Supreme Court dismisses auditor's liability for supplier loss due to lack of causal link between audit omission and company insolvency.

Osakeyhtiön tilintarkastajan velvollisuutena on tehdä tilintarkastuskertomukseen muistutus yhtiön hallituksen laiminlyönnistä ryhtyä toimenpiteisiin yhtiön asettamiseksi selvitystilaan.

Tilintarkastajan laiminlyönti tehdä tällainen muistutus ei kuitenkaan ollut syy-yhteydessä yhtiön tavarantoimittajan luottotappioon, koska tavarantoimittaja ei ollut pyrkinyt tutustumaan tilintarkastuskertomukseen ja oli pääteltävissä, että yhtiön hallituksen jäsenet ja sen koko osakekannan omistajat olisivat jatkaneet yhtiön toimintaa siinäkin tapauksessa, että tilintarkastaja olisi tehnyt muistutuksen selvitystilasta tilintarkastuskertomukseen.

Tavarantoimittajan vahingonkorvauskanne tilintarkastajaa vastaan hylättiin.

OYL 10 luku 10 § 3 mom

OYL 13 luku 2 § 1 mom

OYL 15 luku 2 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Tampereen raastuvanoikeudessa

Asea Skandia Osakeyhtiö (jäljempänä Asea Skandia) on A:lle 20.1.1987 tiedoksi annetun haasteen nojalla kertonut, että Kangasalan Asennustekniikka Oy, jonka toimiala oli ollut sähköasennustyöt, oli merkitty kaupparekisteriin 17.2.1983 ja asetettu omasta hakemuksestaan konkurssiin Pirkkalan kihlakunnanoikeudessa 21.10.1986. Konkurssituomio oli julistettu 13.4.1987.

Yhtiön hallituksen jäseninä olivat yhtiön perustamisesta alkaen olleet B ja C. C oli ollut hallituksen puheenjohtaja ja B yhtiön toimitusjohtaja. A oli toiminut yhtiön tilintarkastajana sen perustamisesta lähtien.

C ja B olivat yhdessä omistaneet yhtiön koko osakekannan ja yhtiön osakepääoma oli koko ajan ollut 15.000 markkaa. Muuta omaa pääomaa kuin osakepääoma yhtiöllä ei sen toiminta-aikana ollut ollut.

Yhtiön ensimmäisen tilikauden 7.1.-30.9.1983 tappio oli ollut 51.867,69 markkaa, joten osakepääoma oli jo tuolloin ollut kokonaisuudessaan menetetty. Toisen tilikauden 1.10.1983-30.9.1984 tappio oli ollut 48.656,63 markkaa ja oma pääoma oli tilikauden päättyessä ollut 85.524,33 markkaa negatiivinen. Kolmannen tilikauden 1.10.1984-30.9.1985 tappio oli ollut 705.533,10 markkaa ja oma pääoma tilikauden päättyessä 791.078,42 markkaa negatiivinen. Yhtiö oli kuitenkin jatkanut toimintaansa aina 21.10.1986 alkaneeseen konkurssiinsa saakka.

A oli yhtiön tilintarkastajana laiminlyönyt ajoissa huomauttaa yhtiön hallitukselle velvollisuudesta asettaa yhtiö selvitystilaan. Hän oli tehnyt huomautuksen vasta 25.4.1986 antamassaan tilintarkastuskertomuksessa. A oli tällä menettelyllään aiheuttanut yhdessä B:n ja C:n kanssa Asea Skandialle yhteensä 412.265,72 markan suuruisen vahingon. Asea Skandialta oli nimittäin jäänyt Kangasalan Asennustekniikka Oy:ltä saamatta laskusaatavia 212.265,72 markkaa, minkä lisäksi Asea Skandia oli Suomen Yritysrahoitus Oy:lle vastuussa sille siirretyistä Kangasalan Asennustekniikka Oy:ltä olevista saatavista 200.000 markan suuruisen määrän osalta. Asea Skandia on tämän vuoksi vaatinut, että A yhteisvastuullisesti B:n ja C:n kanssa velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena 412.265,72 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

A:n vastine

A on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan sekä vaatinut sen hylkäämistä. Hän oli tilintarkastajana tehnyt tarpeelliset huomautukset Kangasalan Asennustekniikka Oy:n hallitukselle. Puuttuvalla huomautuksella tilintarkastuskertomuksessa ei ollut merkitystä Asea Skandialle syntyneen vahingon kannalta. Asea Skandia oli jatkanut liiketoimintaa ja myöntänyt luottoa Kangasalan Asennustekniikka Oy:lle tutustumatta tämän taloudellista tilaa osoittaviin asiakirjoihin mutta tietoisena yhtiön maksuvaikeuksista. Siltä varalta, että korvausvelvollisuuden katsottiin olevan olemassa, A on vaatinut vahingon määrän sovittelua Asea Skandian oman myötävaikutuksen ja vahingonkorvausvelvollisuuden kohtuuttomuuden perusteella.

Raastuvanoikeuden päätös 21.9.1987

Raastuvanoikeus on todennut kanteen mukaiset Kangasalan Asennustekniikka Oy:tä koskevat tiedot oikeiksi ja katsonut, että selostettujen tilinpäätöstietojen mukaan Kangasalan Asennustekniikka Oy olisi tullut asettaa selvitystilaan osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella yhtiön menetettyä osakepääomansa, koska yhtiöllä ei ollut näytetty olleen sellaista omaisuutta, jonka arvonnousu olisi voitu selvitystilapakkoa arvosteltaessa ottaa huomioon saman pykälän 2 momentin perusteella. Erityisesti oli huomattava, että B:n ja C:n antamat takaukset tai heidän järjestämänsä muut vakuudet yhtiön veloista eivät olleet poistaneet velkojen vaikutusta yhtiön ylivelkaisuuteen ja selvitystilapakkoon, koska yhtiön varallisuusasema ei ollut mainituista vakuusjärjestelyistä parantunut eikä vakuuksia ollut voitu ottaa yhtiön taseeseen omaa pääomaa lisäävänä eränä. Mainitun kaltainen vaikutus oli vain sellaisella lainalla, joka maksettiin takaisin vasta muiden velkojen jälkeen tai vain voittovaroista.

Osakepääoman menetyksestä huolimatta hallitus ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa ryhtynyt toimenpiteisiin yhtiön asettamiseksi selvitystilaan. Hallituksen olisi tullut saattaa kysymys selvitystilasta käsiteltäväksi jo 30.9.1983 päättyneen tilikauden jälkeisessä ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja yhtiö olisi tullut, mikäli mahdollinen saneeraus ei olisi onnistunut, asettaa selvitystilaan viimeistään 30.9.1984 päättyneen tilikauden jälkeisessä ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidettiin 18.12.1984.

Osakeyhtiölain 10 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan tilintarkastajan tuli sisällyttää laatimaansa tilintarkastuskertomukseen muistutus yhtiön hallituksen toimesta mahdollisesti tapahtuneesta osakeyhtiölain rikkomisesta, jotta yhtiön osakkeenomistajat tulisivat tietoisiksi hallituksen laiminlyönnistä ja voisivat yhtiökokouksessa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on, samalla kun se mainitseminsa perustein velvoitti B:n ja C:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Asea Skandialle vahingonkorvauksena kanteessa vaaditut 412.265 markkaa 72 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä eli C:n osalta 21.1.1987 ja B:n osalta 22.1.1987 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 20.000 markkaa 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä 21.9.1987 lukien, hylännyt A:han kohdistetun kanteen kokonaisuudessaan.

Turun hovioikeuden tuomio 16.6.1989

Asea Skandia oli ollut tietoinen Kangasalan Asennustekniikka Oy:n heikosta taloudellisesta tilasta, sen maksuhäiriöistä ja siitä, että yhtiötä oli haettu konkurssiin. Asea Skandian Kangasalan Asennustekniikka Oy:lle osoittamia laskuja oli ollut maksamatta yli vuoden ajalta, vaikka osa laskuista oli siirretty rahoitusyhtiölle. Asea Skandia oli myöntänyt, että tavarantoimitusta oli jatkettu, jotta olisi vältytty luottotappiolta. Asea Skandia oli siten tiennyt, ettei Kangasalan Asennustekniikka Oy:llä ollut sellaista omaisuutta tai pääomaa, josta sen saatavat olisi voitu kattaa, vaan ne oli yritetty periä yhtiön toimintaa jatkamalla. Näissä olosuhteissa jatkamalla tavaran toimittamista ja varmistumatta riittävän huolellisesti Kangasalan Asennustekniikka Oy:n taloudellisista olosuhteista Asea Skandian oli katsottava osaltaan itse myötävaikuttaneen vahinkoonsa. Tähän nähden vahingonkorvausta oli soviteltava niin, että A:n oli maksettava vahingonkorvausta 50.000 markkaa.

Tämän vuoksi hovioikeus on muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä siten, että samalla kun B:n ja C:n Asea Skandialle maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 250.000 markkaan raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevine korkoineen, A on velvoitettu suorittamaan Asea Skandialle vahingonkorvaukseksi 50.000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tieoksiantopäivästä 20.1.1987 lukien, millä määrällä hän oli yhteisvastuussa B:n ja C:n kanssa näiden maksettavaksi tuomitusta 250.000 markan vahingonkorvauksesta.

Muutoin raastuvanoikeuden päätös on jäänyt pysyväksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa 15.11.1989. Kysymys valitusluvan myöntämisestä B:lle ja C:lle siirrettiin tuolloin ratkaistavaksi A:n valituksen käsittelyn yhteydessä.

Valituksessaan A on vaatinut, että hänen osaltaan hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään.

ABB Asea Skandia Oy on antanut vastauksen muutoksenhakemuksiin ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.1.1991

Päätös valituslupahakemuksiin

B:lle ja C:lle ei myönnetä valituslupaa. Hovioikeuden tuomio jää siis heidän osaltaan pysyväksi.

Päätös A:n valitukseen

Perustelut

Osakeyhtiölain 10 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan, jos tilintarkastuksessa havaitaan, että yhtiön hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, taikka muutoin rikkonut osakeyhtiölakia, on tilintarkastuskertomukseen tehtävä siitä muistutus. Lain 13 luvun 2 §:n mukaan yhtiön hallituksen on saatettava kysymys yhtiön asettamisesta selvitystilaan yhtiökokouksen käsiteltäväksi heti kun se on havainnut, että yhtiön oma pääoma on pienempi kuin kolmasosa osakepääomasta, ja huolehdittava yhtiön asettamisesta selvitystilaan, ellei seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksytä tilintarkastajain tarkastamaa tasetta, jonka mukaan yhtiön oma pääoma on vähintään puolet osakepääomasta.

A:n 30.9.1983 päättyneeltä tilikaudelta allekirjoittaman tilintarkastuskertomuksen mukaan Kangasalan Asennustekniikka Oy:llä ei 30.9.1983 enää ollut lainkaan omaa pääomaa. Kun yhtiön pääomatilanne ei seuranneena tilikautena ollut parantunut, vaan yhtiön ylivelkaisuus päin vastoin A:n 30.9.1984 päättyneeltä tilikaudelta allekirjoittaman tilintarkastuskertomuksen mukaan oli huomattavasti suurempi kuin edellisen tilinpäätöksen mukaan, A:n velvollisuutena yhtiön tilintarkastajana on osakeyhtiölain 10 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan ollut tehdä tilintarkastuskertomukseen muistutus yhtiön hallituksen laiminlyönnistä ryhtyä toimenpiteisiin yhtiön asettamiseksi selvitystilaan. Laiminlyödessään tämän A on rikkonut osakeyhtiölakia.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan A:n osalta ja juttu jää tältä osin raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. Jutun näin päättyessä ja asian laadun vuoksi ABB Asea Skandia Oy:n on pidettävä sillä vastauksen antamisesta täällä olleet kulut vahinkonaan.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nikkarinen, Riihelä, Roos ja Paasikoski

---

[SV]

Ett aktiebolags revisor är skyldig att i revisionsberättelsen göra en anmärkning om bolagsstyrelsens försummelse att vidta åtgärder för bolagets trädande i likvidation.

Det förelåg inte orsakssammanhang mellan revisorns försummelse att göra en sådan anmärkning och en varuleverantörs kreditförlust eftersom leverantören inte hade försökt ta del av revisionsberättelsen och man kunde sluta sig till att bolagets styrelsemedlemmar, som ägde bolagets hela aktiestock, skulle ha fortsatt bolagets verksamhet även om revisorn i revisionsberättelsen skulle ha gjort en anmärkning om likvidationen.

Leverantörens skadeståndstalan mot revisorn förkastades.

ABL 10 kap 10 § 3 mom

ABL 13 kap 2 § 1 mom

ABL 15 kap 2 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret