Supreme Court dismisses appeal; general security pledge does not cover third-party criminal damages unforeseeable by pledgor.

A ja B olivat pankin käyttämälle vakiolomakkeelle laaditulla yleispanttaussitoumuksella luovuttaneet pankille A:n omistamiin kiinteistöihin kiinnitetyn haltijavelkakirjan vakuudeksi kaikista niistä sitoumuksista ja velvoitteista, joista he tai toinen heistä nyt tai vastedes olivat pankille vastuussa. Tämän sitoumuksen perusteella pantin ei katsottu olevan vakuutena B:n myöhemmin tekemään rikokseen perustuvasta pankin vahingonkorvaussaatavasta, kun korvausvelvollisuus ei ollut liittynyt pankin ja A:n ja B:n välisiin pankkisuhteisiin ja kun pantin käsittäminen koskemaan myös B:n rikollisella toiminnalla aiheuttamaa vahinkoa olisi johtanut A:n kannalta sellaiseen tulokseen, jota hän sitoutuessaan vastuuseen ei ollut voinut ennakoida.

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön kanne Luumäen kihlakunnanoikeudessa

A:n vastine

A on kiistänyt kanteen, koska hän ei panttaussitoumuksensa perusteella ollut joutunut vastuuseen B:n rikoksella aiheuttaman vahingon korvaamisesta. Lisäksi A on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kihlakunnanoikeuden päätös 3.12.1985

Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että puheena olevalla yleispanttaussitoumuksella, joka sanamuotonsa mukaan oli solmittu pankkitoiminnassa tapahtuvien varallisuusoikeudellisten sitoumusten ja velvoitusten varalle, olisi tarkoitettu ottaa vastuu toisen allekirjoittajan rikoksella aiheuttamasta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

Näillä perusteilla kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen ja velvoittanut vakuutusyhtiön korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 4.500 markalla.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 12.8.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi vakuutusyhtiö oli valittamalla saattanut jutun, on todennut, ettei jutussa ollut esitetty selvitystä siitä, mitä tarkoitusta varten ja mihin taloudellisiin järjestelyihin liittyvänä oli tehty kanteen perusteena oleva 29.1.1980 allekirjoitettu yleispanttaussitoumus. A oli kiistänyt vastuunsa tuon sitoumuksen perusteella. Sitoutumisesta vahingonkorvausvastuuseen toisen vastaisuudessa mahdollisesti tekemien rikosten aiheuttamista vahingoista ei ollut kysymyksessä olevassa yleispanttaussitoumuksessa nimenomaisesti sovittu. Kun kysymyksessä oli sekä pankkitoiminnassa käytetyn vakiosopimuksen sanamuodon tulkinta että sopimuksen osapuolien tarkoituksen ja sopimuksen edellytysten selvittäminen, hovioikeus on katsonut, että vakuutusyhtiön tulisi näyttää, että sopimuksessa oli tarkoitettu myös vastuun ottamista sellaisista toisen tekemään rikokseen perustuvista vahingoista, joista tässä jutussa oli kysymys. Tuo tarkoitus oli jäänyt näyttämättä.

Näillä perusteilla hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen pysyväksi ja velvoittanut vakuutusyhtiön korvaamaan A:n vastauskulut 800 markalla.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 30.11.1987. A on antanut pyydetyn vastauksen sekä myöhemmin lisäyksen vastaukseen ja vaatinut korvaukseksi vastauksen antamisesta aiheutuneista kuluista 3.786 markkaa 16 prosentin korkoineen.

Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö on valituksessaan toistanut kanteensa ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan jutussa. Selvitykseksi vahingonkorvausvelvollisuuteen johtaneesta B:n menettelystä valitukseen on liitetty jäljennös Luumäen kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta yksityisen asiakirjan väärentämistä koskevassa jutussa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.9.1989

Perustelut

A ja B ovat allekirjoittaneet yleispanttaussitoumuksen, jossa he ovat antaneet Luumäen Osuuspankille pantiksi A:n omistamiin tiloihin kiinnitetyn haltijavelkakirjan vakuudeksi kaikista sitoumuksista ja velvoitteista, joista he tai jompi kumpi heistä olivat tai tulivat olemaan pankille vastuussa. Sitoumus on laadittu lomakkeelle, jota yleisesti käytetään pankkien ja niiden asiakkaiden välisissä sopimussuhteissa.

B on tuomittu rangaistukseen siitä, että hän oli väärentänyt Luumäen kunnan viranhaltijan allekirjoituksen pankkisiirtolomakkeeseen ja sillä nostanut kunnan tililtä 139.456 markkaa, jotka hän oli käyttänyt omiin tarkoituksiinsa. B:n rikokseen perustuva vahingonkorvausvelvollisuus ei liity A:n ja B:n sekä pankin välisiin pankkisuhteisiin. Pantin käsittäminen koskemaan myös B:n rikollisella toiminnalla aiheuttamaa vahinkoa johtaisi A:n kannalta sellaiseen tulokseen, jota hän ei sitoutuessaan vastuuseen ole voinut ennakoida.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Vakuutusyhtiö velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi hänellä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista kohtuullisiksi harkitut 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden ratkaisun antopäivästä.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Lehtonen, af Hällström, Rintala ja Huopaniemi

---

[SV]

A och B hade i en generell pantförskrivning som var utfärdad på en av banken använd standardblankett överlämnat till banken en i A:s fastigheter intecknad innehavarskuldsedel till säkerhet för alla de förbindelser och förpliktelser för vilka de eller någondera av dem då häftade eller framdeles komme att häfta gentemot banken. Av denna förbindelse ansågs inte följa säkerhet i panten för bankens skadeståndsanspråk som grundade sig på B:s brott då ersättningsskyldigheten inte hade någon anknytning till bankförbindelserna med A och B och då ansvar för skada som hade förorsakats av B:s brott för A:s vidkommande skulle ha lett till ett resultat som han vid ingåendet av förbindelsen inte hade kunnat förutse.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret