Legislator Giurisprudenza & Legislazione
KHO:1999:60 Generato dall'IA

Supreme Administrative Court dismissed owner's appeal, upholding Minister's natural heritage area expropriation license.

Numero d'incarto KHO:1999:60
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Supreme Administrative Court dismissed the owner's appeal against the Minister of the Environment's decision to issue an expropriation license for a natural heritage area. The court found that the land fit natural protection purposes and the Minister possessed the authority to grant the license under the relevant laws. Consequently, the decision was upheld as lawful, confirming the state's right to acquire the property for conservation without a separate expropriation permit.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Luonnonsuojelulain 52 § 2 mom.; Luonnonsuojelulain 77 § 1 mom. 2 k.: The Minister of the Environment has the authority to issue an expropriation license for land within a natural heritage area designated for state acquisition for natural protection purposes, provided the land suits such purposes.

Parole chiave

Generato dall'IA
natural heritage area expropriation license state acquisition environmental protection administrative appeal property rights natural protection purposes protezione dello Stato

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Luonnonsuojelulaki 52 § 2 mom.
Luonnonsuojelulaki 52 § 2 mom. ja 77 § 1 mom.
Luonnonsuojelulaki 77 § 1 mom. 2 kohta
Luonnonsuojelulain 52 § 2 mom.
Luonnonsuojelulain 77 § 1 mom. 2 kohta
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Luonnonsuojelulain 52 §:ssä oli kysymys kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta erityisestä lunastusperusteesta. Ympäristöministeriöllä ei, kun otettiin huomioon Suomen Hallitusmuodon 12 ja 16 §:n vaatimukset ja hallituksen esityksestä n:o 79/1996 vp ilmenevät luonnonsuojelulain 52 §:n 2 momentin yksityiskohtaiset perustelut, ollut oikeutta lunastuksen toimeenpanoon soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvalla alueella kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 5 §:n 3 momentin ja 11 §:n 2 momentin mukaisesti ilman lunastuslupaa. Luonnonsuojelulain 52 §:n 2 momentilla oli ainoastaan siirretty toimivalta lunastusluvan myöntämiseen valtioneuvoston yleisistunnolta ympäristöministeriölle.

Kun soidensuojelun perusohjelmaan (19.4.1979) kuuluvan ja lailla (598/1992) perustetun Martinselkosen luonnonsuojelualueen sisällä ollut tila soveltui luonnonolosuhteiltaan luonnonsuojelutarkoituksiin, ympäristöministeriöllä oli ollut oikeus luonnonsuojelulain 52 §:n ja 77 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla antaa lunastuslupaa suojeluohjelmaan kuuluvan tilan lunastamiseen valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Kun ympäristöministeriön päätös ei ollut lainvastainen, hylättiin lunastetun tilan omistajan valitus ministeriön päätöksestä.

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 4 § 3 mom. ja 5 § 3 mom.

Luonnonsuojelulaki 52 § 2 mom. ja 77 § 1 mom. 2 kohta

Hallintolainkäyttölaki 7 § 1 mom.

Hallituksen esitys n:o 79/1996 vp s. 42 - 43

Vrt. kirjallisuudessa esitetyt toisensuuntaiset kannanotot Similä: Luonnonsuojelulaki, s. 179-180 ja Tolvanen: Maankäytön luonnonsuojelullinen sääntely, s. 157 ja 223 sekä Kuusiniemi-Majamaa-Vihervuori: Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden käsikirja, s. 259.