Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Kuopion HAO 16.06.2010 10/0358/7 Generato dall'IA

Administrative court dismissed appeal against psychiatric hospitalization order due to unauthorized use of public power by private contractor's doctor.

Numero d'incarto Kuopion HAO 16.06.2010 10/0358/7
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court of Finland dismissed the appeal against a decision ordering psychiatric hospitalization because the doctor who drafted the observation order lacked the authority to exercise public power. Although the doctor was employed by a private provider contracted with the city, the court found no legal basis for transferring public duties involving state power to private employees. Consequently, the court annulled the original decision due to the unauthorized delegation of public authority in the hospitalization process.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Mielenterveyslaki 9 §; Perustuslaki 124 §: The exercise of public power in mental health care must be performed by public officials; delegating such duties to employees of private service providers without explicit legal authorization violates the principle of public administration.

Parole chiave

Generato dall'IA
public power delegation private contractor authority mental health hospitalization administrative court annulment public administration principle medical observation order statutory authorization perizia psichiatrica insufficiente

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Mielenterveyslaki 9 §
Mielenterveyslaki 11 §
Perustuslaki 124 §
Kuntalaki 44 § 2 mom.
Perustuslaki 7 § 1 mom.
Kuntalaki 2 § 3 mom.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 § 1 mom. 4 kohta
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 § 1 mom. 4 kohta
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

A oli määrätty mielenterveyslain 8 ja 11 §:n nojalla psykiatriseen sairaalahoitoon. A valitti päätöksestä. Asiakirjoista ilmeni, että tarkkailulähetteen oli laatinut X:n kaupungin 24 tunnin perusterveydenhuollon päivystyksessä työskennellyt niin sanottu keikkalääkäri. Tämän lääkärin oikeus työskennellä päivystyksessä perustui hänen työnantajanaan olevan yksityisen palveluntuottajan ja X:n kaupungin väliseen sopimukseen. Lääkäri oli myös pyytänyt poliisilta virka-apua A:n toimittamiseksi X:n kaupungin terveyskeskukseen A:n tutkimista varten mielenterveyslain 9 §:n 1 momentin tarkoituksessa.

Hallinto-oikeus katsoi, että A:n tarkkailulähetteen laatimiseen ja perusterveydenhuollon päivystykseen toimittamiseen liittyivät myös mielenterveyslain 29 ja 31 §:ssä säännökset terveyskeskuslääkärin toimintavelvollisuudesta ja poliisin velvollisuudesta antaa lääkärin pyynnöstä virka-apua. Sen vuoksi lääkärin tekemät toimet sisälsivät julkisen vallan käyttämistä. Perustuslain 124 §:n ilmentämän virkamieshallintoperiaatteen mukaan julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsääntöisesti kuulua viranomaisille. Tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille viranomaisille vain lailla. Kuntalain 44 §:n 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa.

Hallinto-oikeus otti viran puolesta huomioon sen, että kysymyksessä oleva lääkäri ei ollut virkasuhteessa X:n kaupunkiin. Laissa ei ole säännöstä, jonka voitaisiin katsoa oikeuttavan mielenterveysasioihin liittyvän julkisen vallan käyttämisen siirtämisen viranomaiselta yksityisen palveluntuottajan työntekijälle. Keikkalääkärillä yksityisen palveluntuottajan työntekijänä ei ollut oikeutta julkista valtaa sisältävien tehtävien suorittamiseen. A:n tahdosta riippumattomaan hoitoon päättyneessä menettelyssä tapahtuneiden virheiden vuoksi hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen.

Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että A:n hoitoon määrääminen oli toimivallan suhteen muilta osin tapahtunut asianmukaisesti tai että A:lla oli perustuslain 19 §:n 1 ja 3 momentin mukainen oikeus huolenpitoon.

Oikeusohjeet:

Edellä mainitut

Perustuslaki 7 § 1 mom.

Kuntalaki 2 § 3 mom.

Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 § 1 mom. 4 kohta

Mielenterveyslaki 3 § 1 mom., 9 §, 10 § 1 mom. ja 11 § 2 mom.