Supreme Court allows partial refund of lawyer fees for testamentary dispute and estate division tasks.

Ään.

Testamenttiriitaan liittyviä tehtäviä hoitaneen lakimiehen laskuttamaa palkkiota pidettiin kohtuuttoman korkeana. Hänet velvoitettiin palauttamaan kohtuullisen palkkion ylittävä osa.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Hartolan kihlakunnanoikeudessa

A on B:lle 11.8.1987 tiedoksiannetun haasteen nojalla ja kannetta kehittäessään kertonut, että B oli toiminut 1.2.1982 kuolleen C:n perillisten oikeudenkäyntiasiamiehenä testamentin moitetta koskevassa jutussa, jota oli käsitelty Hartolan kihlakunnanoikeudessa 13.7., 28.9., 9.11. ja 17.11.1982. Toimeksiannon hoitamisesta B oli veloittanut kuolinpesältä, paitsi kuluina 10.081,85 markkaa, palkkiona 120.000 markkaa.

Hartolan kihlakunnanoikeus oli 14.11.1984 myös määrännyt B:n pesänjakajaksi C:n kuolinpesään. Perinnönjako oli toimitettu 3.3.1987 päivätyllä perinnönjakokirjalla. B oli veloittanut pesänjakajan toimesta kuolinpesältä kuluina 7.506 markkaa ja palkkiona 30.000 markkaa.

B:n laskutus oli ylittänyt huomattavassa määrin vastaanvanlaisissa toimeksiannoissa noudatettavan laskutuskäytännön ja oli kaiken kaikkiaan kohtuuton. Suomen Asianajajaliiton palkkiosäännön ja B:n laatiman toimenpideluettelon mukaan palkkion määränä moiteoikeudenkäynnin osalta oli pidettävä 30.730 markkaa. Perinnönjaosta asianajaja oli oikeutettu asianajajapalkkioiden määräämisperusteiden mukaan veloittamaan kaksinkertaisen perunkirjoituspalkkion. Kun kysymyksessä olevan kuolinpesän bruttovarat olivat olleet 918.468,61 markkaa, palkkioksi määräytyi 12.148 markkaa. Lisäksi voitiin pesänjakajan välttämättöminä kuluina hyväksyä yhteensä 2.503,90 markkaa.

Kohtuullista laskutusta arvioitaessa oli huomioitava vielä se, että Suomen Asianajajaliiton palkkioperusteissa palkkioon sisältyvät asianajajan yleiskulut, joihin kuuluvat toimistohenkilökunnan palkat sosiaalikuluineen, toimiston vuokra- ja huoltokulut, tavanomaiset vakuutusmaksut mukaan lukien eläkevakuutusmaksut, kulut toimiston koneista, laitteista ja tarvikkeista sekä toimiston ja toimintaan sidotun pääoman vaatimat kulut ja muut kiinteät kuluerät. B oli Helsingin kaupungin palveluksessa eikä hänellä ollut minkäänlaisia yleiskuluja. Tätä taustaa vasten laskutusta oli pidettävä Suomen Asianajajaliiton asianajopalkkioiden määräämisperusteidenkin mukaan laskettuna liiallisena.

Tämän vuoksi A, haastettuaan C:n muut perilliset asiassa kuultaviksi, on vaatinut, että B velvoitettaisiin palauttamaan C:n kuolinpesälle testamentin moitetta koskevan jutun osalta edellä mainitut 30.730 markkaa ylittävä osa veloittamastaan 120.000 markan palkkiosta eli 89.270 markkaa 16 prosentin korkoineen 3.6.1985 lukien sekä pesänjakajana laskuttamistaan kuluista ja palkkiosta 14.651,90 markan ylittävä osa eli 22.854,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 27.8.1986 lukien. Lisäksi A on vaatinut B:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Kihlakunnanoikeuden päätös 17.11.1987

Kihlakunnanoikeus, jossa B oli vastustanut kannetta, on katsonut, että toimeksiantoihin osaksi liittynyt B:n kysymyksessä olevassa kuolinpesässä suorittama laajahko selvitystyökin huomioiden laskutus ylitti huomattavassa määrin vastaavanlaisissa toimeksiannoissa noudatettavan käytännön ja oli määrältään kohtuuton.

Huomioon ottaen suoritetun työn arvioitu määrä ja laatu sekä kysymyksessä olevan edun huomattava arvo korottavana tekijänä, kohtuullisena palkkiona asiamiestehtävästä testamentinmoitejutussa oli pidettävä 37.000 markkaa. Pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työmäärään nähden kohtuullisena palkkiona pesänjakajan tehtävästä oli pidettävä 18.000 markkaa ja aiheellisten kulujen korvauksena A:n myöntämää 2.503,90 markkaa.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on velvoittanut B:n suorittamaan C:n kuolinpesälle liikaa perittyinä palkkioina ja kulujen korvauksena yhteensä 100.002,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 11.8.1987 lukien sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 5.940 markalla 16 prosentin korkoineen 17.11.1987 lukien.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 9.5.1990

Näillä perusteilla hovioikeus on kumonnut kihlakunnanoikeuden päätöksen ja hylännyt kanteen sekä vapauttanut B:n kaikesta korvausvelvollisuudesta jutussa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 3.9.1990.

A on vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan ja että B lisäksi velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeuden osalta 2.190 markalla 16 prosentin korkoineen sekä Korkeimmassa oikeudessa 3.048,20 markalla samoin 16 prosentin korkoineen. B on antanut häneltä pyydetyn vastineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 4.9.1991

Perustelut

B:n työ sekä oikeudenkäyntiasiamiehenä testamentin moitejutussa että pesänjakajana on ollut hovioikeuden toteamin tavoin määrältään varsin huomattavaa ja laadultaan moitteetonta. Hänen pesänjakajana laskuttamiaan kuluja ei ole näytetty perusteettomiksi eikä palkkiota kohtuuttomaksi. Sen sijaan B:n oikeudenkäyntiasiamiehenä laskuttamaa 120.000 markan palkkiota on pidettävä kohtuuttoman korkeana työstä jutussa, jota oli käsitelty kihlakunnanoikeudessa neljässä oikeudenkäyntitilaisuudessa. Oikeudenkäyntitilaisuuksien valmistelun ja hoitamisen vaatiman sekä toimeksiantoon liittyvän muunkin työn arvioitu määrä huomioon ottaen Korkein oikeus pitää kohtuullisena palkkiona 50.000 markkaa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. B velvoitetaan suorittamaan C:n kuolinpesälle takaisin liikaa perittynä palkkiona oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävästään 70.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 11.8.1987 lukien ja korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 2.500 markalla 16 prosentin korkoineen tämän tuomion antopäivästä lukien. Koska kihlakunnanoikeus ja hovioikeus ovat eri tavoin arvioineet jutun pääasiakysymystä, A ei saa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se oli ennen 1.9.1988 voimaan tullutta lainmuutosta, ensimmäisen virkkeen mukaan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Taipale: Lausun perusteluna seuraavan.

1. Testamentin moitetta koskeva toimeksianto

2. Pesänjakajan tehtävä

Kumoan hovioikeuden tuomion. Velvoitan B:n suorittamaan C:n kuolinpesälle takaisin liikaa perittyinä palkkioina 95.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 11.8.1987 lukien ja korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 2.500 markalla 16 prosentin korkoineen tämän tuomion antopäivästä lukien. A:n oikeudesta oikeudenkäyntikulujen korvaukseen alempien oikeuksien osalta olen tuomiolauselman kannalla.

Oikeusneuvos Ådahl: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Taipale.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Ådahl (eri mieltä), Nybergh, Ketola ja Taipale (eri mieltä)

---

[SV]

Omröstn.

En jurist hade skött vissa uppgifter som hänförde sig till en testamentstvist. Det av honom debiterade arvodet ansågs vara oskäligt högt, varför han ålades att återbära den del som översteg ett skäligt arvode.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret