Supreme Court allows High Court to recombine all sentences despite prior partial combination error.

Ään.

Tuomioistuin oli lainvoiman saaneella päätöksellä yhdistänyt vastaajalle tuomitsemansa rangaistukset keskenään. Myöhemmin ilmeni, että osa rikoksista oli tehty ennen kuin vastaaja oli toisella alioikeuden ja sittemmin hovioikeuden päätöksellä jo tuomittu rangaistuksiin. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto saattoi asian Korkeimman oikeuden tietoon. Korkein oikeus katsoi, että hovioikeus voi, vankilanjohtajan ilmoitettua rikoslain 7 luvun 9 §:n mukaisesti täytäntöönpantaviksi tulleet muiden rangaistusten kanssa yhdistettävät rangaistukset hovioikeudelle, aikaisemman yhdistämisen estämättä yhdistää kaikki rangaistukset uudelleen ja siten myös oikaista mahdollisen virheen aikaisemmassa yhdistämisessä. Asia ei näin ollen antanut aihetta Korkeimman oikeuden toimenpiteeseen.

RL 7 luku 9 §

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

1) Itä-Suomen hovioikeus on 26.5.1987 antamallaan päätöksellä jutussa, jossa Pielisjärven kihlakunnanoikeus on julistanut päätöksensä 29.1.1987, tuominnut A:n a) 21.12.1986 tehdystä moottoriajoneuvon törkeästä luvattomasta käyttöönottamisesta 3 kuukaudeksi ja b) 26.12.1986 tehdystä ryöstöstä 8 kuukaudeksi vankeuteen sekä yhdistänyt rangaistukset 9 kuukauden vankeusrangaistukseksi, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty vapaudenmenetysaikaa 27.12.1986-29.1.1987 vastaavat 1 kuukausi 3 päivää.

2) Pielisjärven kihlakunnanoikeus on 15.7.1987 julistamallaan päätöksellä tuominnut A:n a) 8.12.1986 tehdystä pakottamisesta 2 kuukaudeksi ja b) samana päivänä yksin teoin tehdyistä moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönottamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja ajokortitta ajosta 2 kuukaudeksi sekä c) 14.4.1987 tehdystä varkauden yrityksestä 1 kuukaudeksi vankeuteen ja yhdistänyt rangaistukset 3 kuukauden vankeusrangaistukseksi, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty vapaudenmenetysaikaa 14. ja 15.4.1987 vastaavat 2 päivää.

Helsingin lääninvankilan johtaja on rikoslain 7 luvun 9 §:n mukaisesti ilmoittanut rangaistukset yhdistettäviksi Helsingin hovioikeudelle.

Hovioikeus on kirjeessään 1.10.1987 todennut, että edellä 2 a ja b kohdassa tarkoitetut rikokset on tehty ennen kuin kihlakunnanoikeus on 1 kohdassa kerrotussa asiassa tuominnut A:n vankeusrangaistukseen ja 2 c kohdassa mainittu rikos sen jälkeen ja että kihlakunnanoikeus on 2 kohdassa tarkoitetulla päätöksellään yhdistänyt kaikki sillä kertaa tuomitsemansa rangaistukset keskenään. Koska kihlakunnanoikeuden viimeksi toimittaman yhdistämisen oikaiseminen ei kuulu hovioikeuden toimivaltaan, vankilanjohtajan kirje ei ole antanut aihetta hovioikeuden yhdistämistoimenpiteeseen.

Vankeinhoito-osasto on saattanut asian Korkeimman oikeuden tietoon niitä toimenpiteitä varten, joihin ehkä on aihetta.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelu

Täytäntöönpantavina ovat, paitsi Pielisjärven kihlakunnanoikeuden 15.7.1987 tuomitsemat ja keskenään yhdistämät rangaistukset, myös Itä-Suomen hovioikeuden 26.5.1987 tuomitsemat rangaistukset. Vankilanjohtajan tulee rikoslain 7 luvun 9 §:n mukaan ilmoittaa viimeksi mainitut rangaistukset hovioikeuden yhdistettäviksi muiden rangaistusten kanssa lain edellyttämällä tavalla. Hovioikeus voi tällöin Pielisjärven kihlakunnanoikeuden jo suorittaman yhdistämisen estämättä yhdistää kaikki rangaistukset uudelleen ja siten myös oikaista mahdollisen virheen kihlakunnanoikeuden suorittamassa rangaistusten yhdistämisessä.

Päätöslauselma

Hakemus ei anna aihetta Korkeimman oikeuden toimenpiteeseen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Lindholm: Edellä 1, 2 a ja 2 b kohdassa tarkoitetut teot on tehty ennen alioikeuden päätöksen julistamista 1 kohdassa kerrotussa asiassa, joten niistä tuomitut rangaistukset on yhdistettävä keskenään. Sen vuoksi harkitsen lailliseksi purkaa 2 kohdassa kerrotun Pielisjärven kihlakunnanoikeuden 15.7.1987 julistaman päätöksen A:lle tuomittujen rangaistusten yhdistämistä koskevalta osalta ja yhdistää 1, 2 a ja 2 b kohdan rangaistukset 10 kuukauden 10 päivän vankeusrangaistukseksi, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennän vapaudenmenetysaikaa 27.12.1986-29.1.1987 vastaavat 1 kuukausi 3 päivää. Sanotulla kihlakunnanoikeuden päätöksellä A:lle 2 c kohdassa tarkoitetusta varkauden yrityksestä tuomitun 1 kuukauden vankeusrangaistuksen, josta mainitun lainkohdan nojalla vähennän vapaudenmenetysaikoja 14. ja 15.4.1987 vastaavat 2 päivää, jätän erikseen suoritettavaksi.

Oikeusneuvokset Lehtonen, Nybergh ja Ådahl olivat kukin vuorollaan samaa mieltä kuin oikeusneuvos Lindholm.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Salervo, Ailio, Jalanko, Takala, Ådahl (eri mieltä), Nikkarinen, Mörä, Nybergh (eri mieltä), Riihelä, Lehtonen (eri mieltä), Hiltunen, af Hällström, Lindholm (eri mieltä), Haarmann, Roos, Tulenheimo-Takki, Rintala ja Paasikoski

---

[SV]

Omröstn.

En domstol hade genom ett laga kraft vunnet utslag sammanlagt de straff till vilka den hade dömt svaranden. Senare visade det sig att en del av brotten hade begåtts innan svaranden hade dömts till straff genom ett annat utslag av underrätt och senare av hovrätten. Justitieministeriets fångvårdsavdelning bringade ärendet till Högsta domstolens kännedom. Högsta domstolen ansåg att hovrätten, när fängelsedirektören enligt 7 kap. 9 § strafflagen hos hovrätten hade gjort anmälan om de straff som skulle verkställas och som borde sammanläggas med andra straff, utan hinder av den tidigare sammanläggningen kunde sammanlägga alla straff på nytt och sålunda också rätta ett eventuellt fel i den tidigare sammanläggningen. Ärendet gav således inte anledning till åtgärd från Högsta domstolens sida.

(Plenum)

SL 7 kap 9 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret