Legislator Giurisprudenza & Legislazione
HD:1991:140 Generato dall'IA

Supreme Court dismisses late appeal when oral instructions were given to a lawyer, barring late filing under procedural rules.

Numero d'incarto HD:1991:140
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Supreme Court dismissed the appellant's late appeal, upholding the lower court's decision to order legal costs. Although the appellant argued that missing the deadline was excusable due to lack of notice, the court found that oral instructions on appeal procedures were already provided to their legally trained lawyer. Consequently, the court ruled that the appellant could not rely on the exception for late filings, as the procedural safeguards were adequately met.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Section 3 of Chapter 25 of the Code of Judicial Procedure; Section 11(3) and Section 12(2) of Chapter 25 of the Code of Judicial Procedure: An appellant loses the right to appeal if they fail to file the appeal within the prescribed period, even if they were represented by a lawyer who received oral instructions on the appeal process, unless the failure to file was due to a clearly visible error in the appeal notice itself.

Parole chiave

Generato dall'IA
Code of Judicial Procedure appeal period oral instructions legal representation waiver of rights procedural default legal costs vizio di procedura

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Section 3 of Chapter 25 of the Code of Judicial Procedure
Section 11(3) of Chapter 25 of the Code of Judicial Procedure
Section 12(2) of Chapter 25 of the Code of Judicial Procedure

Giurisprudenza citata

Generato dall'IA
Helsinki District Court decision of 16 August 1988
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Julistaessaan päätöksensä alioikeus oli antanut suulliset muutoksenhakuohjeet. Asianosaista oli tällöin edustanut lainopillisen koulutuksen saanut asiamies. Näissä olosuhteissa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:ssä tarkoitetun valitusosoituksen antamatta jättäminen ei ollut sellainen seikka, jonka johdosta myöhään tehty valitus olisi voitu tutkia. Hovioikeuden tuomio poistettiin ja valitus jätettiin tutkimatta.

OK 25 luku 3 §

OK 25 luku 11 § 3 mom

OK 25 luku 12 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 16.8.1988

Raastuvanoikeus on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian, jossa A ja B olivat olleet puolin ja toisin hakijoina ja kuultavina, määrännyt, että A:n tuli suorittaa Helsingin kaupungille, jonka yleinen oikeusavustaja oli avustanut jutussa maksuttoman oikeudenkäynnin saanutta B:tä, korvauksena oikeudenkäyntikuluista 2.600 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.8.1988 lukien.

Muutoksenhaku hovioikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hänet vapautetaan velvollisuudesta suorittaa hänen maksettavakseen määrätyt oikeudenkäyntikulut.

B on vastannut muutoksenhakemukseen ja vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan Helsingin kaupungin yleisen oikeusavustajan arvioidun palkkion 1.140 markkaa korkoineen vastauksen antamisesta.

Välitoimi

Helsingin raastuvanoikeus on antanut hovioikeudelle A:n valituksen johdosta vaaditun selityksen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 27.6.1990

Käsittelyratkaisu

Hovioikeus on todennut, että A oli toimittanut valituksen raastuvanoikeuden kansliaan 16.9.1988. Koska selvittämättä oli jäänyt, oliko hän saanut oikeudenkäymiskaaren edellyttämän muutoksenhakuohjauksen 16.8.1988 julistetun päätöksen osalta, hänen ei ollut katsottava menettäneen puhevaltaansa asiassa, vaikka lakiin perustuva valitusaika oli päättynyt 15.9.1988.

Pääasia

Hovioikeus on katsonut, että A:n taloudellisiin oloihin nähden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus Helsingin kaupungille muodostui kohtuuttomaksi. Tällä perusteella hovioikeus on vapauttanut A:n velvollisuudesta suorittaa Helsingin kaupungille 2.600 markan määräistä oikeudenkäyntikulujen korvausta. Asian näin päättyessä Helsingin kaupungille ei tullut korvausta B:n vastauskuluista.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 5.11.1990.

Yleinen oikeusavustaja C kaupungin puolesta on vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että A velvoitetaan korvaamaan Helsingin kaupungille sen yleisen oikeusavustajan arvioitu palkkio hovioikeuden ja Korkeimman oikeuden osalta korkoineen.

A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1991

Perustelut

Lakiin perustuva määräaika valituksen tekemiselle hovioikeuteen on päättynyt 15.9.1988. A:n valitus on toimitettu raastuvanoikeuden kansliaan 16.9.1988.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan valitus on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä muutoksenhaulle säädetyn määräajan kuluessa. Saman luvun 11 §:n 3 momentin nojalla hovioikeus voi kuitenkin tutkia myöhään saapuneen valituksen, jos asianosainen on noudattanut virheellistä valitusosoitusta eikä osoituksen virheellisyys ole ollut selvästi havaittavissa. Tästä ilmenevää periaatetta voidaan soveltaa myös siten, että asianosainen ei menetä puhevaltaansa silloinkaan, kun hän laiminlyö ryhtyä sen säilyttämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin siitä syystä, että hänelle ei ole ilmoitettu muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, mitä sen säilyttämiseksi on noudatettava.

Saadun selvityksen mukaan raastuvanoikeus on päätöksen julistamisen yhteydessä antanut oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n 1 momentissa edellytetyn suullisen muutoksenhakuohjauksen. A:ta on raastuvanoikeudessa edustanut lainopillisen koulutuksen saanut asiamies. Sen vuoksi oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:ssä tarkoitetun valitusosoituksen antamatta jättäminen ei ole sellainen seikka, jonka johdosta laissa säädetyn määräajan jälkeen tehty valitus voidaan tutkia viimeksi mainitun pykälän 3 momentin nojalla. Muutakaan perustetta A:n myöhään tehdyn valituksen tutkimiselle ei ole ollut.

Lainkohta

Oikeudenkäymiskaari 25 luku 12 § 2 momentti

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja poistetaan. A:n valitus jätetään tutkimatta. Raastuvanoikeuden päätös jää siis lainvoiman saaneena pysyväksi. A velvoitetaan korvaamaan Helsingin kaupungille yleisen oikeusavustajan arvioitu palkkio vastauksen antamisesta hovioikeudelle 1.140 markkaa 16 prosentin korkoineen korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Asian laadun vuoksi A:ta ei velvoiteta korvaamaan kaupungille yleisen oikeusavustajan palkkiota Korkeimman oikeuden osalta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Nikkarinen, Lindholm, Roos, Huopaniemi ja Krook

---

[SV]

Då underrätten avkunnade ett utslag hade den lämnat muntlig upplysning om vad som skulle iakttas vid ändringssökande. En part hade därvid företrätts av ett ombud med juridisk utbildning. Under dessa omständigheter var underlåtenheten att ge den i 25 kap. 11 § rättegångsbalken avsedda besvärsundervisningen inte en sådan omständighet som berättigade hovrätten att pröva partens besvär som hade anförts för sent. Hovrättens dom undanröjdes och besvären avvisades.

RB 25 kap 3 §

RB 25 kap 11 § 3 mom

RB 25 kap 12 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret