirje.

Edellä selostetut työtaistelutoimenpiteet olivat alkaneet välittömästi yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen. Pääluottamusmies oli myös ilmoittanut työtaistelutoimenpiteiden johtuvan käydyistä yhteistoimintaneuvotteluista. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen yhteistoimintamenettelyä ja työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelutoimenpiteistä, koska se ei ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto oli myös vastuussa pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Ahlström Eurapak Oy:n Heinolan kotelotehtaalla 1.3.1991 aloitetut yhteistoimintaneuvottelut eivät olleet työntekijöiden mielestä alkaneet eivätkä edenneet työehtosopimuksen mukaisesti. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ilmoittamat lakkoja koskevat tiedot pitivät paikkansa. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ilmoittamien jarrutusväitteiden osalta oli kuitenkin huomattava, että Roland 6-väripainokoneella oli vastaava koneenhoitaja, jolla yksin oli mahdollisuus säätää koneen nopeutta. Koneella oli joka vuorossa yksi vastaava koneenhoitaja, joka vastasi koneen nopeudesta ja myös tuotteen laadusta. Työnantajan edustaja oli 14.5.1991 keskustellut koneen nopeuden nostamisesta vuorossa olleen koneenhoitajan kanssa. Koneenhoitaja oli tuolloin kysynyt, ottaisiko työnantajan edustaja vastuun myös laadusta. Tästä työnantajan edustaja oli kieltäytynyt.

Jagenberg 350-liimakone ja Bobst-stanssikone liimasivat ja stanssasivat sitä tuotantoa, mitä Roland 6-väripainokone ajoi. Jälkikäsittelykoneilla ei siten voitu käsitellä enempää tavaraa, kuin mitä sinne tuotiin. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ilmoittamat tuotantomäärät eivät myöskään pitäneet paikkaansa. Esimerkiksi viikolla 14 liimakoneen ajomäärä oli ollut keskimäärin 38057 kappaletta tunnissa ja viikolla 20 keskimäärin 55075 kappaletta tunnissa. Nämä tiedot perustuivat koneseurantaraporttiin.

Roland-painokoneella oli sattunut konerikko viikon 20 alussa aamuyöllä 13.5.1991. Bobst-stanssilla oli aamuvuoron aikana ajettu vain painokoneen noin neljän tunnin tuotanto. Ennen toukokuun 16. päivää 1991 Bobst-stanssikoneella oli ajettu vain satunnaisia varastoeriä. Konerikon jälkeen painotöitä oli teetetty alihankintatyönä ulkopuolisessa kirjapainossa, mutta stanssattavaksi tämä tuotanto oli ehtinyt vasta 16.5.1991. Se seikka, että pakattu tuotanto oli jäänyt viikon 20 kolmen ensimmäisen päivän aikana keskimääräistä pienemmäksi, oli johtunut pelkästään teknisistä syistä.

Mitään selvitystä ei ollut esitetty siitä, millä tavoin koneiden käynti taukojen aikana työntekijöistä johtuvista syistä olisi vaikeutunut. Koneet, joiden tauottomasta käynnistä oli sovittu, olivat käyneet tuotantotilanteen mukaan.

Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81:n jäsenet eivät olleet osallistuneet jarrutukseen. Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että Roland-painokoneen tuotantomäärät osoittaisivat jarrutusta esiintyneen, oli kuitenkin huomattava, että koneen ajonopeuteen vaikuttavat työntekijät, vastaavat koneenhoitajat eivät olleet mainitun ammattiosaston jäseniä. Näin ollen Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81 ei ollut vastuussa väitetyistä jarrutuksista.

Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81:n jäsenmäärä oli 724. Kotelotehtaalla ammattiosaston jäseniä oli työssä 51.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä siltä osin, kuin siinä oli vaadittu ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon väitettyjen jarrutustoimenpiteiden johdosta.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Ahlström Eurapak Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Ahlström Eurapak Oy oli ostanut Tambox Europe Oy:ltä muun muassa Heinolan tehtaiden koteloliiketoiminnot siten, että toiminnot olivat siirtyneet Ahlström Eurapak Oy:n omistukseen ja hallintaan 9.3.1991. Tuolloin myös Heinolan kotelotehtaan henkilöstö oli siirtynyt Ahlström Eurapak Oy:n palvelukseen.

Uusi työnantaja Ahlström Eurapak Oy oli kutsunut henkilöstön edustajat 26.2.1991 päivätyllä neuvotteluesityksen sisältävällä kokouskutsulla 1.3.1991 pidettävään yhteistoimintakokoukseen. Kokouskutsussa oli mainittu ainoastaan yhteistoimintalain ne kohdat, jotka koskivat yhteistoimintamenettelyä liikkeen luovutustapauksessa. Kokouksessa ei ollut käsitelty asiaa muutoin kuin kirjaamalla työnantajan mielestä asian käsittelyn kannalta tarpeelliset yhteistoimintalain säännökset. Henkilöstövaikutusten osalta asiaa oli työnantajan mielestä ollut mahdollista käsitellä vasta sitten, kun kahden kuukauden kuluessa olisi selvitetty toimintavaihtoehdot. Kokouksessa oli todettu, että seuraava kokous pidettäisiin sitten, kun toimintavaihtoehtojen kartoitus olisi suoritettu.

Yhtiön edustaja oli 9.4. ja 24.4.1991 esittänyt henkilöstön edustajille toiminnan jatkamista koskevia laskelmia luovuttamatta näitä laskelmia työntekijöiden edustajille pyynnöistä huolimatta. Laskelmat oli mainittu 29.4.1991 pidetyn yhteistoimintakokouksen pöytäkirjassa. Varsinaisesti neuvottelut olivat siten jatkuneet 29.4.1991. Tämä kokous oli kutsuttu koolle 26.4.1991 päivätyllä kutsulla. Tämän kutsun yhteydessä ei ollut annettu sellaisia tietoja, jotka olisivat mahdollistaneet suunnitellun toimenpiteen perusteiden, vaikutusten ja vaihtoehtojen käsittelyn. Varapääluottamusmies oli pyytänyt työnantajalta kirjallisia tietoja käsiteltävistä asioista 26.4.1991. Näitä varapääluottamusmies ei ollut kuitenkaan saanut. Työnantajan edustaja oli esitellyt 29.4.1991 pidetyssä kokouksessa kolme erilaista laskelmaa, joista kaksi oli koskenut toiminnan jatkamista Heinolassa ja yksi toiminnan ylläpitämistä Kauttualla.

Työntekijät eivät olleet 29.4.1991 pidetyssä yhteistoimintakokouksessakaan saaneet kirjallisina pyytämiään tietoja. Työnantaja oli kieltäytymisensä perusteeksi vedonnut muun muassa vakiintuneeseen käytäntöön yhtiön muilla tuotantolaitoksilla. Heinolan kotelotehtaalla oli kuitenkin noudatettu aikaisemmin vakiintuneesti käytäntöä, jonka mukaan pääluottamusmies oli saanut vastaavat tiedot myös kirjallisina esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyä varten. Kokouksen puheenjohtajana toiminut työnantajan edustaja oli todennut liikkeen luovutusta koskevan neuvotteluvelvoitteen täyttyneeksi pelkästään laissa olevaan määräaikaan vetoamalla. Puheenjohtaja oli todennut myös liikkeen luovutusta koskevan yhteistoimintamenettelyn päättyneeksi. Kokouksessa työntekijöitä edustanut varapääluottamusmies oli ilmoittanut päätökseen eriävän mielipiteen, koska hän oli katsonut, ettei neuvotteluvelvoite ollut täyttynyt, koska Heinolan kotelotehtaan toimintavaihtoehtoja ei ollut käsitelty riittävästi.

Yhteistoimintakokous oli päättynyt 29.4.1991 kello 10.30. Työnantaja oli vielä ennen kello 11 ilmoittanut, että tehtaalla pidettäisiin tiedotustilaisuus kello 12. Tässä tilaisuudessa henkilöstölle oli kerrottu tehtaan toiminnan lopettamisesta kesäkuun lopussa 1991 ja laitteiden siirtämisestä Kauttualle. Tiedotuksessa oli myös kerrottu, että osalle henkilöstöä voitaisiin tarjota työtä Kauttualla, mutta pääosa henkilöstöstä jouduttaisiin irtisanomaan. Tästä ilmoituksesta poiketen työnantaja oli heti tiedotustilaisuuden jälkeen ja seuraavina päivinä irtisanonut kaikki työntekijät ja muun henkilöstön tehtaan johtajaa ja erästä toimihenkilöä lukuun ottamatta.

Tiedotustilaisuudessa ilmoitettu päätös oli perustunut toiseen yhteistoimintalain kohtaan kuin työnantajan alun perin ilmoittama liikkeen luovutuksesta käynnistetty yhteistoimintamenettely. Neuvottelut oli käynnistetty yhteistoimintalain 6 a §:n ja 6 §:n 3 a kohdassa tarkoitetuista asioista, mutta näitä koskevia asioita ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan käsitelty koko kahden kuukauden aikana, joka oli työnantajan ilmoituksen mukaan ollut käsittelyaika. Työntekijät eivät käsittelyn aikana olleet saaneet edes pyynnöstä tietoja kirjallisina. Työnantaja oli kuitenkin tehnyt päätöksen yhteistoimintalain 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta asiasta, josta olisi tullut neuvotella yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti. Työnantaja ei ollut tehnyt edes neuvotteluesitystä yhteistoimintalain 6 §:n 3 kohdan mukaisesta asiasta.

Työnantajalla ei liikkeen luovutusvaiheessa ollut ollut yhteistoimintalain mukaisia henkilöstö- eikä koulutussuunnitelmia eikä työnantaja ollut ottanut käsittelyyn koulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuuksia ennen tehtaan lopettamispäätöstä.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n 2. kohdassa oli sovittu siitä, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat samoin kuin 6 a - 8 a §:t sekä 15 a §:n mukainen hyvitys olivat työehtosopimuksen osia. Näin ollen muun muassa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut oli käytävä noudattaen yhteistoimintalain mukaisia määräaikoja ja esityksissä tuli myös olla tiedot siitä, mitä asioita neuvotteluissa käsiteltäisiin.

Työnantajan neuvotteluesitykset olivat olleet puutteellisia. Yhteistoimintalain esitöissä oli todettu, että tietojen tulisi olla niin yksityiskohtaisia, että ne mahdollistaisivat alustavan asiaan perehtymisen ja neuvotteluja varten tarvittavien lisätietojen hankkimisen. Tämä koski nimenomaan valmistautumista yhteistoimintamenettelyyn. Työnantaja ei ollut nyt esillä olevassa tapauksessa myöskään neuvottelujen kestäessä antanut riittäviä kirjallisia tietoja työntekijöille, jotta työntekijät olisivat voineet perehtyä eri vaihtoehtoihin.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n kohdassa 12 oli työnantajalle asetettu velvollisuus riittävän hyvissä ajoin informoida liittoja, jos työvoimaan kohdistui irtisanomisia. Paperiliitto ei ollut saanut mitään tietoa työnantajan suunnittelemista toimenpiteistä.

Työehtosopimuksen osana olevan yhteistoimintalain 15 a §:n mukaan työnantajan oli maksettava työntekijälle hyvitystä siinä tapauksessa, että työnantaja oli ratkaissut yhteistoimintalain 6 §:n 1 - 5 kohdassa tarkoitetun asian tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta noudattamatta, mitä lain 7, 7 a tai 8 §:ssä oli säädetty, ja työntekijä tai toimihenkilö oli ratkaisuun liittyvistä syistä esimerkiksi irtisanottu.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Ahlström Eurapak Oy on rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n osana olevia yhteistoimintalain säännöksiä antamalla 27.2.1991 puutteellisen neuvotteluesityksen sekä kieltäytymällä sitä seuranneen liikkeen luovutusta koskeneen yhteistoimintamenettelyn aikana käsittelemästä toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja lain edellyttämällä tavalla sekä ratkaisemalla tätä asiaa koskeneen neuvotteluajan jälkeen yhteistoimintalain 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetun asian noudattamatta, mitä työehtosopimuksen osana olevassa yhteistoimintalain 7 a §:ssä neuvotteluesityksestä ja lain 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä on säädetty. Paperiliitto on vaatinut Ahlström Eurapak Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA AHLSTRÖM EURAPAK OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Ahlström Eurapak Oy ovat Paperiliiton kanteen johdosta lausuneet, että Ahlström Eurapak Oy oli ostanut Tambox Europe Oy:n Heinolan koteloliiketoiminnot ja Inkeroisissa sijaitsevan kotelotehtaan talvella 1991. Koska kysymyksessä oli ollut liikkeen luovutus, työnantaja oli 26.2.1991 päivätyllä neuvotteluesityksellä käynnistänyt Heinolan kotelotehtaalla yhteistoimintalaissa tarkoitetut neuvottelut. Liikkeen luovutuksen ajankohdaksi oli sovittu 9.3.1991. Neuvotteluesityksessä työnantaja oli luetellut yksilöidysti ne asiat, joista tultaisiin neuvottelemaan. Neuvotteluesitys oli siten täyttänyt sille yhteistoimintalain 7 a §:ssä asetetut vaatimukset.

Maaliskuun 1. päivänä 1991 alkaneissa neuvotteluissa oli todettu, että yrityskaupasta oli tiedotettu henkilöstölle 22.2.1991 järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa. Neuvottelun puheenjohtajana toiminut työnantajan edustaja oli todennut, että kysymys oli liikkeen luovutuksesta, joka edellytti yhteistoimintamenettelyä. Puheenjohtaja oli edelleen todennut, että liikkeen luovutuksella tulisi olemaan neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia muun muassa siitä syystä, että Heinolan kotelotehtaan toiminta oli ollut tappiollista. Neuvotteluissa oli myös todettu, että liikkeen luovutuksen vaikutusta henkilöstön asemaan samoin kuin muun muassa koulutuskysymyksiä voitaisiin käsitellä vasta sitten, kun realistiset toimintavaihtoehdot olisi selvitetty.

Heinolan ja Inkeroisten tehtaiden henkilöstöryhmien edustajille oli Ahlström Eurapak Oy:n Kauttuan tuotantolaitoksella 19.3.1991 järjestetyssä tilaisuudessa esitelty Kauttuan ja Heinolan tehtaiden liiketoiminnan tunnuslukuja. Tässä yhteydessä oli todettu muun muassa, että liikevaihto henkilöä kohden laskettuna oli Kauttualla kaksinkertainen verrattuna Heinolaan.

Työnantajan edustajat olivat henkilöstöryhmien edustajille 9.4.1991 pidetyssä tilaisuudessa käyneet läpi laskelman, joka oli koskenut toiminnan jatkamista Heinolassa. Laskelman sisältö oli selvitetty perusteellisesti ja asiasta oli käyty keskustelua. Samassa tilaisuudessa henkilöstöryhmien edustajille oli ilmoitettu, että työnantaja käynnistäisi henkilöstön keskuudessa mielipidetiedustelun, jonka tarkoituksena oli selvittää henkilöstön halukkuus kolmivuorotyöhön ja halukkuus siirtyä työhön Kauttuan tuotantolaitokselle. Viimeksi mainittu seikka oli johtunut siitä, että toiminnan siirto Kauttualle oli myös esitetty yhtenä vaihtoehtona.

Toimintavaihtoehtojen käsittelyä oli jatkettu 24.4.1991 pidetyssä tilaisuudessa, jossa henkilöstöryhmien edustajat olivat olleet läsnä. Tilaisuudessa oli verrattu yksityiskohtaisesti Kauttuaa koskevaa laskelmaa 4.4.1991 läpikäytyyn Heinolaa koskevaan laskelmaan. Samassa tilaisuudessa oli keskusteltu mielipidetiedustelun tuloksista ja todettu, että henkilöstön halukkuus siirtyä Kauttualle oli erittäin vähäistä.

Työnantaja oli 24.4.1991 päiväämällään kokouskutsulla kutsunut henkilöstöryhmien edustajat neuvotteluun, jossa oli ollut tarkoitus käsitellä toimintavaihtoehtoja. Tässä 29.4.1991 pidetyssä neuvottelussa oli käyty läpi eri toimintavaihtoehdot ja niihin liittyvät laskelmat. Toimintavaihtoehdoista käydyn keskustelun jälkeen neuvottelun puheenjohtaja oli todennut liikkeen luovutusta koskevan yhteistoimintamenettelyn päättyneeksi.

Yhteistoimintamenettelyn jälkeen työnantaja oli tehnyt päätökseen siirtää Heinolan tuotantolinjat Kauttuan tuotantolaitokselle. Työnantaja oli myös ilmoittanut, että osalle henkilöstöä voitiin tarjota työtä Kauttualta, mutta pääosa henkilöstöstä jouduttaisiin irtisanomaan. Työnantaja oli perustellut päätöstään Heinolan tehtaan kannattamattomalla toiminnalla. Yrityskaupan jälkeen ja yhteistoimintamenettelyn aikana tehdyt selvitykset ja laskelmat olivat osoittaneet, että Heinolan kotelotehtaalla ei voitaisi saada aikaan riittävän kannattavaa tuotantoa edes saneeraustoimenpiteiden avulla. Tämän vuoksi tuotantolinjat oli päätetty siirtää Kauttualle, jossa yhtiöllä ennestään oli vastaavaa tuotantoa ja jossa toimintaa voitiin harjoittaa kannattavasti.

Neuvotteluesitys, joka oli yhteistoimintalain mukaan luonteeltaan kokouskutsu, jolla yhteistoimintamenettely käynnistettiin, oli sisältänyt riittävän yksityiskohtaiset tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa otettaisiin käsiteltäväksi. Ennen kuin työnantaja oli ratkaissut yhteistoimintalain 6 §:n 3 a kohdassa tarkoitetun asian, työnantaja oli neuvotellut henkilöstöryhmien edustajien kanssa toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteensä viidessä eri tilaisuudessa.

Neuvottelut oli käyty myös liikkeen luovutuksesta johtuvista henkilöstövaikutuksista eivätkä neuvottelujen kohteena olleet olleet yhteistoimintalain 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetut asiat. Kysymyksessä oli kiistatta ollut liikkeen luovutus, jota koskevat neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevat säännökset olivat yhteistoimintalain 8 §:n 3 momentissa. Neuvotteluesityksestä henkilöstön asemaan vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen oli kulunut yli kaksi kuukautta.

Paperiliitto oli vaatinut työntekijöille maksettavaksi 20 kuukauden palkkaa vastaavaa hyvitystä ja käyttänyt kuukausipalkan perusteena keskituntiansiota. Keskituntiansiota ei voitu kuitenkaan käyttää palkan perusteena, koska työehtosopimuksessa oli sovittu tyhjentävästi siitä, missä tilanteissa keskituntiansiota käytettiin. Työehtosopimuksessa ei ollut sovittu siitä, että yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettu hyvitys määrättäisiin käyttäen perusteena keskituntiansiota. Mikäli hyvitys tuomittaisiin maksettavaksi, tulisi perusteena käyttää kausipalkan tuntipalkkaa. Koska yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettu hyvitys oli luonteeltaan rangaistus eikä vahingonkorvaus, ei hyvitykselle myöskään voitu tuomita maksettavaksi korkoa.

Yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitetun hyvityksen maksaminen tuli kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Mainittu lainkohta edellytti, että työnantaja oli tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaissut yhteistoimintalain 6 §:n 1 - 5 kohdassa tarkoitetun asian noudattamatta lain 7, 7 a tai 8 §:n määräyksiä. Ahlström Eurapak Oy ei ollut nyt esillä olevassa asiassa menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavien yhteistoimintalain säännösten vastaisesti.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Ahlström Eurapak Oy ovat asian esivalmistelun aikana esittäneet, että Paperiliiton kanteessa tarkoitettua yhteistoimintamenettelyä koskeva asia oli 8.5.1991 päivätyllä erimielisyysmuistiolla alistettu liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelut olivat vielä kesken. Työehtosopimuksen 30 §:n 2. kohdan soveltamisohjeen viimeinen virke ei oikeuttanut vastakanteen nostamiseen tapauksessa, jolloin neuvottelut olivat käynnissä. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Ahlström Eurapak Oy ovat sittemmin todenneet, että liittojen väliset neuvottelut asiassa olivat päättyneet 16.8.1991, jolloin liitot olivat jääneet asiassa erimielisiksi. Koska liittojen väliset neuvottelut siten olivat päättyneet, ei estettä asian käsittelemiselle työtuomioistuimessa ollut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Ahlström Eurapak Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81 on yhtynyt siihen, mitä Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta lausunut.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne

Ahlström Eurapak Oy:n Heinolan kotelotehtaalla on 1.3.1991 aloitettu yhteistoimintaneuvottelut, joissa on käsitelty tapahtunutta liikkeen luovutusta ja siitä johtuvia henkilöstövaikutuksia. Sen jälkeen kun yhteistoimintaneuvottelut on 29.4.1991 todettu päättyneiksi, yhtiö on ilmoittanut Heinolan kotelotehtaan toiminnan siirtämisestä Kauttualle ja irtisanonut kotelotehtaan palveluksessa olevat työntekijät. Tämän jälkeen kotelotehtaan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 7.5., 8.5., 16.5. ja 17.5.1991. Lakkoon on 7.5. ja 16.5.1991 osallistunut myös pääluottamusmies.

Työnantajapuolelta on esitetty selvitystä, jonka mukaan kotelotehtaan pääkoneen Roland 6-painokoneen tuotantomäärät ovat 6.5.1991 alkaneelta viikolta alkaen alentuneet verrattuna aikaisempiin tuotantomääriin. Tuotantomäärien alenemiseen tällä koneella ei ole näytetty olleen muuta syytä kuin työvauhdin aleneminen. Esitettyä selvitystä ei työntekijäpuolelta ole osoitettu olennaisesti virheelliseksi, minkä vuoksi työntuomioistuin katsoo tuotantomäärien alenemisen johtuneen työvauhdin hidastamisesta. Työvauhdin hidastaminen on jatkunut toukokuun loppuun asti.

Työnantajan edustaja on huomauttanut Roland 6-painokoneen hoitajalle koneen alhaisesta ajonopeudesta ja kehottanut nostamaan koneen ajonopeutta. Painokoneet hoitajat, jotka ovat vastanneet koneen ajonopeudesta, eivät ole Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81:n jäseniä, vaan he ovat olleet erään toisen kuin Paperiliiton jäseniä. Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81 ei siten ole vastuussa painokoneen hoitajien toiminnasta työvauhdin hidastamisen yhteydessä.

Työnantajapuolelta on esitetty selvitystä myös tuotantomäärien alenemisesta kahdella jälkikäsittelykoneella, nimittäin Jagenberg 350-liimakoneella ja Bobst-stanssikoneella. Kun selvitystä on pyritty esittämään vertailukelpoisista tuotteista, se on koskenut ensiksi mainitun koneen työskentelyvauhtia väitetyn jarrutuksen aikana vain kolmelta päivältä ja yhteensä 18,9 tunnilta ja stanssikoneen työskentelyvauhtia yhtenä viikkona niiden tuntien osalta, joina stanssikonetta on käytetty.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu tuotantopäällikkö on kertonut keskustelleensa tuotantomäärien alenemisesta pääluottamusmiehen kanssa. Tuotantopäällikön kertoman mukaan pääluottamusmies on ilmoittanut tietävänsä asian. Todistajana kuultu pääluottamusmies on kertomansa mukaan ymmärtänyt työnantajan väitteen koskevan lähinnä vain painokonetta. Työnantaja on 15.5.1991 ammattiosastolle toimittamallaan kirjeellä ilmoittanut tapahtuneista työntekijöiden töistä poistumisista ja ilmoittanut samalla kotelotehtaan työntekijöiden ryhtyneen toukokuun alusta lukien työehtosopimuksen vastaiseen tuotannon jarrutukseen sitä tarkemmin yksilöimättä.

Työnantajan ei ole näytetty riittävän selvästi ilmoittaneen jarrutuksen koskevan myös jälkikäsittelykoneita, jotta ammattiosasto tai sen edustajat olisivat voineet ryhtyä toimiin työvauhdin alenemisen selvittämiseksi. Huomioon ottaen vertailukelpoisen selvityksen niukkuuden työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että jälkikäsittelykoneilla olisi tuotantoa hidastettu sillä tavoin, että ammattiosasto olisi siitä työtaistelutoimenpiteenä vastuussa.

Lakot, jotka on toimeenpantu vastalauseena työnantajan päätökselle siirtää tehtaan tuotanto Kauttualle ja irtisanoa työntekijät sekä työnantajan menettelylle yhteistoimintaneuvotteluissa, ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta koskeviin määräyksiin sekä yhteistoimintamenettelyä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakkoina toteutettujen työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös pääluottamusmiehen lakkoon osallistumisesta.

Paperiliiton kanne

Ahlström Eurapak Oy on alkuvuonna 1991 ostanut Tambox Europe Oy:n Heinolan koteloliiketoiminnot. Liikkeen luovutuksen ajankohdaksi on sovittu 9.3.1991. Tambox Europe Oy:n Heinolan kotelotehtaan henkilöstölle asiasta on ilmoitettu 22.2.1991 pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Ahlström Eurapak Oy on 26.2.1991 päivätyllä neuvotteluesitykseksi ja kokouskutsuksi otsikoidulla kirjeellä kutsunut henkilöstöryhmien edustajat 1.3.1991 pidettävään kokoukseen. Kirjeen mukaan kokouksessa käsiteltävinä asioina ovat Tambox Europe Oy:n koteloliiketoimintoja koskeva kauppa sekä liikkeen luovutus ja lain edellyttämä yhteistoimintamenettely. Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäviksi asioiksi kirjeessä on ilmoitettu liikkeen luovutuksesta johtuvat neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvat vaikutukset (yhteistoimintalaki 6 a §), liikkeen luovutuksesta mahdollisesti johtuvat henkilöstövaikutukset (yhteistoimintalaki 6 § 3 a) ja muut mahdollisesti yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat (yhteistoimintalaki 6 §).

Ahlström Eurapak Oy:n edustaja on 1.3.1991 pidetyssä kokouksessa todennut liikkeen luovutuksella olevan sellaisia vaikutuksia, jotka yhteistoimintalain mukaan kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. Yhtiön edustaja on todennut liikkeen luovutuksella olevan muun muassa henkilöstövaikutuksia, mikä yhtiön edustajan mukaan on johtunut kotelotehtaan tappiollisesta toiminnasta. Neuvottelussa on Ahlström Eurapak Oy:n taholta edelleen todettu, että henkilöstövaikutuksien laatu ja laajuus voitaisiin ottaa käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun olisi selvitetty ne toimintavaihtoehdot, jotka täyttivät terveen liiketoiminnan edellyttämät kannattavuusvaatimukset. Kokouksessa on yksimielisesti todettu yhteistoimintamenettely virallisesti alkaneeksi ja todettu neuvotteluvelvoitteen täyttymisen määräytyvän yhteistoimintalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti ja tämän mukaisen kahden kuukauden määräajan alkaneen 27.2.1991.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun hallintojohtajan kertoman mukaan jo 1.3.1991 pidetyssä kokouksessa on tullut esille toiminnan mahdollinen siirtyminen Kauttualle tai tehtaan toiminnan jatkaminen saneerattuna Heinolassa.

Heinolan kotelotehtaan henkilöstöryhmien edustajat ovat 15.3.1991 olleet vierailulla Ahlström Eurapak Oy:n Kauttuan tehtaalla. Täällä pidetyssä kokouksessa on selvitetty Kauttuan ja Heinolan tehtaiden toiminnan taloudellista tilannetta erilaisten tunnuslukujen pohjalta. Myös tuossa yhteydessä on tullut esille mahdollinen tehtaan toiminnan siirtyminen Kauttualle.

Heinolan kotelotehtaalla on 9.4.1991 pidetty kokous, jossa läsnä olleille henkilöstöryhmien edustajille on selvitetty tuloslaskelmaan perustuvat kotelotehtaan tulosta koskevat laskelmat ja todettu toiminnan tappiollisuus. Työnantajan edustaja on tuolloin myös esittänyt työnantajan järjestävän kotelotehtaan työntekijöiden keskuudessa mielipidetiedustelun Heinolan kotelotehtaan jatkamisedellytysten selvittämiseksi. Järjestetyssä tiedustelussa on kysytty muun muassa työntekijöiden halukkuutta siirtyä työhön Kauttualle.

Heinolan kotelotehtaalla on 24.4.1991 pidetty kokous, jossa työnantajan taholta henkilöstöryhmien edustajille on esitetty laskelmat, joissa on selvitetty kotelotehtaan toiminnan taloudellista tulosta siinä tapauksessa, että tehtaan toiminta jatkuu Heinolassa ja siinä tapauksessa, että toiminta siirretään Kauttualle. Laskelmat ovat osoittaneet toiminnan Heinolassa tappiolliseksi.

Työnantaja on 26.4.1991 toimittanut henkilöstöryhmien edustajille kirjallisen kutsun 29.4.1991 pidettävään yhteistoimintakokoukseen. Kutsun mukaan kokouksessa käsiteltäisiin toimintavaihtoehtoja, jotka koskivat toiminnan jatkamista Heinolassa ja siirtämistä Kauttualle sekä henkilöstövaikutuksia eri vaihtoehdoissa. Työnantajan laatimien laskelmien perusteella kokouksessa on esitetty, mikä olisi tehtaan taloudellinen tulos siinä tapauksessa, että toimintaa jatkettaisiin Heinolan tehtaalla entisellä työntekijämäärällä ja henkilöstömäärää supistamalla. Lisäksi kokouksessa on esitetty laskelmat, jotka ovat koskeneet kotelotehtaan toiminnan jatkamista Kauttualla. Työnantajan laatimat selvitykset ovat osoittaneet toiminnan jatkamisen Heinolassa huomattavasti tappiollisemmaksi kuin toiminnan siirtämisen Kauttualle.

Yhteistoimintakokouksen päättymisen jälkeen työnantaja on samana päivänä kotelotehtaan henkilökunnalle pitämissään tiedotustilaisuuksissa ilmoittanut tehtaan toiminnan siirtämisestä Kauttualle. Samassa yhteydessä on ilmoitettu, että suurin osa tehtaan henkilöstöstä tultaisiin irtisanomaan. Työnantaja on tämän jälkeen välittömästi toimittanut tehtaan työntekijöiden irtisanomiset.

Työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintalain 7 a §:n mukaan neuvotteluesityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi. Yhteistoimintalain 6 a §:n mukaan liikkeen luovutuksen tapahduttua yhteistoimintamenettelyssä on todettava, onko liikkeen luovutuksella neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia. Tämän pykälän mukaisen neuvotteluvelvoitteen täyttyminen edellyttää vain sen toteamista, onko liikkeen luovutuksella tällaisia henkilöstövaikutuksia. Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen ei edellytä tällaisten vaikutusten ja niiden perusteiden selvittelyä. Kun yhteistoimintaneuvottelujen tarkoituksena on ollut selvittää liikkeen luovutuksesta mahdollisesti johtuvat henkilöstövaikutukset, ei tällaisten henkilöstövaikutuksien tarkempi selvittely vielä neuvotteluesityksessä ole voinut olla mahdollista. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että Ahlström Eurapak Oy:n tekemä neuvotteluesitys on ollut yhteistoimintalain 7 a §:n mukainen.

Paperiliitto on kanteessaan katsonut, että koska Ahlström Eurapak Oy on yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tehnyt päätöksen tehtaan toiminnan siirtämisestä toiselle paikkakunnalle, kysymys on ollut yhteistoimintalain 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta asiasta, joten neuvotteluesitys olisi tullut tehdä tältä pohjalta ja neuvotteluvelvoitteen täyttymiseen olisi tullut soveltaa yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentin mukaista kolmen kuukauden määräaikaa.

Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on katsottu, että koska työsopimuslain 40 §:n 2 momenttiin otetulla erityisellä irtisanomisperusteella on haluttu turvata luovutuksensaajan asemaa hänen suunnitellessaan yritystoiminnan muutoksia, ei ole syytä asettaa kovin tarkkoja vaatimuksia toiminnan jatkamiselle samanlaisena harkittaessa, onko kyseessä liikkeen luovutus. Näin ollen on katsottu, että edellytykseksi sille, voidaanko tapahtumaa pitää liikkeen luovutuksena, ei voida asettaa toiminnan jatkamista samassa paikassa. Nyt esillä olevassa tapauksessa toimitetut irtisanomiset ovat johtuneet liikkeen luovutukseen perustuvasta yritystoimintojen uudelleen järjestelystä. Neuvotteluvelvoitteen päättymiseen on siten tullut soveltaa yhteistoimintalain 8 §:n 3 momenttia. Paperiliiton taholta ei ole kiistetty sitä, että yhteistoimintalain 8 §:n 3 momentin mukainen kahden kuukauden aika ei olisi oikein laskettu, jos katsotaan, että kysymys on yhteistoimintalain 6 §:n 3 a kohdassa tarkoitettu asia.

Työtuomioistuin katsoo siten näyttämättä jääneen, että Ahlström Eurapak Oy olisi yhteistoimintamenettelyn yhteydessä rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n osaksi otettuja Paperiliiton kanteessa mainittuja yhteistoimintalain säännöksiä.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen oikeudenkäyntiväitteestä raukeaa, koska erimielisyysneuvottelut on käsittelyn aikana käyty loppuun niiden estämättä käsittelyn jatkamista.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 10 000 markkaa.

Kanteet hylätään muutoin.

Paperiliiton Heinolan osasto n:o 81 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Asianosaiset saavat muutoin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Uski, Virtanen, Leivo ja PalankoLaaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.