Supreme Court allows employee's illegal termination claim when employer fails to respond after delay request.

Vastaaja oli työsopimuksen laittoman purkamisen perusteella maksettavia palkkaa ja korvauksia koskevan jutun ensikäsittelyssä ollut saapuvilla, mutta ei ollut vastannut kanteeseen, vaan oli pyytänyt lykkäystä vastineen antamista varten. Vastaaja jäi tulematta jutun jatkokäsittelyyn. Näissä olosuhteissa kanne oli hyväksyttävä siltä osalta, jolta se ei ollut ilmeisen perusteeton.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Hyvinkään kihlakunnanoikeudessa

A on Sematex Oy:lle 24.4. ja 2.5.1987 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla kertonut, että hän oli ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa yhtiöön 1.1.1976-7.1.1987 välisen ajan. Viimeksimainittuna päivänä yhtiö oli purkanut A:n työsopimuksen ilmoittaen yhtiön hallituksen ja A:n välillä vallitsevan luottamuspulan takia katsovansa työsuhteen purkautuneeksi sanottuna päivänä. Työsopimuksen purkamiseen tai edes irtisanomiseen ei kuitenkaan ollut ollut mitään laillista perustetta.

A:n työsopimuksen mukainen palkka oli ollut 9.300 markkaa kuukaudessa, minkä lisäksi hänelle kuului autoetu.

Työsopimuksen purkamisen jälkeen A oli vaatinut yhtiöltä työsuhteesta johtuvia saataviaan ja ilmoittanut katsovansa, ettei työsopimuksen purkamiseen tai edes sen irtisanomiseen ollut ollut perusteita.

Siitä huolimatta että A oli jutussa esitetyn 12.3.1987 päivätyn yhtiötä koskevan kaupparekisterinotteen mukaan merkitty yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja että hän oli osallistunut yhtiön hallituksen kokoukseen 19.4.1986, hän oli ollut yhtiön työntekijä. Yhtiön hallituksen jäsenyys oli ollut muodollinen ja A oli 19.1.1987 ilmoittanut yhtiölle eroavansa hallituksen jäsenyydestä.

Koska yhtiö oli laittomasti purkanut työsopimuksen eikä ollut suorittanut työsuhteesta johtuvia saatavia, A on vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle työpalkkaa 1.1.-7.1.1987 väliseltä ajalta 1.690 markkaa 92 penniä, irtisanomisajan palkkana 7.1.-7.4.1987 väliseltä ajalta 32.850 markkaa, vuosilomakorvausta 1.4.1986-31.3.1987 väliseltä ajalta 10.950 markkaa, odotusajan palkkana 6 odotuspäivältä 2.536 markkaa 38 penniä ja vahingonkorvauksena 12 kuukauden palkkaa vastaavat 131.400 markkaa kaikki määrät korkoineen sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut jutussa 16 prosentin korkoineen.

Sematex Oy:n vastaaminen

Yhtiö on ollut oikeudessa edustettuna ainoastaan jutun ensikäsittelyssä 4.5.1987, jolloin yhtiö on pääasiaan vastaamatta vain pyytänyt asian lykkäämistä saadakseen hyväkseen laillisen haasteajan.

Kihlakunnanoikeuden päätös 7.7.1987

Kihlakunnanoikeus on lausunut, että A oli työskennellyt yhtiössä 1.1.1976-7.1.1987 välisen ajan.

A oli asiassa esitettyjen kaupparekisteriotteiden mukaan ollut yhtiön hallituksen jäsen ainakin 15.2.1980 lähtien eroamiseensa 19.1.1987 saakka ja toiminut hallituksen puheenjohtajana ainakin 19.4.1986 saakka. A oli myöntämänsä mukaan osallistunut ainakin 19.4.1986 pidettyyn hallituksen kokoukseen.

Työsopimuslain ja vuosilomalain sekä työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain, joihin lakeihin A:n oli katsottava perustaneen vaatimuksensa, soveltaminen edellytti, että kysymyksessä oli työsopimuslain 1 §:n tarkoittama työsuhde. Huomioon ottaen A:n asema yhtiössä ei voitu katsoa, että hän olisi työskennellyt yhtiön johdon ja valvonnan alaisena työntekijänä kuten työsopimuslain 1 §:ssä tarkoitettiin. Tästä seurasi, ettei A:han työsopimuslain, vuosilomalain ja työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain 1 §:n säännökset huomioon ottaen voitu soveltaa sanottuja lakeja. A:n vaatimukset irtisanomisajan palkasta, vuosilomakorvauksesta, odotusajan palkasta ja vahingonkorvauksesta työsopimuksen laittoman purkamisen johdosta olivat siten perusteettomat. Sanottu perusteettomuus oli käynyt ilmi A:n kanteensa tueksi esittämästä selvityksestä eikä sen huomioon ottaminen ollut edellyttänyt yhtiön taholta tapahtunutta kanteen kiistämistä.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on, samalla kun se on lausuminsa perustein velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle 1.-7.1.1987 väliseltä ajalta maksamatta olevaa palkkaa 1.690 markkaa 92 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.4.1987 lukien, hylännyt kanteen muutoin ja määrännyt että A:n oli pidettävä hänellä jutusta olleet kulunsa vahinkonaan.

Helsingin hovioikeuden tuomio 23.12.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, oli jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 28.3.1988. A on muutoksenhakemuksessaan katsoen olleensa työsuhteessa yhtiöön vaatinut kanteensa hyväksymistä kokonaan sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan jutussa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Yhtiö ei ole antanut siltä oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 10 §:n ja 24 §:n 2 momentin mukaisesti pyydettyä vastausta muutoksenhakemukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessaan on A sillä perusteella, että hän oli ollut työsuhteessa yhtiöön ja että yhtiö oli työsopimuslain vastaisesti purkanut työsopimuksen, vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan maksamatta ollutta palkkaa, irtisanomisajan palkkaa, odotusajan palkkaa, vuosilomakorvausta ja vahingonkorvausta korkoineen. Yhtiö ei ole vastannut kanteeseen ollessaan edustettuna kihlakunnanoikeudessa vaan on pyytänyt lykkäystä vastineen antamista varten. Lykkäyksen jälkeen yhtiö ei enää ole tullut oikeuteen.

Näissä olosuhteissa kanne on hyväksyttävä siltä osalta, jolta se ei ole ilmeisen perusteeton.

Esitetyn selvityksen mukaan A on ollut kanteessa tarkoitettuna aikana yksi yhtiön hallituksen kolmesta jäsenestä. Tästä ei ole varmuudella pääteltävissä, ettei A olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa yhtiöön. Muutoinkaan A:n kanne ei jutussa ilmenneiden seikkojen mukaan ole ilmeisen perusteeton. Kanne on siten hyväksyttävä kokonaisuudessaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota ja kihlakunnanoikeuden päätöstä muutetaan seuraavasti: Yhtiö velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 32.850 ja vuosilomakorvausta 10.950 markkaa, odotusajan palkkaa 2.536 markkaa 38 penniä ja vahingonkorvausta 131.400 markkaa 16 prosentin korkoineen 43.800 markalle 7.1.1987, 2.536 markalle 38 pennille 13.1.1987 ja 131.400 markalle 24.4.1987 lukien. Kihlakunnanoikeuden suoritettavaksi velvoittamille 1.690 markalle 92 pennille on maksettava kihlakunnanoikeuden määräämä korko jo 7.1.1987 lukien. Yhtiö velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut kihlakunnanoikeuden ja hovioikeuden osalta 3.000 markalla 16 prosentin korkoineen tästä Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Lisäksi yhtiö velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 1.200 markalla niinikään 16 prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Portin, af Hällström, Haarmann ja Roos

---

[SV]

I ett mål gällande lön och ersättning på grund av olaga hävning av ett arbetsavtal hade svaranden varit närvarande vid målets första handläggning, men han hade inte ingått i svaromål utan begärt uppskov för avgivande av svaromål. Han uteblev från målets fortsatta handläggning. Under dessa omständigheter skulle käromålet bifallas till den del det inte var uppenbart ogrundat.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret