Supreme Court upheld land compensation based on pre-zoning raw land value expectations plus general plan expectations.
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court of Finland upheld the lower court's land compensation award for properties taken for a road. The plaintiffs argued for a higher rate based on post-zoning expectations, while the city maintained the lower pre-zoning value. The court ruled that compensation must consider both the raw land's value before the general plan was approved and the expectations generated by the approved general plan prior to the road plan.
Regesto Legislator
Generato dall'IATieoikeus 19 §; Maaoikeus 1 §: When determining the value of land taken for a road, the court must consider both the expectations generated by the approved general plan and the raw land's value before the general plan was approved.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Tiealueeksi otetun maapohjan arvoa määrättäessä otettiin huomioon paitsi ne odotukset, joihin ennen tiesuunnitelman vahvistamista hyväksytty yleiskaava oli antanut aihetta, myös se hintataso, mikä tietarkoituksiin otetuilla tiluksilla oli ollut raakamaan odotusarvoisina ennen yleiskaavan hyväksymistä.
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Tietoimitus
Vaatimukset maaoikeudessa
Maaoikeudessa, jonka tutkittavaksi Helsingin kaupunki sekä X, A, B ja C olivat saattaneet jutun, kaupunki on muutoksenhakemuksensa perusteluna lausunut, että tilat Å 129a ja Å 129b sijaitsevat alueella, jolle Helsingin kaupunginvaltuusto oli 29.11.1972 hyväksynyt yleiskaavan. Tiloista tiealueeksi otetut tilukset kuuluivat yleiskaavassa viheralueeksi merkittyyn alueeseen, jonka läpi johti kaksi tietä. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen ei kysymyksessä olevilla tiluksilla enää voinut olla rakennusmaan odotusarvoa. Kaupunki on pitänyt näiden tilusten yksikköhintana noin 50 markkaa neliömetriltä. X ja hänen myötäpuolensa ovat vaatineet maapohjakorvauksen korottamista ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Etelä-Suomen maaoikeuden päätös 4.6.1986
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle, B:lle ja C:lle on myönnetty valituslupa 30.9.1986.
A, B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että tiealueen maapohjakorvaus korotetaan 100 markaksi neliömetriltä ja että tiealueesta siis määrätään maksettavaksi heille toimitusmiesten määräämät korvaukset. Lisäksi A, B ja C ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Helsingin kaupunki on antanut siltä pyydetyn vastauksen vaatien siinä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Suutarilan paikallistien rakentamista varten on vahvistettu tiesuunnitelma 11.2.1981. Tiloista Å 129a RN:o 5:51 ja Å 129b RN:o 5:59 tieoikeudella otetut tilukset on merkitty Helsingin kaupunginvaltuuston 29.11.1972 hyväksymään yleiskaavaan viheralueeksi, jonka läpi kulkee kaksi tietä. Nämä tilukset ovat tiealuetta huhtikuussa 1981 haltuunotettaessa rajoittuneet sekä pientalotyyppiseen rakennusalueeseen että rakentamattomiin, suurehkojen tilojen alueisiin. Maapohjakorvausta esillä olevassa tapauksessa määrättäessä on otettava huomioon paitsi ne odotukset, joihin yleiskaavoitus on alueella ja lähiympäristössä antanut aihetta, myös se hintataso, mikä tietarkoituksiin otetuilla tiluksilla on raakamaan odotusarvoisina ollut ennen yleiskaavan hyväksymistä. Arvioimisajankohta ja rahan arvossa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen Korkein oikeus pitää näiden tilusten arvona maaoikeuden määräämää 70 markkaa neliömetriltä.
Tuomiolauselma
Maaoikeuden määräämää yksikkökorvausta tiealueen maapohjasta ei muuteta. Suoritettavat maapohjakorvaukset ovat tilan Å 129a RN:o 5:51 osalta 541.520 markkaa ja tilan Å 129b RN:o 5:59 osalta 1.056.440 markkaa toimitusmiesten määräämine 6 prosentin korkoineen 1.5.1981 lukien. Asian laadun vuoksi Helsingin kaupungin on itse vastattava sille vastauksen antamisesta täällä aiheutuneista kuluista.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Riihelä, Lehtonen ja Lindholm
---
[SV]
Vid bestämmandet av värdet av mark som tagits till vägområde beaktades förutom de förväntningar vartill den före vägplanens fastställande godkända generalplanen hade gett anledning även den prisnivå som de till vägändamål tagna ägorna hade haft enligt råmarkens förväntningsvärde innan generalplanen godkändes.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret