Supreme Court held that acknowledging paternity constitutes a written statement under the Paternity Act.

Ään.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden tunnustamista pidettiin isyyslain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettuna kirjallisena selityksenä isyydestä.

IsyysL 35 § 4 mom

IsyysL 42 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Lahden raastuvanoikeudessa

Oikeudenkäyntiväite

Tiina K on kanteesta kuultuna lausunut, ettei Anna ja Veli R:llä isyyslain 35 §:n 4 momentin mukaan ollut kanneoikeutta, koska Ari R tunnustamislausuman antaessaan oli ollut tietoinen siitä, että toinenkin mies oli maannut äidin lapsen siittämisaikaan. Tällä perusteella Tiina K on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta.

Raastuvanoikeuden päätös 9.9.1987

Raastuvanoikeus on todennut, että todistaja M oli kertonut Ari R:n tienneen jo Tiina K:n raskauden aikana, että tämä oli lapsen siittämisaikana ollut sukupuoliyhteydessä myös muun miehen kuin Ari R:n kanssa. Jenna R oli syntynyt 11.8.1986. Ari R oli tunnustanut lapsen 20.10.1986. Koska Ari R oli säädetyssä järjestyksessä tunnustanut lapsen saatuaan tietää toisen maanneen Tiina K:n lapsen siittämisaikana, Anna ja Veli R:llä ei ollut oikeutta vaatia isyyttä kumottavaksi. Näin ollen raastuvanoikeus on isyyslain 35 §:n 4 momentin sekä 36 ja 42 §:n nojalla jättänyt kanteen tutkimatta.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 24.2.1988

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Anna ja Veli R olivat valittamalla saattaneet jutun vaatien sen palauttamista raastuvanoikeuteen kanteen tutkimista varten, on todennut, että isyyden tunnustamista oli pidettävä isyyslain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettuna kirjallisena selityksenä. Sen vuoksi hovioikeus on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. Anna ja Veli R velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle sen varoista maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen Tiina K:n määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle varatuomari Katriina Toivaselle palkkiona maksetut 800 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 18.5.1988. Tiina K omasta puolestaan ja lapsensa holhoojana on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

Anna ja Veli R ovat valituksessaan vaatineet, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja juttu palautetaan raastuvanoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla maksetaan valtion varoista varatuomari Toivaselle palkkioksi Tiina K:n avustamisesta Korkeimmassa oikeudessa 550 markkaa, mikä määrä Anna ja Veli R velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Portin: Isyyslain 20 §:n 3 momentin mukaan isyys on tunnustamisella vahvistettu, kun mies on säädetyin tavoin tunnustanut isyyden ja tuomari on hyväksynyt tunnustamisen. Kun tunnustamisen voimaansaattaminen siten edellyttää tuomarin hyväksymistä, katson, että sitä edeltävä tunnustamislausuman antaminen ei samalla ole isyyslain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu kirjallinen selitys, että selityksen antanut mies on lapsen isä. Kun alempien oikeuksien ei tällä perusteella olisi pitänyt katsoa kanneoikeutta menetetyksi ja jättää kannetta tutkimatta, harkitsen oikeaksi kumota hovioikeuden tuomion ja raastuvanoikeuden päätöksen ja palauttaa jutun raastuvanoikeuteen siellä lain mukaan uudelleen käsiteltäväksi. Varatuomari Toivaselle tulevan palkkion määrän osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö, mutta määrään, että raastuvanoikeuden tulee ratkaisunsa yhteydessä antaa lausunto siitä, onko tuo palkkio korvattava takaisin valtiolle.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Portin (eri mieltä), Haarmann, Roos ja Taipale

---

[SV]

Omröstn.

Ett erkännande av faderskapet till ett barn som hade fötts utom äktenskapet ansågs innefatta en i 35 § 4 mom. lagen om faderskap avsedd skriftlig förklaring angående faderskap.

L om faderskap 35 § 4 mom

L om faderskap 42 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret