Supreme Court affirms lower courts' ruling that state must pay compensation for gender-based discrimination in job appointment.

Maatilahallituksen suunnittelutoimiston toimistopäällikön virkaa hakenutta, mutta siihen nimittämättä jäänyttä A:ta, joka oli toista sukupuolta kuin virkaan nimitetty B, oli maataloushallinnon suunnittelutehtävissä saamansa pitkäaikaisen ja monipuolisen kokemuksen perusteella pidettävä B:tä ansioituneempana virkaan. Valtioneuvosto ei ollut osoittanut, että ansioituneemman hakijan syrjäyttämiseen oli ollut toimistopäällikön työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy taikka että sen menettely oli johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Valtioneuvoston menettelyä oli pidettävä tasa-arvolaissa tarkoitettuna kiellettynä syrjintänä, jonka perusteella oli suoritettava hyvitystä.

Tasa-arvoL 7 §

Tasa-arvoL 8 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Tämän vuoksi A on vaatinut, että valtio velvoitettaisiin suorittamaan hänelle tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin sekä 11 ja 12 §:n nojalla hyvityksenä sukupuoleen perustuvan syrjinnän johdosta 30.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 12.2.1987 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 16 prosentin korkoineen raastuvanoikeuden päätöksen julistamispäivästä lukien.

Valtion vastine

Valtio on esittäminsä perustein kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Raastuvanoikeuden päätös 13.12.1988

Raastuvanoikeus on lausunut, että toimistopäällikön virkaan kuuluvien tehtävien perusteella arvioiden B:n ja A:n tutkinnot olivat virkaan hyvin soveltuvia.

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentissa edellytettiin, että eri sukupuolta olevien hakijoiden kesken suoritettiin ansiovertailu. Näin voitiin todeta, että ansioituneempaa ei syrjäytetty nimityksessä.

B:n ja A:n koulutuksesta, työkokemuksesta ja muista ansioista oli tasa-arvovaltuutetun lausunnossa tehty seuraava vertailu:

"Koulutus

B on suorittanut maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 23.9.1982 ja Master of Science -tutkinnon maatalousekonomian alalla Purdue Yliopistossa Indianassa USA:ssa 21.12.1985. Kandidaattitutkintoon kuuluvina B:llä on maatalouspolitiikassa laudatur erinomaisin tiedoin. Purdue Yliopiston tutkinto on maatalousekonomian alalla ja se on suoritettu noin puolessatoista vuodessa.

A on suorittanut agronomin tutkinnon Helsingin yliopistossa 20.3.1975 ja tutkintoon sisältyvä laudatur arvosana on maatalouden markkinaekonomiassa. Valtion koulutuskeskuksen OR-menetelmäseminaarin (45 t) hän on suorittanut 31.3.1976, tutkimuksen yhteistyöseminaarin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskuksessa 29.9.30.9.1981, valtion painatuskeskuksen julkaisu- ja painatusasioiden kurssin 19.10.-21.10.1981, valtion koulutuskeskuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmät -seminaarin 21.3.-25.3.1983 ja 18.4.-20.4.1983 sekä SYMPHONY-kurssin 4.-6.6.1985.

B:llä on kielitutkintolautakunnan todistus ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta tyydyttävin tiedoin. Opintojensa johdosta hänellä on katsottava olevan vahva englannin kielen taito. A on suorittanut valtion koulutuskeskuksessa tanskan kurssin ja hänellä on todistus ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta hyvin tiedoin.

Työkokemus

B on jo ennen valmistumistaan työskennellyt tutkimuslaitoksessa ja tällöin valmistui hänen pro gradu -työnsä Taloudellisten suhdanteiden vaikutuksesta maatalouteen.

Kymen läänin vt. suunnitteluagronomina B oli runsaat kymmenen kuukautta opiskeluaikanaan lokakuusta 1980 seuraavan elokuun loppuun. Tässä tehtävässä B työtodistuksen mukaan osallistui "maatilatalouden kehittämissuunnitelmien tekoon sekä maatalouden taloudelliseen ja yleisneuvontaan toimien myös 24.-26.7.1981 järjestetyn Kymen Maatalousnäyttelyn tiedotuspäällikkönä. Lisäksi hän on suorittanut maatalouden kannattavuuskirjanpidon harjoittelun yhtä kuukautta vastaavana aikana".

A on agronomiksi valmistuttuaan hoitanut vt:nä maatilahallituksen ylimääräistä esittelijän tointa 1.9.1975-29.2.1976, ollut työsopimussuhteisena tutkijana maatilahallituksen suunnitteluryhmässä 1.2.1976-30.11.1976 sekä 1.12.1976 alkaen ylimääräisenä suunnittelijana eri palkkaluokissa (V 26-A 21) 1.5.1986 saakka, jolloin hänet on määrätty viransijaisena hoitamaan ylimääräisen suunnittelijan A 22 tointa. Väliaikaisena suunnittelutoimiston toimistopäällikkönä hän on ollut 1.12.1986 lukien. Valtion palvelusta A:lla on 11 vuotta 4 kuukautta.

Sivu- ja luottamustoimet

B on toiminut Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:ssä tiedotussihteerinä 1.1.-31.12.1978 ja Maatalousmetsäylioppilaiden liitto ry:ssä opintosihteerinä 1.1.31.12.1979.

A on toiminut mm. maatilahallituksen yhteistyökomitean jäsenenä 1981-1982, maatilahallituksen asettaman maataloushallinnon tiedottamisen johtoryhmän jäsenenä 13.1.1984-31.12.1986, maataloustilastollisen kuukausikatsauksen kehittämistyöryhmän jäsenenä 25.6.1986-31.10.1986, maatilahallituksen asettaman maataloustuotannon ohjaamisjärjestelmän tarkistamistyöryhmän sihteerinä 2.9.1983-15.10.1983, perunan markkinakatsaustyöryhmän sihteerinä 5.4.1983 alkaen, maatalousnäyttelytyöryhmän puheenjohtajana 10.2.1984-31.12.1985, lammastaloustoimikunta 1984:n sihteerinä 20.6.1984-31.5.1985, viljan markkinakatsaustyöryhmän sihteerinä 21.6.1984 alkaen ja maatalouden VIDEOTEX-palvelujen yhteiskäyttökokeilutyöryhmän (VIPYKE-projekti) jäsenenä 5.2.1986-31.1.1987."

Raastuvanoikeus on todennut, että B:n eduksi oli maaja metsätalousministeriössä erityisesti esitetty hänen tutkintonsa Yhdysvalloissa ja sen suoritusten hyväksyminen Helsingin yliopistossa lisensiaatin tutkintoon vaadittavaksi opinnäytteeksi. Ministeriö oli myös painottanut B:n kansainvälistä kokemusta ja kielitaitoa.

Maatilahallituksen työjärjestyksen mukaan suunnittelutoimiston tärkeimmän tehtäväpiirin muodostivat suunnittelua koskevat asiat kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvien asioiden ollessa vain yksi kymmenestä luetellusta tehtävästä.

Raastuvanoikeus on katsonut, että A:lla oli ollut muihin hakijoihin ja erityisesti B:hen nähden selvästi pitkäaikaisin ja monipuolisin kokemus maataloushallinnon suunnittelutehtävissä. Toisaalta virkaan nimitetyn B:n eduksi esitetyt kansainvälinen kokemus ja kielitaito tai B:n työnjohdollinen kokemus eivät ansiovertailussa olleet tehneet häntä A:ta pätevämmäksi virkaan.

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A:ta oli pidettävä virkaan ansioituneempana kuin B:tä. Mainitulla perusteella raastuvanoikeus on katsonut, että valtioneuvosto nimittävänä viranomaisena oli käyttänyt nimitysvaltaansa siten, että oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama.

Lain 8 §:n 1 momentin mukaan syrjintäolettama kuitenkin poistui, jos työnantaja voi osoittaa, että menettelyyn oli ollut työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy taikka että työnantajan menettely oli johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.

Raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että valtioneuvostolla olisi ollut toimistopäällikön työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy nimittää virkaan B häntä ansioituneemman A:n sijasta.

Valtio ei ollut asiassa näyttänyt muutakaan hyväksyttävää syytä, jolla virkaan ansioituneempi A oli voitu syrjäyttää. Sen vuoksi raastuvanoikeus on katsonut, että nimitys oli johtunut sukupuoleen liittyvästä syystä. Näin ollen valtio oli velvollinen suorittamaan A:lle tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on velvoittanut valtion suorittamaan A:lle mainittuna hyvityksenä 20.000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 20.1.1988 lukien sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 15.000 markalla 16 prosentin korkoineen 13.12.1988 lukien.

Helsingin hovioikeuden tuomio 28.2.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi valtio oli valittamalla saattanut jutun, on jättänyt sen raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Hovioikeus on velvoittanut valtion korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 900 markalla 16 prosentin korkoineen 28.2.1990 lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valtiolle on myönnetty valituslupa 15.5.1990. Valtio on vaatinut, että alempien oikeuksien ratkaisut kumotaan ja A:n kanne hylätään.

A on antanut pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.1.1991

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Valtio velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänellä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 2.000 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Nybergh, Ketola, Huopaniemi ja Wirilander

---

[SV]

A hade sökt tjänsten som byråchef för jordbruksstyrelsens planeringsbyrå. A som inte utnämnts till tjänsten och som var av annat kön än den till tjänsten utnämnda B var på grund av sin mångåriga praktik inom planeringsverksamheten inom jordbruksförvaltningen mera meriterad för tjänsten än B. Statsrådet hade inte visat, att förbigåendet av en mera meriterad person hade dikterats av ett vägande och godtagbart skäl med hänsyn till arten av byråchefens arbete eller uppgifter eller att förfarandet skulle ha berott på sådan annan omständighet än könet som hade varit godtagbar. Statsrådets förfarande var att anse såsom i jämlikhetslagen avsedd förbjuden diskriminering, varför gottgörelse skulle utgå.

L om jämställdhet mellan kvinnor och män 7 §

L om jämställdhet mellan kvinnor och män 8 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret