Buyer cannot sever land without state consent even if state authorities knew of sale.
Finlandia (FI)
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court dismissed the buyer's appeal to reinstate the land division after the state purchased the entire estate. Although various state agencies had knowledge of the sale before the purchase, none represented the state in the transaction, and land management was not their duty. Consequently, the buyer lacked the right to sever the land against the state's will under the relevant land division law.
Regesto Legislator
Generato dall'IAJL 183 § 2 mom; The buyer of a subdivided area has no right to sever the area against the state's will if the state did not acquire the land with knowledge of the transfer, as no state authority represented the state in the sale or had land management duties.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Määräalan ostaja ei ollut hakenut kiinnitystä erottamisoikeuden vakuudeksi. Vaikka määräalan luovutus oli ennen tilan myymistä valtiolle tullut valtion eri viranomaisten tietoon, ei määräalan ostajalla ollut oikeutta vastoin valtion tahtoa erotuttaa määräalaa, kun mikään noista viranomaisista ei ollut edustanut valtiota kaupassa eikä valtion maaomaisuuden hoito kuulunut niiden tehtäviin.
JL 183 § 2 mom
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Toimitus ja sen uusi käsittely
A oli kauppakirjalla 20.6.1979 myynyt B:lle määräalan Perämetsän tilasta RN:o 9:373. B oli maanmittaustoimistoon 22.4.1985 saapuneella hakemuksella hakenut määräalan lohkomista. Piiri-insinööri oli 30.4.1985 hyväksynyt hakemuksen ja ottanut toimituksen suorittaakseen.
A oli kuollut 19.2.1985.
Ympäristöministeriö oli valtion puolesta ja Vaasan lääninhallituksen edustamana 29.5.1986 ostanut koko Perämetsän tilan valtiolle A:n kuolinpesältä. Aikaisemmin B:lle myytyä määräalaa ei ollut kauppakirjassa mainittu. Kauppakirjan perusteella Suomen valtiolle oli myönnetty 24.7.1986 lainhuuto Perämetsän tilaan RN:o 9:373.
B:n hakema lohkomistoimitus oli siirretty uudelle toimitusinsinöörille 18.8.1986 sekä tiedotettu B:lle ja A:n perikunnan edustajalle 3.9.1986 lähetetyillä kutsukirjeillä. Toimitus oli aloitettu ja lopetettu 30.9.1986. Toimituksessa, joka oli merkitty maarekisteriin 16.6.1987, B:lle oli muodostettu tila Hyväpala RN:o 9:398 niistä Perämetsän tilan tiluksista, jotka hän oli 20.6.1979 ostanut A:lta.
Korkein oikeus oli kuitenkin Vaasan lääninhallituksen Suomen valtion edustajana tekemään purkuhakemukseen 7.5.1991 antamallaan päätöksellä purkanut lohkomistoimituksen maanmittauskonttorissa suoritetun tarkastuksen ja sen jälkeisten toimenpiteiden osalta sekä määrännyt maanmittauskonttorin ottamaan toimituksen puretulta osalta uudelleen tarkastettavakseen.
Maanmittauskonttorin määrättyä toimituksen käsiteltäväksi uudelleen toimitusinsinööri oli toimituksen uudessa käsittelyssä 25.10.1991 todennut, että Perämetsän tila RN:o 9:373 ei enää ollut kysymyksessä olevan määräalan luovuttajalla tai sellaisella omistajalla, joka oli luovutuksen hyväksynyt tai saanut tilan omakseen tietoisena luovutuksesta taikka tällaisen omistajan perillisellä eikä määräalan omistaja B myöskään ollut kiinnittänyt erottamisoikeuttaan jakolain 202 §:n mukaisella tavalla. Sen vuoksi toimitusinsinööri oli päättänyt jättää toimituksen sikseen.
Vaatimukset maaoikeudessa
Maaoikeudessa on kuultu Vaasan lääninhallitusta ja toimitusinsinööriä.
Vaasan maaoikeuden päätös 11.2.1992
Maaoikeus on toimituspäätöksessä lausutuilla perusteluilla sekä jakolain 183 §:n 2 ja 3 momentin sekä 202 §:n nojalla hylännyt B:n valituksen ja jättänyt asian toimituksen uudessa käsittelyssä tehdyn päätöksen varaan.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
B on vaatinut, että maaoikeuden päätös kumotaan ja toimitus palautetaan toimitusinsinöörille hänen ostamansa määräalan lohkomiseksi.
Toimitusinsinööri on antanut lausunnon.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.6.1993
Perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan ovat määräalan kaupasta ennen 29.5.1986, jolloin valtio osti Perämetsän tilan, saaneet tiedon Seinäjoen maatalouspiirin maataloustoimisto, joka 27.6.1979 on ilmoittanut, ettei B:n saanto ollut luvanvarainen, Kauhajoen verotoimisto, joka 20.6.1979 lähtien on verottanut B:tä kysymyksessä olevasta yhden hehtaarin alueesta, sekä Kurikan maanmittaustoimisto, jolle 22.4.1985 on saapunut B:n hakemus määräalan lohkomisesta. Kaikki nämä ovat valtion viranomaisia.
Mikään niistä ei kuitenkaan ole edustanut valtiota Perämetsän tilan kaupassa. Valtioneuvoston ohjesäännön 21 §:n (1968/351) 12 kohdan mukaan maa- ja metsätalousministeriö käsittelee muun muassa asiat, jotka koskevat valtion maaomaisuutta, mikäli ne eivät kuulu jollekin muulle ministeriölle. Tämänkään tehtävän hoito ministeriössä ei kuitenkaan ole kuulunut maatalouspiirille. Ympäristöministeriön, joka on ostanut Perämetsän tilan valtiolle, ja Vaasan lääninhallituksen, joka on edustanut ministeriötä kaupassa, ei ole näytetty saaneen tietoa määräalan kaupasta ennen 29.5.1986.
Näin ollen B:n määräalasaannon tulemisesta näiden viranomaisten tietoon ei ole seurannut, että valtio olisi saanut Perämetsän tilan omakseen tietoisena määräalan luovutuksesta B:lle, eikä B:llä siten jakolain 183 §:n 2 momentin nojalla ole vastoin valtion tahtoa oikeutta erotuttaa määräalaa lohkomalla.
Tuomiolauselma
Maaoikeuden päätöstä ei muuteta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Lindholm, Haarmann, Roos ja Suhonen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Pellinen
---
[SV]
Köpare av ett outbrutet område hade inte sökt inteckning till säkerhet för sin utbrytningsrätt. Fastän överlåtelsen av området hade kommit till olika statsmyndigheters kännedom innan lägenheten såldes till staten hade köparen av det outbrutna området inte rätt att mot statens vilja låta avskilja det outbrutna området då ingen av dessa statsmyndigheter hade representerat staten vid köpet och förvaltningen av statens jordegendom inte hörde till deras uppgifter.
L om skifte 183 § 2 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret