Supreme Court voids child support for period child lived with father due to custody change.

Raastuvanoikeuden uskottua 1.12.1987 asianosaisten lapsen isän huoltoon lapsi oli 4.12.1987 siirtynyt asumaan isän luokse. Uskoessaan 17.6.1988 lapsen äidin huoltoon hovioikeus oli velvoittanut isän suorittamaan lapselle elatusapua haasteen tiedoksiantopäivästä 16.4.1987 lukien siihen saakka kunnes lapsi täytti 18 vuotta tai asiasta toisin määrättiin. Korkein oikeus oli 6.7.1988 kieltänyt hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon. Korkeimman oikeuden hylättyä 21.12.1988 isän valituslupahakemuksen ja kumottua täytäntöönpanokiellon lapsi oli 4.1.1989 siirtynyt asumaan isän luota äidin luokse.

Koska lapsi oli 4.12.1987-4.1.1989 asunut pysyvästi isän luona, katsottiin, ettei isän velvollisuutta maksaa hänelle elatusapua tuolta ajalta voitu lapsen elatuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan vahvistaa. Hovioikeuden tuomio purettiin siltä osin ja tuomiota oikaistiin siten, että elatusapua oli suoritettava 16.4.1987 alkaen siihen saakka, kunnes lapsi oli raastuvanoikeuden päätöksen perusteella siirtynyt asumaan isän luokse, sekä jälleen siitä alkaen, kun lapsi oli hovioikeuden tuomion perusteella siirtynyt asumaan isän luota äidin luokse.

L lapsen elatuksesta 4 § 1 mom

HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVAT RATKAISUT

Turun raastuvanoikeuden päätös 1.12.1987

Raastuvanoikeus on tuomitessaan A:n ja B:n avioeroon uskonut heidän alaikäisen lapsensa C:n huollon B:lle.

Turun hovioikeuden tuomio 17.6.1988

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli valittamalla saattanut asian, on muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä siten, että C:n huolto uskottiin B:n asemesta A:lle. Hovioikeus on velvoittanut B:n suorittamaan C:lle elatusapua 700 markkaa kuukaudessa haasteen tiedoksiantopäivästä 16.4.1987 lukien, jo erääntyneet erät heti ja vastedes erääntyvät erät kuukausittain etukäteen siihen asti kunnes C täytti 18 vuotta tai asiasta toisin määrättiin.

Korkeimman oikeuden päätös 21.12.1988

B oli hakenut Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden tuomioon. Määrättyään välipäätöksellään 6.7.1988, ettei hovioikeuden tuomiota ollut toistaiseksi pantava täytäntöön, Korkein oikeus oli hylännyt päätöksellään 21.12.1988 valituslupahakemuksen ja kumonnut täytäntöönpanokiellon.

HAKEMUS KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B on muun ohessa vaatinut, että Korkein oikeus purkaisi hovioikeuden tuomion ja että hänet vapautettaisiin velvollisuudesta suorittaa C:lle elatusapua 4.12.1987 ja 4.1.1989 väliseltä ajalta, koska lapsi oli tuolloin ollut hänen huollossaan.

VÄLITOIMI

Korkein oikeus on 11.10.1989 varannut A:lle tilaisuuden vastata hakemukseen. A on antanut vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.3.1991

Perustelut

Turun raastuvanoikeuden uskottua 1.12.1987 julistamallaan päätöksellä C:n huollon B:lle lapsi on 4.12.1987 siirtynyt asumaan isänsä luokse. Hovioikeuden uskottua 17.6.1988 antamallaan tuomiolla lapsen huollon B:n asemesta A:lle Korkein oikeus on 6.7.1988 kieltänyt hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon. Korkeimman oikeuden hylättyä 21.12.1988 B:n hovioikeuden tuomiota koskeneen valituslupahakemuksen ja kumottua täytäntöönpanokiellon lapsi on 4.1.1989 siirtynyt asumaan B:n luota A:n luokse.

Koska C on 4.12.1987-4.1.1989 asunut pysyvästi isänsä luona, B:n velvollisuutta suorittaa hänelle elatusapua tuolta ajalta ei lapsen elatuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ole voitu vahvistaa. Hovioikeuden tuomio perustuu siltä osin ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohta ja 14 §

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio puretaan siltä osin kuin siinä on määrätty ajasta, jolta B:n on suoritettava elatusapua C:lle. Tuomiota oikaistaan siten, että elatusapua on suoritettava 16.4.1987 alkaen siihen saakka, kunnes lapsi on Turun raastuvanoikeuden 1.12.1987 julistaman päätöksen perusteella siirtynyt asumaan B:n luokse, sekä jälleen siitä alkaen, kun lapsi on hovioikeuden tuomion perusteella siir tynyt asumaan B:n luota A:n luokse. Muutoin elatusapu on suoritettava hovioikeuden tuomiossa määrätyin tavoin.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Mörä, Nybergh, Ketola ja Huopaniemi

---

[SV]

Efter det att rådstuvurätten 1.12.1987 hade anförtrott parternas barn i faderns vård, hade barnet 4.12.1987 flyttat till honom. Hovrätten hade, då den 17.6.1988 hade anförtrott barnet i moderns vård, ålagt fadern att erlägga underhållsbidrag för barnet från stämningens delgivning 16.4.1987 till dess barnet fyllde 18 år eller i saken annorlunda förordnades. Högsta domstolen hade 6.7.1988 förbjudit verkställigheten av hovrättens dom. Sedan Högsta domstolen 21.12.1988 hade avslagit faderns ansökan om besvärstillstånd och upphävt verkställighetsförbudet, hade barnet 4.1.1989 flyttat från fadern till modern.

Emedan barnet under tiden 4.12.1987-4.1.1989 stadigvarande hade bott hos fadern, ansågs det, att någon skyldighet för fadern att erlägga underhållsbidrag åt barnet för denna tid inte kunde fastställas enligt 4 § 1 mom. lagen om underhåll för barn. Hovrättens dom återbröts till denna del och domen rättades så att underhållsbidrag skulle erläggas från 16.4.1987 intill dess barnet på grund av rådstuvurättens utslag hade flyttat till fadern samt återigen från den tidpunkt då barnet efter hovrättens dom hade flyttat från fadern till modern.

L om underhåll för barn 4 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret