Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Helsingin HAO 21.12.2010 10/1141/5 Generato dall'IA

Social assistance claim for private laser hair removal costs dismissed due to failure to seek public care first.

Numero d'incarto Helsingin HAO 21.12.2010 10/1141/5
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court dismissed the applicant's claim for social assistance covering costs of private laser hair removal treatments. Although the applicant had previously received support for similar procedures, the authority had urged them to evaluate the need for care through the public system first. The court ruled that the applicant failed to demonstrate the treatment was indispensable under the Social Assistance Act and did not breach their right of protection of legitimate expectations by not seeking public evaluation before the private treatments.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom; 7 §; 7 a §; 7 b § 4 kohta: Social assistance for private medical treatments is granted only if the need is deemed indispensable and the applicant has not reasonably sought evaluation through the public health system when urged to do so.

Parole chiave

Generato dall'IA
social assistance eligibility private medical treatment public health system legitimate expectations laser hair removal indispensable treatment administrative discretion necessità medica

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom
Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom
Laki toimeentulotuesta 7 §
Laki toimeentulotuesta 7 §
Laki toimeentulotuesta 7 a §
Laki toimeentulotuesta 7 a §
Laki toimeentulotuesta 7 b § 4 kohta
Laki toimeentulotuesta 7 b § 4 kohta

Giurisprudenza citata

Generato dall'IA
KHO:n päätös 29.3.2012 taltionumero 747
KHO:n päätös 29.3.2012 taltionumero 747: Päätöstä muutetaan
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada toimeentulotukea kustannuksiin, jotka olivat aiheutuneet yksityisessä terveydenhuollossa annetuista ihon liikakarvoituksen laserhoidoista.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta A:lle oli aikaisemmin 22.1.2007 - 23.3.2009 annetuilla viranhaltijan päätöksillä myönnetty toimeentulotukea ihon liikakarvoituksen laserhoitoon yksityisessä terveydenhuollossa. Viranhaltija oli myöhemmin 6.4. ja 29.6.2009 tapaamisten yhteydessä kehottanut A:ta selvittämään hoidon mahdollisuuden julkisessa terveydenhuollossa. A oli heinä- ja lokakuussa 2009 kahdesti käynyt yksityisessä terveydenhuollossa ihon liikakarvoituksen laserhoidossa, joista aiheutuneisiin kustannuksiin hän oli hakenut toimeentulotukea.

Sosiaalilautakunta oli hylännyt toimeentulotukihakemukset, koska A:n hoidon tarve olisi tullut arvioida julkisen terveydenhuollon puolella, jossa hoito olisi voitu myös tarvittaessa järjestää.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus totesi, että toimeentulotuen myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, jossa otetaan huomioon asiakkaan sen hetkinen tilanne ja olosuhteet. A:lle yksityisessä terveydenhuollossa annetulla laserhoidolla oli saatu merkittäviä tuloksia aikaan. Olosuhteiden muutoksesta johtuen on perustellusti voitu edellyttää, että A:n hoidon tarve jatkossa tulee kuitenkin arvioida julkisessa terveydenhuollossa. A ei viranomaisen kehotuksesta huolimatta ollut mennyt hoidon tarpeen arviointiin ennen valituksenalaisia laserhoitoja vaan vasta 14.1.2010.

Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:lle annettua liikakarvoituksen laserhoitoa olisi pidettävä toimeentulotuesta annetun lain tarkoittamalla tavalla välttämättömänä. Kun otetaan huomioon, että viranhaltija oli kehottanut A:ta arvioittamaan hoidon tarpeen julkisessa terveydenhuollossa, ei A:n luottamuksensuojaa toimeentulotuen myöntämisen jatkumisesta vielä heinäkuussa 2009 ja sen jälkeen voida katsoa rikotun.

Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom

Laki toimeentulotuesta 7 §

Laki toimeentulotuesta 7 a §

Laki toimeentulotuesta 7 b § 4 kohta

KHO:n päätös 29.3.2012 taltionumero 747: Päätöstä muutetaan