Supreme Court dismisses liability claim against non-treasurer board members for club's unpaid taxes.

Urheiluseuran hallituksen alaisuuteen oli asetettu jaostoja, joista yhdelle olivat kuuluneet seuran varainhankinta ja -hoito yhdessä palkatun toiminnanjohtajan kanssa. Hallituksen puolesta sen puheenjohtaja oli valvonut jaoston toimintaa. Seuran jätettyä suorittamatta valtiolle ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua hallituksen puheenjohtajana ja sanotun jaoston jäseninä toimineet hallituksen jäsenet velvoitettiin korvaamaan valtiolle näin heidän tuottamuksestaan aiheutunut vahinko.

Kun jaosto oli itsenäisesti hoitanut tehtävänsä eikä muutakaan erityistä syytä valvontaan hallituksen taholta puheena olevan laiminlyönnin estämiseksi osoitettu, muita hallituksen jäseniä vastaan ajettu korvauskanne hylättiin.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Seinäjoen kihlakunnanoikeudessa

I:ltä, joka koko kysymyksessä olevan ajan oli ollut hallituksen jäsenenä, sanotut 60.085,50 markkaa,

C:ltä, J:ltä ja M:ltä, jotka olivat olleet hallituksen jäseninä 28.11.1974-8.11.1977, ennakonpidätyksestä 43.627,50 ja sosiaaliturvamaksusta 6.467 eli yhteensä 50.094,50 markkaa,

G:ltä, H:lta ja L:ltä, jotka olivat olleet, G hallituksen puheenjohtajana ja muut sen jäseninä 28.11.1974-2.11.1976, ennakonpidätyksestä 1.284 ja sosiaaliturvamaksusta 362 eli yhteensä 1.646 markkaa,

K:lta, joka oli ollut hallituksen jäsenenä 28.11.1974-18.11.1975, ennakonpidätyksestä 1.000 ja sosiaaliturvamaksusta 300 eli yhteensä 1.300 markkaa,

A:lta, joka oli ollut yhtäjaksoisesti hallituksen jäsenenä 18.11.1975 alkaen ja puheenjohtajana 2.11.1976 alkaen, ennakonpidätyksestä 52.618,50 ja sosiaaliturvamaksusta 6.167 eli yhteensä 58.785,50 markkaa sekä

B:ltä, D:ltä, E:ltä ja F:ltä, jotka olivat olleet hallituksen jäseninä 2.11.1976 alkaen, ennakonpidätyksestä 52.334,50 ja sosiaaliturvamaksusta 6.105 eli yhteensä 58.439,50 markkaa.

Lisäksi lääninverovirasto on vaatinut vahingonkorvauserille korkoa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vastineet

Vastaajat ovat vastustaneet kannetta lausuen muun muassa, etteivät he yleishyödyllistä urheilutoimintaa harjoittavan yhdistyksen hallituksen palkattomina jäseninä olleet vastuussa kysymyksessä olevien ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta valtiolle. Yhdistyksellä oli ollut palkattu toiminnanjohtaja, jonka tehtävänä ja vastuulla yhdistyksen taloudenhoitoon kuuluvat asiat olivat olleet. Hänen laiminlyönneistään hallituksen jäsenet olivat saaneet tiedon vasta loppuvuodesta 1977, jolloin eräiden hallituksen jäsenten vaatimuksesta yhdistyksen taloudellista tilaa oli ryhdytty selvittämään tehtävään pyydetyn tilitoimiston avulla.

J, K, L ja M ovat lisäksi kertoneet, että hallitus oli ollut jaettu neljään jaostoon, joista yhden tehtävänä ja vastuualueena olivat olleet muun muassa talousasiat. Kun he eivät olleet kuuluneet tähän jaostoon vaan heillä oli ollut tehtäviä muissa jaostoissa, he eivät myöskään voineet olla vastuussa talousasioiden hoidossa tapahtuneista laiminlyönneistä. Vahingonkorvauksia tulisi joka tapauksessa sovitella, koska kysymyksessä ei ollut taloudellisen hyödyn tavoitteleminen vaan harrastustoiminta, minkä lisäksi korvausvastuu olisi jaettava kunkin vastaajan tuottamuksen mukaisessa suhteessa.

Vastaajat ovat vielä vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kihlakunnanoikeuden päätös 29.5.1985

Kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että Seinäjoen Palloseura r.y. oli jättänyt valtiolle tilittämättä ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja vuosina 1975, 1977 ja 1978.

Yhdistys oli asetettu konkurssiin 8.2.1978. Tilittämättä jätetyt ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut eivät olleet kertyneet konkurssipesän varoista. Laiminlyönneistä oli aiheutunut valtiolle vahinkoa.

Vuosina 1975, 1977 ja 1978 olivat G ja A seuran hallituksen puheenjohtajina sekä I, D, B, E, F, C, M, J, H, L ja K hallituksen jäseninä osaltaan laiminlyöneet huolehtia ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä.

Hallituksen jäsenet olivat vastuussa näistä suorituksista siltä ajalta, jonka kukin heistä oli kanteessa kerrotuin tavoin ollut hallituksen jäsenenä. Siten vuoden 1975 tilitysten laiminlyönneistä olivat kohdaltaan vastuussa 28.11.1974 ja 18.11.1975 valitut hallituksen jäsenet, vuoden 1977 tilitysten laiminlyönneistä 2.11.1976 ja 8.11.1977 valitut hallituksen jäsenet ja vuoden 1978 laiminlyönneistä 8.11.1977 valitut hallituksen jäsenet.

Lisäksi I, A, B, D, E, F, C, J, M, G, H, L ja K on velvoitettu yhteisvastuullisesti muiden mainittujen korvausvelvollisten kanssa suorittamaan lääninverovirastolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 500 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.5.1985 lukien.

Vaasan hovioikeuden tuomio 4.12.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi muun muassa A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M olivat saattaneet jutun, on lausunut, että koska kukin hallituksen jäsen oli laiminlyönyt hänelle tuossa tehtävässään kuuluneen velvollisuuden valvoa ennakonpidätysten ja vastaavasti sosiaaliturvamaksujen suorittamista, he olivat kukin kohdaltaan vastuussa valtiolle menettelyllään aiheuttamastaan vahingosta. Yhdistyksen hallitus oli palkannut yhdistykselle toiminnanjohtajaksi N:n, jonka tehtäviin mainittujen työnantajasuoritusten tilittäminen valtiolle oli kuulunut. N tosin ei ollut kuulunut yhdistyksen hallitukseen, mutta oli kuitenkin työsuhteessaan ollut suoraan hallituksen alainen.

Hovioikeus on todennut, ettei kihlakunnanoikeus ollut antanut lausuntoa siellä esitetystä vaatimuksesta vahingonkorvausvastuun jakamisesta korvausvelvollisten kesken vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla. Ottaessaan viivytyksen välttämiseksi asian tältäkin osin välittömästi tutkittavakseen hovioikeus on lausunut, että korvausvastuun jakamista vaatineet hallituksen jäsenet eivät olleet näyttäneet, että hallituksen sisällä olisi käytännössä toteutettu sellainen tehtävänjako, jonka perusteella heidän asemansa valvontavelvollisuuden suhteen olisi poikennut muiden hallituksen jäsenten asemasta. Sen vuoksi hovioikeus on hylännyt korvausvastuun jakamista korvausvelvollisten kesken koskevan pyynnön.

Hovioikeus ei ole muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulosta nyt kysymyksessä olevalta osalta. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M on velvoitettu yhteisvastuullisesti myös valittajina olleiden O:n kuolinpesän osakkaiden T:n ja U:n kanssa 200 markalla korvaamaan lääninveroviraston vastinekulut.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle ja M:lle on myönnetty valituslupa 26.2.1987. Lääninverovirasto on antanut siltä pyydetyn vastauksen.

Valituksissa on pyydetty kanteen hylkäämistä ja lääninveroviraston velvoittamista korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut. I on samalla uudistanut hovioikeudelle esittämänsä pyynnön siitä, että hänen maksettavakseen mahdollisesti jäävää vahingonkorvausta soviteltaisiin niin, ettei se missään tapauksessa olisi 5.000 markkaa suurempi. J, K, L ja M ovat lisäksi kohdaltaan pyytäneet, että korvausvastuu joka tapauksessa jaettaisiin vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla korvausvelvollisten kesken siten, että heidän osalleen jäisi huomattavasti vähäisempi korvausmäärä kuin taloudesta vastanneeseen hallituksen jaostoon kuuluneille jäsenille, ja että vahingonkorvausta saman lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla tuntuvasti soviteltaisiin.

Lääninverovirasto on vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Seinäjoen Palloseura r.y., jonka tarkoituksena on vaalia ja tukea palloilun kehitystä jäsentensä keskuudessa, on jättänyt suorittamatta valtiolle kanteessa tarkoitetut ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut eli vuonna 1975 marraskuun 18 päivää edeltäneeltä ajalta 1.300 markkaa, saman vuoden loppuosalta 346 markkaa, 1.1.1977 ja 8.11.1977 väliseltä ajalta 48.448,50 markkaa sekä 8.11.1977 ja 8.2.1978 väliseltä ajalta 9.991 markkaa. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M ovat kanteessa ilmoitettuina aikoina olleet yhdistyksen hallituksen jäseniä sekä A ja G toimineet sen puheenjohtajina.

Laiminlyödessään tuon valvontavelvollisuutensa ovat A hallituksen puheenjohtajana sekä B, C, E, G ja I talousjaoston jäseninä kohdaltaan tuottamuksesta aiheuttaneet valtiolle vahinkoa, jonka he siten ovat vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan. Sitä vastoin eivät D, F, H, J, K, L ja M asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan hallituksen jäseninä ollessaan ole kuuluneet talousjaostoon. Heistä kukaan ei myöskään ole ollut hallituksen puheenjohtaja. Näin ollen heillä ei ole ollut velvollisuutta erikseen huolehtia pidätysten ja maksujen suorittamisesta eivätkä he ole tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaneet valtiolle suoritusten laiminlyömisestä johtunutta vahinkoa.

Vahingonkorvausten sovitteluun ei ole vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustetta.

Kun J:hin, K:hon, L:ään ja M:ään kohdistetut vahingonkorvausvaatimukset hylätään, raukeaa heidän pyytämänsä lausunnon antaminen korvausvelvollisuuden jakamisesta.

Kun D, F, H, J, K, L ja M ovat hävinneet jutun alemmissa oikeuksissa eivät he oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan voi saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan niissä. Asian laadun vuoksi heidän samoin kuin Vaasan lääninveroviraston on itse kärsittävä kulunsa Korkeimmassa oikeudessa.

Tuomiolauselma

D:tä, F:ä, H:ta, J:tä, K:ta, L:ä ja M:ä vastaan ajettu kanne hylätään ja heidät vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta. A:n, B:n, C:n, E:n, G:n ja I:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.

Korkeimmassa oikeudessa esitetyt vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Riihelä, Haarmann, Roos ja Kilpeläinen

---

[SV]

I en idrottsförening hade tillsatts olika utskott under styrelsen. Ett av dessa skulle tillsammans med den avlönade verksamhetsledaren anskaffa och förvalta medel för föreningen. På styrelsens vägnar hade dess ordförande övervakat utskottets verksamhet. Sedan föreningen underlåtit att till staten inbetala förskottsinnehållning och arbetsgivares socialskyddsavgift ålades styrelsens ordförande och de styrelsemedlemmar som verkat som medlemmar i utskottet att ersätta staten den skada de sålunda vållat.

Eftersom utskottet hade skött sina uppgifter självständigt och då det inte påvisats någon annan särskild orsak för styrelsen att vidta åtgärder i syfte att förebygga sådan underlåtenhet, förkastades ersättningstalan mot de övriga styrelsemedlemmarna.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret