Supreme Court holds courts cannot decide wage guarantee payment, only verify debt basis and amount.
Finlandia (FI)
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court dismissed the appeal against the Court of Appeal's decision to uphold the lower court's judgment. The Court of Appeal had found that the employee owed wages to the employer and that these could be paid as a wage guarantee, but the Supreme Court ruled that general courts lack jurisdiction to decide on the payment of the guarantee itself. The court determined that while the court must verify the debt's basis and amount, the actual decision to grant the wage guarantee falls to the employment office under specific administrative procedures.
Regesto Legislator
Generato dall'IALag om lönegaranti 7 § 1 mom; Lag om lönegaranti 1 § 3 mom; Lag om lönegaranti 7 § 4 mom: In wage guarantee cases, the court's role is limited to verifying the basis and amount of the debt, while the decision to grant the guarantee is an administrative matter.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IAGiurisprudenza citata
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Työntekijän valtiota vastaan ajamasta palkkaturvaa koskevasta kanteesta tuomioistuimen tulee ainoastaan vahvistaa työsuhteesta johtuneen selvitetyn saatavan peruste ja määrä. Palkkaturvan saamisen muiden edellytysten tutkiminen ja palkkaturvan myöntämisestä päättäminen ei kuulu yleiselle tuomioistuimelle.
PalkkaturvaL 7 § 1 mom
PalkkaturvaL 1 § 3 mom
PalkkaturvaL 7 § 4 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kotkan raastuvanoikeuden päätös 9.12.1985
Raastuvanoikeus on A:n liikkeenharjoittaja B:tä ja valtiota vastaan ajamasta kanteesta päätöksessään lausunut selvitetyksi, ett A oli 31.5.1982 - 2.3.1985 ollut keittäjänä B:n omistamassa ravitsemisliikkeessä. B:n laiminlyötyä suorittaa A:lle talvilomapalkan, lomakorvauksen, lomaltapaluurahan ja vapaapäivien korvauksia A oli 3.4.1985 jättänyt Kouvolan työvoimapiirin toimistoon saatavistaan palkkaturvahakemuksen.
Sitä vastoin raastuvanoikeus on hylännyt selostettuja saatavia koskevan kanteen valtiota vastaan ajettuna, koska A:n ja valtion välillä ei ollut ollut mitään sopimussuhdetta eikä valtion suoritusvelvollisuudelle ollut olemassa muitakaan laillisia perusteita.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 2.7.1986
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun ja jossa hän oli uudistanut vaatimuksensa valtion velvoittamisesta yhteisvastuullisesti B:n kanssa suorittamaan hänelle raastuvanoikeuden päätöksessä todetut työsuhdesaatavat, on ensinnä todennut, että palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työvoimapiirin toimiston oli hylätessään palkkaturvahakemuksen osoitettava työntekijä nostamaan kanne työnantajaa ja valtiota vastaan, jos hylkääminen johtui siitä, ettei saatavan perustetta tai määrää ollut saatu selvitetyksi ja työnantaja oli kiistänyt saatavan.
Tuomioistuimen tuli työntekijän sanotun lain säännöksen nojalla valtiota vastaan ajamasta kanteesta vahvistaa työsopimuksesta johtuvan mahdollisen saatavan peruste ja määrä. Tuomioistuimen ratkaistavaksi ei sitä vastoin voinut tulla kysymys saatavan erääntymisestä. Sanottu kysymys ratkaistiin hallinnollisessa järjestyksessä. Raastuvanoikeuden ei näin ollen olisi pitänyt mainitsemillaan perusteilla hylätä valtiota vastaan ajettua kannetta. Tämän kanteen osalta hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että A:lla oli B:ltä pääomamääriltään ja perusteiltaan raastuvanoikeuden päätöksessä todetut saatavat.
Hovioikeus on, kumoten raastuvanoikeuden päätöksen A:n valtiota vastaan ajaman kanteen osalta, vahvistanut, että A:lla oli B:ltä raastuvanoikeuden päätöksessä todetut perusteiltaan ja määriltään selvitetyt työpalkkasaatavat ja että ne voivat tulla palkkaturvalaissa määrättyjen muiden, hallinnollisessa menettelyssä erikseen ratkaistavien edellytysten vallitessa maksettavaksi palkkaturvana. Tämän ohessa hovioikeus on velvoittanut valtion suorittamaan A:lle oikeudenkäyntikuluista raastuvanoikeudessa 1.100 ja hovioikeudessa 800 markkaa, niistä ensiksi mainitun määrän yhteisvastuullisesti B:n kanssa 16 prosentin korkoineen 9.12.1985 lukien.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A on pyytänyt valituslupaa ja muutoksenhakemuksessaan toistanut vaatimuksensa valtion velvoittamisesta yhteisvastuullisesti B:n kanssa suorittamaan hänelle raastuvanoikeuden päätöksessä todetut työsuhdesaatavat korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Valituslupa on myönnetty 16.9.1986. Työvoimaministeriö, joka palkkaturva-asetuksen 8 §:n 1 momentin nojalla on pidättänyt asian hoitoonsa, on antanut Kouvolan työvoimapiirin toimistolta pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Työntekijän valtiota vastaan ajamasta kanteesta tuomioistuimen tulee huomioon ottaen palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan säännös (25.5.1984/403) ainoastaan vahvistaa työsuhteesta johtuneen selvitetyn saatavan peruste ja määrä. Palkkaturvan saamisen muiden edellytysten tutkiminen ja palkkaturvan myöntämisestä päättäminen ei kuulu yleiselle tuomioistuimelle vaan palkkaturvalain 1 §:n 3 momentin ja 7 §:n 4 momentin mukaan asian ratkaisee työvoimapiirin toimisto sen jälkeen, kun tuomioistuimen ratkaisu, jolla työntekijän saatavan peruste ja määrä on vahvistettu, on saanut lainvoiman.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Leivonen, Takala, Nybergh, af Hällström ja Kilpeläinen
---
[SV]
Då en arbetstagare har väckt talan mot staten angående lönegaranti skall domstolen endast utreda och fastställa grunden för och beloppet av arbetstagarens på arbetsförhållandet grundade fordran. Det ankommer inte på allmän domstol att utreda de övriga förutsättningarna för lönegarantin och att besluta om betalning enligt lönegarantin.
Lag om lönegaranti 7 § 1 mom
Lag om lönegaranti 1§ 3 mom
Lag om lönegaranti 7 § 4 mom