Supreme Court allows conditional sentence for first-time offender despite lower courts' mandatory absolute penalty decision.

A oli tuomittu alioikeudessa erinäisistä rikoksista yhdistettyyn ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus, jossa A rikosten osalta vaati ainoastaan rangaistuksen määräämistä ehdolliseksi, ei muuttanut alioikeuden tuomiota. Korkein oikeus, jossa A vaati muun muassa muutosta syyksilukemiseen, jätti A:n valituksen tältä osalta tutkimatta.

Kysymys myös rangaistuksen ehdollisuudesta.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Tammelan kihlakunnanoikeuden päätös 2.9.1986

Kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän ja pankki X:n syytteestä, varattuaan B:lle ja C:lle tilaisuuden tulla kuulluiksi asianomistajina, lausunut selvitetyksi, että A oli

1) 24.1.1985 Forssassa väärentänyt perustettavan yhtiön lukuun hyväksymäänsä 50.000 markan määräiseen vekseliin asettajaksi B:n ja siirtäjäksi C:n nimen sekä käyttänyt näin valmistamaansa asiakirjaa hankkiakseen itselleen hyötyä luovuttamalla sen samana päivänä pankki X:n Forssan konttorista saamansa 50.000 markan määräisen vekseliluoton vakuudeksi. Vekseli oli erääntynyt maksettavaksi 24.4.1985 ja se oli maksun laiminlyönnin vuoksi protestoitu 26.4.1985. X:lle oli teon johdosta aiheutunut rahan tappio.

2) 30.4.1985 Forssassa sekä Helsingissä ja Karkkilassa hankkiakseen itselleen laitonta aineellista etua tietoisena siitä, ettei hänen pankki X:n Forssan konttorissa olevalla shekkitilillään ollut vastaavaa katetta, erehdyttänyt eri liikkeiden henkilökunnan luovuttamaan hänelle hyödykkeitä ja palveluita, käyttämällä maksuvälineenä viittä 30.4.1985 asettamaansa shekkiä, kukin määrältään 500 markkaa, niin että X:lle oli shekkien lunastamisen vuoksi aiheutunut tilinylityksistä 2.534 markan 85 pennin määräinen rahan tappio.

Kihlakunnanoikeus on sen vuoksi, samalla kun A velvoitettiin suorittamaan korvauksia pankki X:lle, rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin ja 5 §:n sekä 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n 1 kohdassa mainitusta yksityisen asiakirjan väärentämisestä 1 vuodeksi vankeuteen ja 2 kohdassa mainitusta jatketusta petoksesta 3 kuukaudeksi vankeuteen, mitkä rangaistukset on yhdistetty 1 vuodeksi 1 kuukaudeksi vankeutta. Kihlakunnanoikeus on lisäksi lausunut, että yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaati rangaistuksen tuomitsemista A:lle ehdottomana.

Turun hovioikeuden päätös 27.8.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A valittamalla oli saattanut jutun vaatien, että hänelle tuomittu rangaistus määrättäisiin ehdolliseksi, on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 23.11.1987 määräyksin, että hovioikeuden päätöstä ei ollut rangaistuksen osalta toistaiseksi pantava täytäntöön.

Valituksessaan A on vaatinut, että hovioikeuden päätöksessä tarkoitetut teot luettaisiin hänen syykseen kahtena petoksena, joista hänet tuomittaisiin kohtuullisen pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Virallinen syyttäjä on vastannut valitukseen. Pankki X ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.9.1989

Käsittelyratkaisu

A on hovioikeudessa vain vaatinut, että kihlakunnanoikeuden hänelle tuomitsema rangaistus määrättäisiin ehdolliseksi. Kihlakunnanoikeuden päätös on siten lainvoimainen rikosten syyksilukemisen ja rangaistusmäärien osalta. Valitus jätetään sen vuoksi tältä osin tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

A:ta ei ole aikaisemmin rangaistu. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen ei vaadi nyt kysymyksessä olevan rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.

Päätöslauselma

A:lle hovioikeudessa tuomittu yhdistetty 1 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistus määrätään ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain nojalla ehdolliseksi Korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä alkavin ja 31.10.1990 päättyvin koetusajoin. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos A tekee koetusaikana uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Takala, Nybergh, Lehtonen ja Lindholm

---

[SV]

A hade i underrätten dömts för olika brott till ett sammanlagt ovillkorligt fängelsestraff. Hovrätten, där A endast yrkade att straffet skulle förklaras villkorligt, ändrade inte underrättens dom. Högsta domstolen, där A bland annat yrkade ändring beträffande skuldspörsmålet, avvisade hans besvär till denna del.

Fråga även om straffets villkorlighet.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret