Legislator Jurisprudence & Législation
HD:1999:78 Généré par l'IA

Extradition surrender requires arrest warrant to match the crime charged for extradition to be valid.

Numéro de cause HD:1999:78
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Rejeté (Dismissed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Supreme Court of Finland ruled that the extradition request to Estonia for a new crime was inadmissible. The Finnish authorities sought to arrest the individual for a different offense than the one specified in the extradition decision, supported by an arrest warrant for that distinct crime. The court held that the Extradition Act requires the arrest warrant to specifically cover the crime for which extradition is sought.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Laws on extradition for crimes 9 § 1; 32 § 2: An extradition request is inadmissible if the accompanying arrest warrant does not cover the specific crime for which the individual is to be prosecuted.

Mots-clés

Généré par l'IA
extradition surrender arrest warrant requirement crime matching rule procedural validity Finnish extradition law peines et mesures menace en droit pénal mesure de sûreté pénale

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
L 9 § 1 mom
L 32 § 2 mom
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Vieraaseen valtioon rikoksen johdosta luovutetun A:n oli väitetty tehneen siellä ennen luovuttamista muun kuin luovuttamispäätöksessä tarkoitetun rikoksen. Sanotun valtion pyyntöön saada asettaa A syytteeseen tämän rikoksen johdosta oli liitetty vangitsemismääräys, joka kuitenkin koski muuta tekoa. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 9 §:n 1 momentin ja 32 §:n 2 momentin katsottiin edellyttävän, että vangitsemismääräys koskee sitä rikosta, josta henkilöä halutaan syyttää. Sen johdosta ei ollut lainmukaisia edellytyksiä suostua kysymyksessä olevaan pyyntöön.

Ään.

L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 9_§_1_mom 32_§_2_mom (456/1970)

KORKEIMMAN OIKEUDEN LAUSUNTO 23.6.1999

Oikeusministeriö on 15.3.1999 päivätyssä kirjeessä pyytänyt Korkeimman oikeuden lausuntoa Suomen oikeusministeriön 14.10.1998 antaman päätöksen nojalla Viroon luovutetun Venäjän kansalaisen A:n syytteeseen asettamisesta muista kuin luovuttamispäätöksessä tarkoitetuista, Virossa ennen luovuttamista tehdyistä rikoksista.

Viron oikeusministeriön kirjeestä Suomen oikeusministeriölle 11.2.1999 ja siihen liittyvästä syytteeseen panemista koskevasta määräyksestä käy ilmi, että A:n epäillään syyllistyneen 22.8.1996 Tartossa Viron rikoslain 144 §:ssä tarkoitettuun omaisuuden tahalliseen tuhoamiseen tai rikkomiseen heittämällä räjähdyspanoksen erääseen autotarvikeliikkeeseen. Mainitunlaisesta teosta seuraa Viron rikoslain mukaan enintään 10 vuoden vankeusrangaistus. Suomen rikoslain vastaavan säännöksen 34 luvun 1 §:n mukaan rangaistukseksi on säädetty enintään 4 vuotta vankeutta.

Lupaa pyydetään A:n asettamiseksi syytteeseen edellä mainitusta 22.8.1996 Tartossa tehdystä Viron rikoslain 144 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Pyyntöön liitetty Tarton kaupunkioikeuden 15.9.1998 antama määräys vangita A ei koske tätä tekoa.

Korkein oikeus katsoo, ettei ole lainmukaisia edellytyksiä suostua kysymyksessä olevaan pyyntöön.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Tulokas: Syytemääräyksessä kuvattu teko vastaa Suomen rikoslain 34 luvun 1 §:ssä tarkoitettua tuhotyötä, josta on säädetty enintään 4 vuoden vankeusrangaistus. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon Korkeimman oikeuden lausunnon 24.9.1998 A:n luovuttamista koskevassa asiassa katson, etteivät rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevat säännökset ja luovutuspäätös ole esteenä Virossa luovuttamispäätöksessä mainituista rikoksista vangittuna olevan A:n syytteeseen asettamiselle myös Viron oikeusministeriön kirjeessä mainitusta teosta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Tulokas (eri mieltä), Hidén, Palaja ja Krogerus. Esittelijä Elisa Mäntysaari.

---

[SV]

Omröstn.

A som för brott hade utlämnats till en främmande stat hade enligt påstående begått ett annat brott där före utlämningen än det brott som avsågs i utlämningsbeslutet. Till den främmande statens begäran att få ställa A under åtal för brottet hade fogats en häktningsorder, som dock gällde en annan gärning. Bestämmelserna i 9 § 1 mom. och 32 § 2 mom. lagen om utlämning för brott ansågs förutsätta att häktningsordern gäller det brott för vilket personen i fråga skall åtalas. Det fanns därför inte lagliga förutsättningar att bifalla begäran.

L om utlämning för brott 9 § 1 mom 32 § 2 mom (456/1970)

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.