Legislator Giurisprudenza & Legislazione
KKO:1991:26 Generato dall'IA

Supreme Court allows dismissal for serious misconduct but rejects immediate termination due to lack of prior warning.

Numero d'incarto KKO:1991:26
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Parzialmente accolto (Partially Allowed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Supreme Court of Finland partially allowed the employer's appeal, overturning the lower court's order for immediate termination while upholding the award of severance pay. The driver had used a work radio for private calls totaling nearly 13 hours, causing financial loss and machine downtime. Although this constituted serious misconduct warranting dismissal, the court found no prior warning or instruction prohibiting such use, meaning the employer lacked the specific grounds for immediate contract termination under the Employment Contracts Act. Consequently, the employer was ordered to pay severance and compensation but was relieved of the liability for immediate dismissal.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Työsopimuslaki 43 § 1 mom; 43 § 2 mom 6 kohda: Serious misconduct justifies dismissal with notice, but immediate termination requires prior warning or instruction prohibiting the specific conduct.

Parole chiave

Generato dall'IA
employment contracts act serious misconduct dismissal immediate termination grounds prior warning requirement employer liability notice abuso di impianti di telecomunicazioni lavoro su chiamata giustificato motivo per il mancato uso

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Työsopimuslaki 37 § 2 mom
Työsopimuslaki 37 § 2 momentti, 38 § 3 momentti 1 kohta ja 45 §
Työsopimuslaki 38 § 3 momentti 1 kohta
Työsopimuslaki 43 § 1 mom
Työsopimuslaki 43 § 2 mom 6 kohda
Työsopimuslain 45 §

Giurisprudenza citata

Generato dall'IA
Polvijärven kihlakunnanoikeuden päätös 7.7.1989
Polvijärven kihlakunnanoikeuden päätös 7.7.1989
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 5.12.1989
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 5.12.1989
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Metsätyökoneen kuljettaja oli käyttänyt työnantajansa koneeseen työtehtävien hoitoa varten asentamaa radiopuhelinta yksityispuheluihinsa noin neljän ja puolen kuukauden aikana yhteensä lähes 13 tunnin ajan. Puhelujen aikana konetta ei ollut voinut käyttää. Menettelyllään kuljettaja oli aiheuttanut työnantajalleen vahinkoa aiheettomina puhelukustannuksina sekä työkonetulojen menettämisenä koneen seisomisen takia. Sen johdosta työnantajalla oli erityisen painava syy kuljettajan työsopimuksen irtisanomiseen, mutta ei sellaista tärkeätä syytä, joka olisi oikeuttanut heti purkamaan sopimuksen.

TSL 37 § 2 mom

TSL 43 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Polvijärven kihlakunnanoikeuden päätös 7.7.1989

Kihlakunnanoikeus on A:n Metsäkone B ky:tä ja B:tä vastaan ajamasta kanteesta katsonut kysymyksessä olevalta osalta selvitetyksi, että A oli ollut Metsäkone B ky:n, jonka henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies B oli, palveluksessa metsäkoneenkuljettajana 1.12.1984 alkaen. Muun selvityksen puuttuessa kihlakunnanoikeus piti työsopimusta toistaiseksi voimassa olleena. Yhtiö oli purkanut työsopimuksen 14.3.1988 ilmoittaen perusteeksi metsäkoneessa olleen NMT 450 -merkkisen radiopuhelimen käyttämisen yksityispuheluihin.

A oli 28.10.1987-11.3.1988 välisenä aikana soittanut metsäkoneesta yksityispuheluja ainakin 210 kertaa, joista 119 kertaa kontakti- eli senssipuhelimeen. Lisäksi hän oli soittanut puhelimella kotiinsa ja samaa metsäkonetta kuljettaneelle X:lle. Aikaa kyseisiin yksityispuheluihin oli kulunut 12 tuntia 47 minuuttia. Todistajana kuullun X:n kertomuksen mukaan puhelinta ei voinut käyttää samalla kun koneella työskenneltiin. Työnantaja ei ollut antanut A:lle ohjeita puhelimen käytöstä taikka kieltänyt sen käyttämistä yksityispuheluihin aikaisemmin kuin vasta pidättäessään A:n palkasta puhelinmaksuina 1.000 markkaa välittömästi ennen työsopimuksen purkamista.

Kihlakunnanoikeus on katsonut, että A oli käyttäessään työnantajan puhelinta tämän kustannuksella yksityiseen tarpeeseensa tahallaan jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Hänen menettelyään ei kuitenkaan, koskei puhelimen yksityiskäytöstä ollut aikaisemmin annettu ohjetta tai kieltoa eikä huomautusta tai varoitusta, kokonaisuudessaan voitu pitää sellaisena, että työnantajalla olisi tällä perusteella ollut tärkeä syy A:n työsopimuksen purkamiseen tai erityisen painava syy edes sen irtisanomiseen.

Näillä perusteilla ja ottaen huomioon, että A oli työskennellyt ainoastaan talviaikaan sekä hänen työnantajaansa kohdistuvan luottamusvelvoitteen laiminlyönnin ja sen, että hän oli saanut 10.10.1988 uuden työpaikan, kihlakunnanoikeus on, todeten että A:n kuukausiansio oli ollut 4.816 markkaa, velvoittanut Metsäkone B ky:n ja B:n yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle työsopimuslain 38 ja 38 a §:n nojalla kahden kuukauden irtisanomisajan palkkana 9.632 markkaa 16 prosentin korkoineen 14.5.1988 lukien sekä työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain 19 ja 20 §:n mukaisena korvauksena kolmen kuukauden palkkaa vastaavat 14.448 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.12.1988 lukien. Vielä yhtiö ja B on velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut jutussa 9.000 markalla 16 prosentin korkoineen 7.7.1989 lukien.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 5.12.1989

Hovioikeus, jossa muun muassa Metsäkone B ky ja B hakivat muutosta, ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Metsäkone B ky:lle ja B:lle on myönnetty valituslupa 27.2.1990. Valituksessaan nämä ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista kaikissa oikeusasteissa korkoineen.

A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen ja pyytänyt korvausta vastauskuluistaan korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.2.1991

Perustelut

A on käyttämällä 28.10.1987-11.3.1988 kihlakunnanoikeuden päätöksessä todetulla tavalla hänen työkoneeseensa asennettua radiopuhelinta yksityispuheluihinsa puhelujen aikana tahallaan jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Tästä häntä ei kuitenkaan ole ennen työsuhteen purkamista varoitettu eikä yhtiö näin ollen ole saanut purkaa työsopimusta työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla.

Menettelyllään A on myös aiheuttanut yhtiölle vahinkoa aiheettomina puhelukustannuksina sekä työkonetulojen menettämisenä koneen seisomisen takia. Tämän johdosta yhtiöllä on ollut erityisen painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Sitä vastoin A:n menettely ja sen mainitut seuraukset yhtiölle eivät ole olleet sellainen tärkeä syy, jonka perusteella yhtiöllä työsopimuslain 43 §:n 1 momentin nojalla olisi ollut oikeus heti purkaa A:n työsopimus.

Asian laadun vuoksi yhtiön ja B:n on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan Korkeimmassa oikeudessa, vaikka he voittavat täällä.

Lainkohdat

Työsopimuslaki 37 § 2 momentti, 38 § 3 momentti 1 kohta ja 45 §

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:n kanne työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain mukaan vaaditun korvauksen osalta hylätään ja Metsäkone B ky ja B vapautetaan näille mainitun lain mukaan tuomitusta 14.448 markan korvausvelvollisuudesta korkoineen. Muilta osin eli irtisanomisajan palkan ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen osalta hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Yhtiön ja B:n vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan Korkeimmassa oikeudessa hylätään.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Jalanko, Roos, Paasikoski ja Krook

---

[SV]

Föraren av en skogsarbetsmaskin hade under cirka fyra och en halv månad använt en radiotelefon, som hans arbetsgivare hade installerat i maskinen för användning i arbetet, för sina privatsamtal under sammanlagt nästan 13 timmar. Under samtalen kunde maskinen inte användas. Genom sitt förfarande hade arbetstagaren orsakat arbetsgivaren skada genom obefogade telefonkostnader samt inkomstbortfall till följd av att maskinen hade stått. Med anledning av detta hade arbetsgivaren särskilt vägande skäl att uppsäga arbetsavtalet, men inte ett sådant vägande skäl som skulle ha berättigat till en omedelbar hävning av avtalet.

L om arbetsavtal 37 § 2 mom

L om arbetsavtal 43 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret