Supreme Court allows acquittal for absent defendant where crime is minor and travel difficulties exist.

A oli haastettu seuraavana päivänä vastaamaan varkauden yritystä koskevassa asiassa toisella paikkakunnalla pidettävään kihlakunnanoikeuden istuntoon, mistä hän oli pois-

sa. Kun A ei ollut näyttänyt, ettei hän julkisia kulkuneuvoja käyttäen olisi voinut määräaikana saapua oikeuden istuntoon eikä hän myöskään ollut oikeudelle ilmoittanut

esteestään saapua, A:n katsottiin syyllistyneen esteettömään poissaoloon oikeudesta vastaajana.

A:n rikosta pidettiin kuitenkin kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja hänet jätettiin siitä rangaistukseen tuomitsematta.

OK 11 luku 22 § 2 mom

OK 12 luku 17 § 1 mom

RL 3 luku 5 § 3 mom 1 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Orimattilan kihlakunnanoikeuden päätös 30.5.1991

Kihlakunnanoikeus on todennut, että A oli ollut vastaajaksi haastettuna ilman laillista estettä poissa 11.4.1991 kihlakunnanoikeuden istunnosta. Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on tuomiolauselman 3 kohdassa tuominnut A:n oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla esteettömästä poissaolosta oikeudesta 15:een päiväsakkoon. Kun tämä rangaistus ja A:lle tuomiolauselman 1 kohdassa varkauden yrityksestä tuomitut 30 päiväsakkoa laskettiin yhteen, oli A:n sakkorangaistus 45 päiväsakkoa, josta kihlakunnanoikeus on rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähentänyt vapaudenmenetysaikaa 29.5.1991 vastaavat 2 päiväsakkoa. A:n suoritettavaksi on siten jäänyt 43 20 markan määräistä päiväsakkoa eli sakkoa yhteensä 860 markkaa.

Kouvolan hovioikeuden päätös 6.8.1992

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli valittamalla saattanut jutun, on lausunut, että 1.4.1992 voimaan tulleen rikoslain 7 luvun 3 §:n (697/91) mukaan, lainkohtaa koskeva voimaantulosäännös huomioon ottaen, A oli kihlakunnanoikeuden hänelle kohdissa 1 ja 3 tuomitsemien rangaistusten asemesta tuomittava yhteiseen sakkorangaistukseen. Tämän vuoksi hovioikeus on tuominnut A:n kohdissa 1 ja 3 syyksi luetuista rikoksista 37:n päiväsakon määräiseen yhteiseen sakkorangaistukseen, josta on vähennetty rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vapaudenmenetysaikaa 29.5.1991 vastaavat 2 päiväsakkoa. A:n suoritettavaksi on siten jäänyt 35 20 markan määräistä päiväsakkoa eli sakkoa yhteensä 700 markkaa. Muilta osin hovioikeus on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 27.10.1992. A on vaatinut, että hänen ei katsota syyllistyneen esteettömään poissaoloon oikeudesta tai että hänet ainakin jätetään tältä osalta rangaistukseen tuomitsematta.

Virallinen syyttäjä on antanut pyydetyn vastauksen.

A on valitusajan päättymisen jälkeen 19.10.1992 toimittanut Korkeimpaan oikeuteen kirjoituksen liitteineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.11.1993

Käsittelyratkaisu

A:n määräajan jälkeen toimittamaa kirjoitusta ei oteta huomioon, koska siihen ei ole erityistä syytä.

Pääasiaratkaisun perustelut

A on 10.4.1991 Tampereella haastettu seuraavana päivänä kello 13 pidettävään Orimattilan kihlakunnanoikeuden istuntoon vastaamaan varkauden yritystä koskevassa asiassa. Tampereelta on matkaa Orimattilaan noin 150 kilometriä. A ei ole näyttänyt, ettei hän julkisia kulkuneuvoja käyttäen olisi voinut määräaikana saapua kihlakunnanoikeuden istuntoon. Hän ei myöskään ollut ilmoittanut kihlakunnanoikeudelle esteestään saapua oikeuteen. A:n poissaolo ei ole johtunut laillisesta esteestä.

Rikoslain 3 luvun 5 §:n mukaan tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta muun muassa silloin, kun rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A:n syyllisyyttä vähentäviä seikkoja ovat haasteajan lyhyys ja hankalahkot liikenneyhteydet hänen asuinpaikkakunnaltaan kihlakunnanoikeuden istuntopaikkakunnalle. A:n laiminlyönnillä saapua kihlakunnanoikeuteen ei myöskään ole ollut asian käsittelyn kannalta erityistä merkitystä, koska A:lla haasteajan lyhyydestä johtuen olisi ilmeisesti joka tapauksessa ollut oikeus saada asian käsittely siirretyksi riittävän valmistautumisajan saamiseksi oikeudenkäyntiin. Näin ollen A:n syyllisyyttä on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä.

Päätöslauselma

Muutokset hovioikeuden päätökseen

Rangaistusseuraamukset

Kohta 3: A jätetään esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana rangaistukseen tuomitsematta.

A:n suoritettavaksi määrätään kohdassa 1 syyksi luetusta varkauden yrityksestä 25 päiväsakkoa, josta rangaistuksesta vähennetään rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vapaudenmenetysaikaa 29.5.1991 vastaavat kaksi päiväsakkoa. A:n suoritettavaksi jää siten 23 20 markan määräistä päiväsakkoa eli sakkoa yhteensä 460 markkaa.

Lainkohdat

Kohta 3: Oikeudenkäymiskaari 12 luku 17 § 1 mom Rikoslaki 3 luku 5 § 3 mom 1 kohta

Muilta osin hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Riihelä, Paasikoski, Taipale, Sevon ja Pellinen

---

[SV]

A hade stämts att följande dag svara i ett mål rörande försök till stöld vid häradsrättens sammanträde på annan ort. Han hade uteblivit från sammanträdet. Då A inte visat att han inte med användande av offentliga transportmedel vid utsatt tid kunde ha infunnit sig vid rättens sammanträde och inte heller underrättat rätten om sitt förfall, ansågs A ha gjort sig skyldig till förfallolös utevaro från rätten såsom svarande.

A:s brott ansågs dock ringa bedömd som en helhet och han lämnades obestraffad för det.

RB 11 kap 22 § 2 mom

RB 12 kap 17 § 1 mom

SL 3 kap 5 § 3 mom 1 punkten

Hela rättsfallet är i FKKO-registret