Supreme Court holds a fence is not a building under neighbor law if ownership rights were not explicitly retained by the new owner.
Finlandia (FI)
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court of Finland dismissed the appeal against a lower court decision ordering the removal of a fence on the plaintiff's land. The lower courts had allowed the fence to remain because the original landowner had consented to its placement, but the Supreme Court found no evidence that the new owner acquired the right to keep it. Consequently, the fence was deemed not to be a 'building' under the relevant neighbor law section, requiring its removal.
Regesto Legislator
Generato dall'IAAct on Certain Neighbor Relations § 1; A fence erected on land acquired by a new owner without an explicit agreement to retain the fence is not considered a 'building' under the neighbor relations act, and the new owner must remove it.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Ään.
Aitaa ei pidetty eräistä naapuruussuhteista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuna rakennuksena.
NaapL 14 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A:n kanne Piikkiön kihlakunnanoikeudessa
Kihlakunnanoikeuden päätös 10.11.1986
B:n vastustettua kannetta kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että B oli vuonna 1984 rakentanut Kaarinan kunnan Kapon ja Rauvolan kylässä omistamansa B:n tilan RN:o 8:126 ja A:n samassa kylässä omistaman Sopulin tilan RN:o 8:136 väliselle rajalle aidan, joka sijaitsi osittain Sopulin tilan puolella. Aidan rakentamiseen osittain Sopulin tilan puolelle B oli saanut luvan tilan alueen silloiselta omistajalta. Aidan sijainti esti noin 23 neliömetrin suuruisen alueen käytön Sopulin tilasta. Koska aidan purkaminen olisi aiheuttanut B:lle suhteettoman suurta vahinkoa Sopulin tilalle aiheutuvaan haittaan nähden, kihlakunnanoikeus on katsonut, että A oli velvollinen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 14 §:n 1 momentin nojalla sallimaan aidan jäämisen paikoilleen. B:n tilan omistajan oli mainitun lainkohdan 2 momentin nojalla suoritettava Sopulin tilan omistajalle vuotuisena maksuna 100 markkaa niin kauan kuin aita oli Sopulin tilan alueella.
Kihlakunnanoikeus on lisäksi päättänyt tehdä maksusta merkinnän ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon ja ilmoittanut, että maksu oli voimassa 10 vuotta ja sen jälkeenkin, kunnes se jonkun asianosaisen hakemuksesta uudestaan määrätään.
Jutun lopputulokseen nähden hylättiin asianosaisten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Turun hovioikeuden tuomio 15.1.1988
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 850 markalla.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 29.4.1988. B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Jutussa on jäänyt näyttämättä, että A:n ostaessa Sopulin tilan B:lle olisi pidätetty oikeus pitää aitaa tällä kiinteistöllä. A ei ole myöhemminkään antanut B:lle tällaista oikeutta. Aitaa ei voida pitää naapuruussuhteista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuna rakennuksena.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. B velvoitetaan 31.5.1989 mennessä poistamaan kyseinen aita siltä osin kuin se on A:n tilan alueella uhalla, että A muutoin voi teettää poistamistyön B:n kustannuksella. Asian laadun vuoksi A:n on pidettävä jutussa olleet kulunsa vahinkonaan.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Nybergh: Katson selvitetyksi, että A:n tilan entinen omistaja oli suostunut siihen, että B:n tilan ja A:n sittemmin omistaman tilan väliselle rajalle rakennettu aita, joka osaksi oli A:n tilan puolella, sai jäädä paikoilleen, mistä seikasta A on ollut tietoinen hänen ostaessaan mainitun tilan. Tämän vuoksi ja kun aidan sijainnista on vain vähäinen haitta A:lle, katson, ottaen myös huomioon eräistä naapuruussuhteista annetun lain 14 §:stä ilmenevän oikeusohjeen, että A on velvollinen kohtuullista korvausta vastaan sallimaan aidan jäämisen paikoilleen. Jätän näin ollen hovioikeuden tuomion lopputuloksen pysyväksi. Asian laadun vuoksi määrään, että B saa pitää vastauksen antamisesta aiheutuneet kulunsa vahinkonaan.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Jalanko, Nybergh (eri mieltä), af Hällström ja Tulenheimo-Takki
---
[SV]
Omröstn.
Ett staket ansågs inte vara i 14 § lagen angående vissa grannelagsförhållanden avsedd byggnad.
L ang. vissa grannelagsförhållanden 14 §
Hela rättsfallet är i FKKO-registret