Buyer rescinded livestock sale due to latent disease susceptibility; seller liable for damages and costs.
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court of Finland partially overturned the lower court's dismissal of the buyer's claim to rescind a livestock sale. The buyer argued the animals were susceptible to a disease that manifested immediately after purchase, causing significant loss of healthy stock. The court found the seller failed to prove the animals were healthy at the time of sale or that transport caused the illness. Consequently, the buyer was entitled to rescind the contract for four goats and claim damages, while the seller was ordered to pay court costs.
Regesto Legislator
Generato dall'IAKorkean oikeuden lainsäädäntöön perustuvat säännökset: Eläinten kauppa; virheellisen tavaran myynti; kaupan purku; vahingonkorvaus. Jos myyjä ei todista eläinten terveyttä kaupantekohetkellä tai kuljetuksen aiheuttaneen sairastumisen, ostaja on oikeutettu purkamaan kaupan ja vaativan vahingonkorvauksen.
Parole chiave
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Ostajalla oli oikeus purkaa eläinten kauppa tavaran virheen vuoksi kun eläimet jo kaupan aikana olivat olleet altistuneita sairaudelle, johon ne kohta kaupan jälkeen olivat sairastuneet.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A:n kanne Anjalankosken kihlakunnanoikeudessa
B:n kanne
B, joka on vastustanut häneen kohdistettua kannetta, on puolestaan A:lle 23.8.1988 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla vaatinut, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle loppukauppahinta 45.700 markkaa 16 prosentin korkoineen kaupantekopäivästä lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.
Kihlakunnanoikeuden päätös 21.9.1988
A:n vastustettua B:n kannetta kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että B:n A:lle myymät lehmä ja viisi hiehoa olivat kaikki poikineet. Tämä oli tapahtunut 28.8.-8.9.1987 eli noin 2-3 viikkoa siitä, kun ne oli 17.8.1987 solmitun kaupan jälkeen luovutettu A:lle tämän tilalla Limingassa. Lehmä ja sen poikima vasikka olivat olleet terveitä. Hiehoista yksi oli kuollut 10.9.1987. Myös hiehojen kaikki viisi vasikkaa olivat kuolleet. Lisäksi yksi hiehoista oli 19.4.1988 määrätty teuraaksi nivel- ja sydänläppätulehduksen vuoksi.
Sen sijaan kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen selvittämättä, että kysymyksessä olevat eläimet olisivat olleet sairaita kaupantekohetkellä tai että ne siihen mennessä olisivat saaneet tartunnan myöhemmin ilmenneeseen sairauteen tai että eläinten kuljettaminen olisi aiheuttanut myöhemmin ilmenneen sairastumisen.
Näin ollen kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että B:n A:lle myymissä eläimissä olisi ollut edes piilevä virhe.
Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt A:n kanteessa esitetyt vaatimukset.
B:n kanteesta kihlakunnanoikeus on velvoittanut A:n maksamaan B:lle kauppahinnan loppuosan 45.700 markkaa 16 prosentin korkoineen 23.8.1988 lukien ja suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 17.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 21.9.1988 lukien.
Asian näin päättyessä on A:n oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus hylätty.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 24.1.1990
A on valittamalla saattanut jutun hovioikeuden tutkittavaksi ja toistanut kihlakunnanoikeudessa esittämänsä vaatimukset. Hän on lisäksi ilmoittanut joutuneensa myymään teuraaksi, paitsi 19.4.1988 teurastettavaksi määrätyn hiehon, josta hän oli saanut 2.688,94 markkaa, kihlakunnanoikeuden päätöksen jälkeen lehmän ja kolme hiehoa 18.378,90 markasta B:n kieltäydyttyä ottamasta niitä takaisin.
Hovioikeus on ratkaisussaan todennut B:n kihlakunnanoikeudessa kertoneen, että hän oli lähtenyt Anjalankoskelta kuljettamaan A:lle myymiään lehmää ja neljää, oikeastaan viittä hiehoa 17.8.1987 noin kello 3 ja että hän oli ollut perillä Limingassa A:n tilalla puolen päivän aikoihin ennen kello 12. Kaikki eläimet olivat olleet kantavia. Hiehot olivat poikineet 28.8.-8.9.1987.
Tämän vuoksi kihlakunnanoikeuden päätöstä on muutettu siten, että B on velvoitettu suorittamaan A:lle vahingonkorvaukseksi 10.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 17.12.1987 lukien ja että A on vapautettu velvollisuudesta korvata B:n oikeudenkäyntikulut kihlakunnanoikeudessa.
Muilta osilta kihlakunnanoikeuden päätös on jäänyt voimaan.
Lisäksi B on velvoitettu suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.200 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 18.4.1990.
A on valituksessaan vaatinut kanteensa hyväksymistä ja B:n kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen kaikissa oikeusasteissa.
B on antanut pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.
Korkein oikeus on 24.4.1990 määrännyt, ettei hovioikeuden tuomiota ollut toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava A:n maksuvelvollisuuden osalta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 18.11.1991
Perustelut
Sitä vastoin ei ole näytetty, että lehmässä ja viidennessä hiehossa olisi ollut virhe kaupan ja luovutuksen tapahtuessa. Myöskään ei ole näytetty, että A, jolla oli muutakin kuin kaupan kohteena ollutta karjaa, olisi virheen johdosta ollut pakotettu luopumaan myös terveen lypsykarjan pidosta. Mainittujen terveiden eläinten arvo on asianosaisten arvion mukaan ollut yhteensä 15.800 markkaa. Kun A on kaupantekohetkellä maksanut ostamistaan eläimistä 6.100 markkaa, hän on velvollinen suorittamaan B:lle maksamattomana kauppahintana 9.700 markkaa.
Edellä olevan mukaan A on myynyt kolme osittain purettuun kauppaan sisältynyttä hiehoa teurastettaviksi. Sen vuoksi hänen on palautettava B:lle niistä saamansa teurashinta. Muun selvityksen puuttuessa tämän on katsottava olevan 10.5.1988 vastaanotetut 2.688,94 markkaa ja 12.10.1988 kahdesta painavimmasta hiehosta saadut 9.124,20 markkaa eli kaikkiaan 11.813,14 markkaa.
B on A:lle 23.8.1988 tiedoksi annetulla haasteella vaatinut korkoa saatavalleen A:lta kaupantekopäivästä 17.8.1987 lukien. Vaadittuaan B:lle 17.12.1987 tiedoksi annetulla haasteella kaupan purkua ja vastaanotettuaan 10.5. ja 12.10.1988 suoritukset teurastettaviksi myymistään eläimistä, A on ollut velvollinen, riippuen hänen purkuvaatimuksensa oikeellisuudesta, suorittamaan B:lle joko ostamiensa eläinten kauppahintaa tai edelleen myymistään eläimistä saatua teurashintaa. Tämän perusteella A on velvollinen suorittamaan B:lle korkoa palautettavalle yhteensä 11.813,14 markan teurashinnalle, 10.5.1988 vastaanotetulle 2.688,94 markalle korkolain 3 §:n 2 momentissa määritellyn korkokannan mukaista tuottokorkoa suorituksen vastaanottopäivästä lukien B:n haasteen tiedoksiantoon 23.8.1988 saakka ja tästä lähtien korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa sekä 12.10.1988 vastaanotetulle 9.124,20 markalle viivästyskorkoa samasta päivästä lukien, jolloin B:n haaste jo oli annettu hänelle tiedoksi.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta muutetaan seuraavasti:
Todetaan, että A:lla on ollut oikeus purkaa kauppa neljän hiehon osalta.
A:n on maksettava B:lle - kauppahintana vain 9.700 markkaa hovioikeuden määräämine 16 prosentin korkoineen 23.8.1988 lukien ja - eläimistä saamansa teurashinta 11.813,14 markkaa korkoineen, 2.688,94 markalle 7 prosentin mukaan ajalta 10.31.5.1988 ja 8 prosentin mukaan ajalta 1.6.-23.8.1988 ja tästä lähtien 16 prosentin mukaan sekä 9.124,20 markalle 16 prosentin mukaan 23.8.1988 lukien.
B:n on maksettava A:lle - 22.000 markkaa korvaukseksi kihlakunnanoikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antamisesta lukien ja - 1.500 markkaa korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antamisesta lukien.
Hovioikeuden tuomio jää pysyväksi siltä osalta kuin B on velvoitettu suorittamaan A:lle vahingonkorvausta ja korvausta oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa korkoineen sekä A vapautettu korvaamasta B:n oikeudenkäyntikuluja kihlakunnanoikeudessa.
Korkeimman oikeuden määräämä täytäntöönpanokielto raukeaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Nikkarinen, Roos, Paasikoski ja Krook
---
[SV]
Köparen hade rätt att häva ett köp av djur på grund av fel i varan då djuren redan vid tiden för köpet hade varit mer än vanligt mottagliga för en sjukdom i vilken de insjuknat genast efter köpet.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret