Supreme Administrative Court allowed tax relief by rejecting the general utility status of a water company due to changed circumstances.
Finlandia (FI)
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Administrative Court reversed a lower court's decision denying tax relief to a water company, ruling that its circumstances had materially changed since 1984. While the company remained a general utility, the court found the strict application of tax rules unreasonable given the shift in how water consumption is valued and the existence of a prior error in classification. Consequently, the court granted the tax relief request to protect the company's legitimate reliance on established tax practices.
Regesto Legislator
Generato dall'IATuloverolaki 22 §; Tuloverolaki 23 §: A general utility company may be classified as a tax-exempt community if the specific circumstances of its operation have changed significantly since a previous ruling, rendering the strict application of general rules unreasonable and violating the principle of legitimate reliance.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IAGiurisprudenza citata
Generato dall'IATesto completo
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vesiosakeyhtiö A:n olosuhteet olivat nyt erilaiset kuin oli ollut vuonna 1984 ratkaistussa tapauksessa, kun otettiin huomioon korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 1997:37 ja arvonlisäverolaista ilmenevä kytkentä yhteisön veronalaiseen elinkeinotuloon. Vesi on kulutushyödyke, jonka jatkuvaa myyntiä asiakkaille vastiketta vastaan arvioidaan nykyisin laadultaan eri tavalla kuin ennen, vaikka olosuhteissa ei muutoin olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kun vielä otettiin huomioon, että vuoden 1984 ratkaisussa oli ollut kysymys harkintaverotuksesta, jota koskeva säännöstö on kumottu korkein hallinto-oikeus pysytti lääninoikeuden päätöksen lopputuloksen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi siis vastoin aikaisemmassa ennakkopäätöksessä ilmaisemaansa kantaa, että vesiosakeyhtiötä ei voitu pitää tuloverolaissa tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä. Käytännön muutos säännönmukaista verotusta kiristävään suuntaan säännösten pysyessä asiallisesti ennallaan oli kuitenkin yhtiön kannalta ilmeisen kohtuutonta. Veronhuojennusta koskevaa hakemusta silmällä pitäen korkein hallinto-oikeus saattoi asianomaisten viranomaisten tietoon käsityksensä siitä, että verovelvollinen oli tässä tapauksessa erehtynyt verosäännösten sisällöstä olosuhteissa, joissa erehtymistä ei voitu pitää verovelvollisen huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä aiheutuneena, ja että yhtiön luottamusta verotuskäytännön pysymiseen ennallaan olisi syytä suojata. Verovuosi_1994.
Äänestys 4-2+1.
Vrt. KHO:1997-37 A:13.5.1997 T:
TuloveroL 22 §
TuloveroL 23 §
ElinkVL 1 §
L verotusmenettelystä 88 § 1 mom
Toisin KHO:1984-B-II-505 ja verohallituksen kirje nro 10101/41/84 "Paikalliset vesi- ja viemärilaitokset yleishyödyllisinä yhteisöinä"