Supreme Court purged lower court decision for wrongly applying rent control law on legal costs.

Kihlakunnanoikeus jätti jatkokäsittelyssä huoneenvuokraasian kantajan A:n poissaolon vuoksi sillensä ja velvoitti A:n korvaamaan valtiolle sen varoista vastaajien avustajalle maksetun palkkion.

Asianosaisen velvollisuus suorittaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut edellytti oikeudenkäynnistä huoneenvuokraasioissa annetun lain 36 §:n mukaan painavia syitä. Kun sellaisia ei asiassa ollut ilmennyt, päätös perustui A:n korvausvelvollisuuden osalta ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

L oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 36 §

MOL 21 § 1 mom

OK 31 luku 7 § 1 mom

OK 31 luku 14 § 1 mom

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Tiwi Oy on Keuruun kihlakunnanoikeudessa 7.2.1990 tehdastyöläistä B:tä ja perheenemäntä C:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että yhtiö oli purkanut 9.11.1989 B:n ja C:n huoneenvuokrasuhteen lakkaamaan välittömästi. B ja C eivät kuitenkaan olleet muuttaneet pois ja luovuttaneet huoneistoa yhtiön haltuun. Tämän vuoksi yhtiö on huoneenvuokralain 61 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä 62 ja 65 §:n nojalla vaatinut, että B ja C velvoitetaan heti häädön uhalla muuttamaan pois huoneistosta.

Kihlakunnanoikeus, joka on myöntänyt B:lle ja C:lle maksuttoman oikeudenkäynnin 30.1.1990 alkaen ilman korvausvelvollisuutta valtiolle ja määrännyt heidän oikeudenkäyntiavustajakseen asianajaja X:n, on kantajayhtiön pyynnöstä lykännyt asian käsittelyn 2.5.1990 pidettävään jatkokäsittelyyn.

Jatkokäsittelyssä 2.5.1990 julistamallaan päätöksellä kihlakunnanoikeus on jättänyt pääasian käsittelyn sillensä, koska Tiwi Oy oli laillista estettä ilmoittamatta jäänyt oikeuteen saapumatta. Samalla kihlakunnanoikeus on määrännyt maksettavaksi valtion varoista B:n ja C:n oikeudenkäyntiavustajalle asianajaja X:lle palkkioksi 3.400 markkaa, mikä määrä Tiwi Oy on velvoitettu korvaamaan takaisin valtiolle.

Purkuhakemus

Tiwi Oy on hakemuksessaan lausunut, ettei kihlakunnanoikeus ole päätöksessään viitannut oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain 36 §:n säännöksiin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Lisäksi asiassa on peritty normaalin riita-asian oikeudenkäyntimaksut, jotka sittemmin on palautettu. Mainitut seikat viittasivat siihen, ettei kihlakunnanoikeus ole soveltanut asiassa sanottua lakia.

Yhtiö on edelleen lausunut, että asia oli sovittu asianosaisten kesken, joten kantajayhtiön läsnäolo oikeudessa ei ollut tarpeen. Myöskään vastaajat eivät olleet pyytäneet päätöstä, minkä vuoksi asian käsittely oli jäänyt sillensä. Näin ollen asiassa ei ole voittanutta eikä hävinnyttä osapuolta eikä yhtiö ole myöskään maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain säännösten nojalla korvausvelvollinen.

Mainituilla perusteilla Tiwi Oy on pyytänyt, että Korkein oikeus purkaisi kihlakunnanoikeuden päätöksen siltä osin kuin yhtiö on velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista asianajaja X:lle maksetun palkkion.

VÄLITOIMET

Kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari Ilkka Ruopuro on antanut häneltä vaaditun lausunnon ja Keuruun piirin nimismies Q valtion edun valvojana vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.4.1991

Perustelut

Oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain 36 §:n mukaan asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Milloin siihen on painavia syitä, voidaan asianosainen kuitenkin velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan. Kihlakunnanoikeuden päätöksessä ei ole todettu, että asiassa olisi ilmennyt tuollaisia syitä. Sekään, että Tiwi Oy:n tulkittaisiin hävinneen asian sen tultua yhtiön poissaolon vuoksi jätetyksi jatkokäsittelyssä sillensä, ei vielä sinänsä muodosta tuollaista syytä huomioon ottaen sanotun pykälän pääsääntö. Perustetta määrätä vastaajien oikeudenkäyntiavustajalle maksettu palkkio korvattavaksi valtiolle ei siten ole ollut. Kihlakunnanoikeuden päätös perustuu tältä osalta ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Lainkohdat

Laki oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 36 § Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 21 § 1 momentti Oikeudenkäymiskaari 31 luku 7 § 1 momentti 4 kohta ja 14 § 1 momentti

Päätöslauselma

Hakemuksessa tarkoitettu Keuruun kihlakunnanoikeuden 2.5.1990 julistama päätös puretaan siltä osalta kuin se koskee Tiwi Oy:n velvollisuutta korvata valtiolle sen varoista asianajaja X:lle maksettu palkkio 3.400 markkaa ja yhtiö vapautetaan sanotusta korvausvelvollisuudesta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Mörä, Ketola, Huopaniemi ja Wirilander

---

[SV]

Vid den fortsatta handläggningen av ett hyresmål avskrev häradsrätten målet till följd av käranden A:s utevaro och ålade A att ersätta staten för det arvode som förordnats att utgå av statens medel åt svarandens biträde.

Skyldigheten att ersätta arvodet förutsatte enligt 21 § lagen om fri rättegång och 36 § lagen om rättegången i hyresmål särskilda skäl. Eftersom det i häradsrättens avgörande inte hade konstaterats att såda skäl förelåg, grundade sig avgörandet till denna del på uppenbart oriktig tillämpning av lag.

L om rättegången i hyresmål 36 §

L om fri rättegång 21 § 1 mom

RB 31 kap 7 § 1 mom

RB 31 kap 14 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret