Legislator Giurisprudenza & Legislazione
KKO:1987:123 Generato dall'IA

Supreme Court allows criminal case damages claim when legal basis differs from prior civil judgment.

Numero d'incarto KKO:1987:123
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Accolto (Allowed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Supreme Court reversed the High Court's dismissal of a damages claim against the defendant. Although a prior civil judgment had rejected a similar claim based on criminal conduct, the Court found the new claim relied on a distinct legal theory regarding overcharging in maintenance contracts. Consequently, the Court held the earlier judgment did not preclude this new demand and ordered the defendant to pay damages jointly with others.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

s. 24 of the Code of Judicial Procedure; A prior final judgment dismissing a damages claim based on criminal conduct does not bar a subsequent claim if the legal grounds differ sufficiently to constitute a new issue requiring examination.

Parole chiave

Generato dall'IA
res judicata exception criminal damages claim distinct legal basis overcharging damages maintenance contract fraud joint liability supreme court review procedura di revisione penale
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

A:n B:tä vastaan rikollisen menettelyn perusteella ajama vahingonkorvauskanne oli lainvoimaisesti hylätty. Myöhemmin B:lle vaadittiin rangaistusta saman menettelyn johdosta. A vaati syytejutussa B:ltä korvausta samasta vahingosta.

Kysymys siitä, poikkesivatko jutuissa esitettyjen vahingonkorvausvaatimusten perusteet siinä määrin toisistaan, että viimeksi tehty vaatimus voitiin tutkia.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Vaatimukset Halikon kihlakunnanoikeudessa

Kihlakunnanoikeuden päätös 19.12.1985

Sanotuilla perusteilla kihlakunnanoikeus on velvoittanut B:n yhteisvastuullisesti C:n ja D:n sekä kahden viimeksi mainitun työnantajan Oy AH Ab:n kanssa suorittamaan A Oy:lle korvaukseksi 224.066,43 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.9.1983 lukien.

Turun hovioikeuden päätös 12.9.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A Oy, B, C ja D olivat saattaneet jutun, on lausunut, että A Oy oli ennen syytejutun oikeudenkäyntiä siviilioikeudellisessa järjestyksessä ajanut B:tä vastaan vahingonkorvauskannetta B:n rikoksen perusteella. Juttu oli ratkaistu kihlakunnanoikeudessa 27.8.1984 ja lainvoimaisesti hovioikeuden 5.7.1985 antamalla tuomiolla. Hovioikeus oli hylännyt A Oy:n B:hen kohdistaman korvausvaatimuksen. Vaatimuksen perusteena oli tuolloin ollut sama B:n väitetty rikollinen menettely kuin nyt kysymyksessä olevassa jutussa. Koska korvausvaatimus siten oli lainvoimaisella tuomiolla jo ratkaistu, kihlakunnanoikeuden ei olisi pitänyt uudelleen tutkia A Oy:n samaan perusteeseen nojautuvaa korvausvaatimusta.

Lausumillaan perusteilla hovioikeus on, muuttaen kihlakunnanoikeuden päätöstä, poistanut kihlakunnanoikeuden A Oy:n B:hen kohdistamasta korvausvaatimuksesta antaman lausunnon ja jättänyt sanotun vaatimuksen tutkimatta sekä vapauttanut B:n suorittamasta A Oy:lle hänen maksettavakseen tuomittua 224.066,43 markan vahingonkorvausta korkoineen. Sanottu korvaus on siten jäänyt C:n ja D:n yhteisvastuullisesti yhdessä Oy AH Ab:n kanssa A Oy:lle korvattavaksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A Oy on vaatinut hovioikeuden päätöksen muuttamista siltä osin kuin B oli vapautettu velvollisuudesta korvata rikoksella aiheuttamansa vahinko. Valituslupa on myönnetty 26.11.1986.

B on vastannut hakemukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Korkein oikeus toteaa, että A Oy on 15.3.1984 vireille tulleessa B:tä vastaan ajamassaan vahingonkorvausjutussa esittämässään kanteessa, jonka hovioikeus on 5.7.1985 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla hylännyt, vaatinut B:n velvoittamista suorittamaan vahingonkorvaukseksi 80.000 markkaa sillä perusteella, että B oli anastanut hänelle edellä mainittujen hyvityslaskujen perusteella maksettuja, mutta A Oy:lle kuuluneita varoja yhteensä 80.000 markkaa. B:tä vastaan ajetun jatkettua petosta koskeneen syytejutun yhteydessä esittämänsä 1.154.545 markan määräisen korvausvaateen A Oy on perustanut siihen, että B olisi yhdessä C:n ja D:n kanssa, hankkiakseen itselleen laitonta aineellista etua, erehdyttänyt ME Oy:n ja A Oy:n suorittamaan Oy AH Ab:lle sen suorittamista huolintatehtävistä kulloinkin voimassa oleviin huolintasopimuksiin perustumatonta ylihintaa ja siten aiheuttanut ME Oy:lle ja A Oy:lle yhteensä sanotun suuruisen tappion.

Korkein oikeus katsoo A Oy:n esittäneen B:hen syytejutun yhteydessä kohdistamalleen vahingonkorvausvaateelle siinä määrin toisenlaisen perusteen, ettei siihen perustuvaa korvausvaadetta ole katsottava ratkaistun jo hovioikeuden 5.7.1985 antamalla tuomiolla. Hovioikeuden ei siten olisi pitänyt jättää A Oy:n korvausvaadetta tutkimatta. Sen vuoksi Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden päätöksen siltä osin kuin hovioikeus on poistanut kihlakunnanoikeuden sanotusta korvausvaateesta antaman lausunnon ja jättänyt vaateen tutkimatta. Viivytyksen välttämiseksi Korkein oikeus on ottanut A Oy:n vaatimuksen välittömästi tutkittavakseen.

Tutkiessaan sanotun korvausvaatimuksen Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että B on 30.11.1976-27.9.1983 välisenä aikana, hankkiakseen itselleen laitonta aineellista etua, salaamalla sen seikan, että C:n ja D:n Oy AH Ab:n puolesta ME Oy:lle ja A Oy:lle toimittamat huolintoja koskeneet veloituslaskut sisälsivät noihin tehtäviin kuulumattomia hänelle itselleen maksettavaksi tarkoitettuja hyvityksiä, erehdyttänyt sanotut yhtiöt suorittamaan Oy AH Ab:lle ylimääräisiä korvauksia yhteensä 224.066,43 markkaa.

Päätöslauselma

B velvoitetaan yhteisvastuullisesti kysymyksessä olevaan korvausvelvollisuuteen tuomittujen C:n ja D:n sekä Oy AH Ab:n kanssa suorittamaan A Oy:lle korvaukseksi rikoksella aiheutetusta vahingosta 224.066,43 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.9.1983 lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Mörä, Nybergh, af Hällström ja Kilpeläinen

---

[SV]

A:s skadeståndstalan mot B på grund av brottsligt förfarande hade förkastats och avgörandet hade vunnit laga kraft. Senare yrkades straff på B för samma förfarande. A yrkade i straffprocessen ersättning av B för samma skada.

Fråga därom huruvida grunderna för de i målen framställda skadeståndsyrkandena avvek från varandra i sådan grad, att det sist framställda yrkandet kunde prövas.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret