Supreme Court allows eviction despite pending divorce property division due to clear ownership rights.

Pesänjakajan määrättyä osituksessa puolisoiden A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön A:lle, A oli pyytänyt virka-apua B:n ja kommandiittiyhtiön, jonka vastuunalainen yhtiömies B oli, häätämiseksi kiinteistöltä. Ennen osituksen tuloa lainvoimaiseksi A:n oikeus yksinomaan hallita kiinteistöä ei kuitenkaan ollut niin selvä, että edellytykset ulosottolain 7 luvun 14 §:ssä tarkoitetulle virkaavulle olisivat täyttyneet.

UL 7 luku 14 § 1 mom

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Hakemus Kuopion maistraatissa

A on lausunut, että hänen ja hänen entisen vaimonsa B:n omaisuuden ositusta toimittamaan määrätty pesänjakaja oli 9.7.1990 toimitetussa osituksessa määrännyt Kuopion kaupungin 19. kaupunginosan 2. korttelissa olevan tontin nro 6 rakennuksineen yksin hänen omistukseensa. Koska B ja X Ky, jonka vastuunalainen yhtiömies B oli, eivät olleet suostuneet muuttamaan kiinteistöltä, A on pyytänyt virkaapua näiden häätämiseksi kiinteistöltä.

B:n ja X Ky:n vastine

B omasta puolestaan ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä on lausunut, että A ja B:n omaisuuden ositus ei ollut lainvoimainen, yhtiön häätäminen olisi kohtuutonta, koska se tuhoaisi hänen sekä puolisoiden lasten elinkeinon, ja lisäksi lapset asuivat kysymyksessä olevassa talossa. A itse oli muuttanut kiinteistöltä pois. Sen vuoksi hän on pyytänyt hakemuksen hylkäämistä.

A:n vastaselitys

A on lausunut, että kun B oli muuttanut pois kysymyksessä olevasta talosta, ei hänellä ollut enää oikeutta talon hallintaan eivätkä hänen muut väitteensä vaikuttaneet asiaan.

Maistraatin päätös 10.10.1990

1) Kysymyksessä oleva tontti 19-2-6 rakennuksineen on siirtynyt 9.7.1990 toimitetussa osituksessa yksin hakijan A:n omistukseen ja hallintaan 9.7.1990 alkaen.

2) Osituksen lainvoimaa vailla olemisella ei ole merkitystä omaisuuden hallinnan siirtymiseen.

3) Vastaajat X Ky ja B eivät ole väittäneetkään olevansa osituksen taikka minkään vuokrasopimuksen tai muun sopimuksen nojalla oikeutettuja osituksen jälkeen edelleen käyttämään osituksessa hakijalle määrättyä, aikaisemmin Pertti Hemmo ja B:n yhteisesti omistamaa omaisuutta.

4) Niillä seikoilla, missä hakija asuu, onko hakija aikaisemmin kehoittanut X Ky:tä muuttamaan pois O:sta, mitä ongelmia muutto voi aiheuttaa V Ky:lle tai asuvatko asianosaisten lapset C ja D kiinteistöllä, ovatko C ja D osa-aikatyössä X Ky:ssä taikka millaisia osakkaita C ja D ovat X Ky:ssä, ei ole oikeudellista merkitystä tässä asiassa.

5) Vastaajien oikeus käyttää osituksen jälkeen O:ssa olevaa kiinteistöä ei siten ole niin ilmeinen, että ulosotto- tahi poliisiviranomainen olisi ollut oikeutettu vastaajia siihen auttamaan.

Tämän vuoksi maistraatti on ulosottolain 7 luvun 14 §:n ja 8 luvun 2 §:n, avioliittolain 98 §:n ja perintökaaren 23 luvun nojalla velvoittanut B:n ja X Ky:n heti omalla kustannuksellaan tapahtuvan häädön uhalla muuttamaan A:n omistukseen ja hallintaan oikeuden määräämän pesänjakajan 9.7.1990 toimittamassa, vielä lainvoimaa vailla olevassa, 10.5.1989 avioeroon tuomittujen Pertti Hemmo ja B:n omaisuuden osituksessa siirtyneestä, osoitteessa O, Kuopiossa, sijaitsevasta omakotitalokiinteistöstä eli Kuopion kaupungin 19. kaupunginosan 2. korttelissa olevalta tontilta nro 6 (19-2-6) ja sanotulla tontilla olevista rakennuksista. Lisäksi maistraatti on velvoittanut B:n ja X Ky:n yhteisvastuullisesti maksamaan A:lle kulujen korvaukseksi 1.000 markkaa.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 14.12.1990

Hovioikeus, jossa B ja X Ky yhteisesti olivat pyytäneet, että A:n hakemus hylättäisiin, koska täytäntöönpanon perusteena ollut ositus oli vailla lainvoimaa, sekä korvausta valituksesta aiheutuneista kuluistaan, on jättänyt asian maistraatin päätöksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 27.2.1991. B ja X Ky yhteisesti ovat vaatineet hovioikeuden päätöksen kumoamista ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan kaikissa oikeusasteissa korkoineen.

A on antanut pyydetyn vastauksen ja vaatinut vastauskulujensa korvaamista korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 4.9.1991

Perustelut

X Ky, jonka henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies B on, on Maija Liisa ja A:n kummankin suostumuksella harjoittanut liiketoimintaa A ja B:n yhdessä omistamalla kiinteistöllä Kuopion kaupungin 19. kaupunginosan 2. korttelissa olevalla tontilla nro 6.

Pesänjakajan määrättyä toimittamassaan osituksessa sanotun kiinteistön A:n yksinomaiseen omistukseen yhtiöllä ei ilman hänen suostumustaan tosin enää ole ollut oikeutta käyttää kysymyksessä olevaa kiinteistöä. Ennen osituksen tuloa lainvoimaiseksi ei A:n oikeus yksinomaan hallita kiinteistöä kuitenkaan ole ollut niin selvä, että edellytykset ulosottolain 7 luvun 14 §:n mukaisen virka-avun saamiseksi yhtiön ja B:n häätämiseksi kiinteistöltä olisivat täyttyneet.

B ja yhtiö eivät maistraatissa ole vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Päätöslauselma

Hovioikeuden ja maistraatin päätökset kumotaan. X Ky:n ja B:n vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta maistraatin osalta ei tutkita. A velvoitetaan korvaamaan B:n ja yhtiön yhteiset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja täällä yhteensä 3.000 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden päätöksen antamisesta lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Nybergh, Ketola, Tulenheimo-Takki ja Taipale

---

[SV]

Efter det att skiftesmannen vid en avvittring hade bestämt att en fastighet, som ägdes gemensamt av makarna A och B, skulle tillfalla A, hade A anhållit om handräckning för vräkning från lägenheten av B och ett kommanditbolag vars ansvariga bolagsman B var. Innan avvittringen hade vunnit laga kraft, var A:s rätt att ensam besitta fastigheten dock inte så klar, att förutsättningar för handräckning enligt 7 kapitlet 14 § utsökningslagen skulle ha förelegat.

UL 7 kap 14 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret