Legislator Giurisprudenza & Legislazione
HD:1991:144 Generato dall'IA

Supreme Court allows union claim for extended notice pay when employer's bankruptcy was not explicitly stated as termination reason.

Numero d'incarto HD:1991:144
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Parzialmente accolto (Partially Allowed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Supreme Court allowed the union's claim for extended notice pay and severance, overturning the lower court's dismissal. The employer terminated employees immediately after declaring bankruptcy, citing poor financial health rather than bankruptcy itself. Since employees could not reasonably assume the termination was due to bankruptcy, they were entitled to the standard notice period under the Employment Contracts Act. The court held that the statutory provision for a shortened 14-day notice period upon bankruptcy did not apply because the employer failed to explicitly invoke bankruptcy as the cause.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Työsopimuslain 41 § 1 moment; Työsopimuslain 38 §: Työntekijä on oikeutettu normaaliin irtisanomisaikaan, jos työnantaja ei ole ilmoittanut irtisanomisen tapahtuneen konkurssin perusteella, vaikka työnantaja olisi joutunut konkurssiin.

Parole chiave

Generato dall'IA
employment contracts act bankruptcy termination notice period extension severance pay employee rights employer liability labor union claim nozione di concorrenza

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Työsopimuslain 41 § 1 moment
Työsopimuslain 38 §
Tämän säännöksen nojalla työnantajan konkurssipesällä on halutessaan oikeus irtisanoa työnantajan palveluksessa olleet työntekijät siten, että irtisanomisaika on työsopimuslain 38 §:n mukaisen tai muutoin sovitun pitemmän irtisanomisajan asemesta 14 päivää irtisanomisesta.
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Työsopimus oli työnantajan konkurssin alkamisen jälkeen irtisanottu päättymään heti. Irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu työnantajan huono taloudellinen tilanne, mutta ei konkurssia. Kun muutoinkaan ei ollut pääteltävissä, että työntekijä olisi käsittänyt irtisanomisen tapahtuneen konkurssin perusteella, irtisanomisaika ei määräytynyt työsopimuslain 41 §:n 1 momentin nojalla.

TSL 41 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Turun raastuvanoikeudessa

Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y. on Suomen valtiolle 12.3.1990 ja Maalaus TH Oy:n konkurssipesälle 13.3.1990 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut, että maalarit A, B, C ja D olivat olleet Maalaus TH Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen nojalla. Heidän tuntipalkkansa olivat olleet, A:n 38, B:n 45, C:n 40 ja D:n 35 markkaa. Mainitut työntekijät oli 29.5.1989 annetuilla irtisanomisilmoituksilla irtisanottu samasta päivästä alkaen yhtiön huonon taloudellisen tilan johdosta. Irtisanomisilmoituksen oli allekirjoittanut yhtiön toimitusjohtajana toiminut X. Työntekijöille oli samalla ilmoitettu, että työt päättyivät ilmoituksessa mainitusta syystä välittömästi.

Tämän vuoksi yhdistys on vaatinut, että konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan sille mainittujen työntekijöiden saamatta olevat irtisanomisajan palkat ja niitä vastaavat lomakorvaukset yhteensä 51.115,64 markkaa korkoineen. Lisäksi yhdistys on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

Raastuvanoikeuden päätös 19.4.1990

Raastuvanoikeus, jossa konkurssipesä on vastustanut kannetta, on kuultuaan Turun työvoimapiiriä lausunut, että Maalaus TH Oy oli 26.5.1989 asetettu konkurssiin. Yhtiö oli 29.5.1989 irtisanonut sen palveluksessa olleiden A:n, B:n, D:n ja C:n työsopimukset heti päättyviksi vedoten yhtiön huonoon taloudelliseen tilaan. Vaikka yhtiö ei ollutkaan työntekijöitä irtisanottaessa vedonnut irtisanomisperusteena konkurssiin, joka jo tuolloin oli ollut yhtiön tiedossa, irtisanomisen oli katsottava tapahtuneen konkurssin perusteella. Työsopimuslain 41 §:n säännöksen mukaan työnantajan joutuessa konkurssiin työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen päättymään 14 päivän kuluessa irtisanomisesta. Palkkaturva-asiain käsittelyn yhteydessä työntekijät olivat saaneet tiedon yhtiön konkurssista. Työntekijät olivat myös palkkaturvana saaneet 14 päivän irtisanomisajalta palkan ja lomakorvauksen.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt yhdistyksen kanteen toteennäyttämättömänä.

Turun hovioikeuden tuomio 16.10.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhdistys oli saattanut jutun, on lausunut, että Maalaus TH Oy:n konkurssiin asettamispäivän jälkeiseltä ajalta yhtiön konkurssipesä oli työnantajan asemassa työntekijöihin nähden. A, B, C ja D olivat siis 26.5.1989 alkaen työsuhteessa konkurssipesään ja heidän palkkasaatavansa, joihin myös irtisanomisajan palkka vuosilomaedun korvauksineen kuului, olivat konkurssipesän massavelkaa, josta konkurssin tehnyt yhtiö ei voinut määrätä.

Työsopimuslain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetun normaalia lyhyempään 14 päivän irtisanomisaikaan oikeuttavan irtisanomisen voi konkurssin alkamisen jälkeen suorittaa vain konkurssihallinto tai työntekijä. Siten ei yhtiön konkurssin alkamisen jälkeen suorittamalla irtisanomisella voinut olla sitä vaikutusta, että A, B, C ja D olisivat menettäneet heille työsopimuslain 38 §:n mukaan kuuluvan oikeuden saada vaadittu kahden kuukauden irtisanomisajan palkka ja sitä vastaava lomakorvaus eli palkkaturvapäätöksellä jo saamiensa irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen lisäksi 51.115,64 markkaa, minkä saatavansa he olivat siirtäneet yhdistykselle.

Tämän vuoksi hovioikeus on kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja velvoittanut Maalaus TH Oy:n konkurssipesän suorittamaan Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y:lle saamatta jääneistä irtisanomisajan palkoista ja lomakorvauksista 51.115,64 markkaa 16 prosentin korkoineen 13.3.1990 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa yhteensä 7.000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 11.2.1991.

Työministeriö ja Maalaus TH Oy:n konkurssipesä ovat yhteisessä hakemuksessaan vaatineet, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.

Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y. on antanut pyydetyn vastauksen, jossa yhdistys on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja hakijoiden velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 markalla.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 18.10.1991

Perustelut

Työsopimuslain 41 §:n 1 momentin mukaan työnantajan joutuessa konkurssitilaan työsopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika on pitempi. Tämän säännöksen nojalla työnantajan konkurssipesällä on halutessaan oikeus irtisanoa työnantajan palveluksessa olleet työntekijät siten, että irtisanomisaika on työsopimuslain 38 §:n mukaisen tai muutoin sovitun pitemmän irtisanomisajan asemesta 14 päivää irtisanomisesta.

Yhtiön toimitusjohtaja on konkurssipesän toimeksiannosta 29.5.1989 kirjallisesti irtisanonut A:n, B:n, C:n ja D:n työsopimukset päättymään heti ja ilmoittanut irtisanomisen perusteeksi yhtiön huonon taloudellisen tilanteen, mutta ei konkurssia. Muutoinkaan ei ole pääteltävissä, että työntekijät olisivat käsittäneet irtisanomisen tapahtuneen työnantajan konkurssin perusteella. Sen vuoksi heillä on toimitetun irtisanomisen johdosta ollut oikeus saada hyväkseen työsopimuslain 38 §:n mukainen irtisanomisaika, joka heidän työsuhteidensa ehtojen mukaan on ollut kaksi kuukautta.

Tällä perusteella yhdistykselle saatavansa siirtäneiden A:n, B:n, C:n, ja D:n tulee saada palkkaturvapäätöksellä maksettujen irtisanomisajan palkkojen ja lomakorvausten lisäksi irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta hovioikeuden tuomitsemat yhteensä 51.115,64 markkaa korkoineen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Työministeriö ja Maalaus TH Oy:n konkurssipesä velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y:lle korvaukseksi vastauskuluista Korkeimmassa oikeudessa 1.500 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Roos, Krook ja Suhonen

---

[SV]

Ett arbetsavtal hade efter det att arbetsgivaren blivit försatt i konkurs uppsagts med omedelbar verkan. Som uppsägningsgrund hade uppgivits arbetsgivarens dåliga ekonomiska ställning, men inte konkursen. Då man inte heller annars kunde sluta sig till att arbetstagaren skulle ha känt till att uppsägningen skedde på grund av konkursen bestämdes uppsägningstiden inte enligt 41 § 1 mom. lagen om arbetsavtal.

L om arbetsavtal 41 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret