Legislator Jurisprudence & Législation
KKO:1990:100 Généré par l'IA

Supreme Court dismisses appeal; State as party must pay litigation costs when losing under wage guarantee law.

Numéro de cause KKO:1990:100
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Rejeté (Dismissed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Supreme Court of Finland dismissed the State's appeal, upholding the lower court's order for the State to pay the plaintiff's litigation costs. The State, acting as a co-defendant alongside the employer under the Wage Guarantee Act, lost the case and was therefore liable for costs. The court ruled that the State's participation as a party necessitated its financial responsibility for the proceedings when it failed to secure the outcome.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Palkkaturvalain 7 § 1 mom 1 kohta; OK 21 luku 3 § 1 mom: When the State is a party to litigation under the Wage Guarantee Act and loses the case, it is obligated to pay the opponent's litigation costs.

Mots-clés

Généré par l'IA
Wage Guarantee Act litigation costs State liability co-defendant status Supreme Court appeal procedural outcome costs of proceedings créance en restitution étatique

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
Palkkaturvalain 7 § 1 mom 1 kohta
OK 21 luku 3 § 1 mom

Jurisprudence citée

Généré par l'IA
Liperin kihlakunnanoikeuden päätös 9.2.1988
Liperin kihlakunnanoikeuden päätös 9.2.1988
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 6.6.1989
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 6.6.1989
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla vastaajaksi haastettu valtio oli jutussa asianosainen ja hävitessään jutun velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

OK 21 luku 3 § 1 mom

PalkkaturvaL 7 § 1 mom 1 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Liperin kihlakunnanoikeuden päätös 9.2.1988

A:n nostettua entistä työnantajaansa Pujottelupärnä Oy:tä ja valtiota vastaan palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kanteen kihlakunnanoikeus on, velvoittaessaan Pujottelupärnä Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta olevat palkkasaatavat 12.813,52 markkaa korkoineen ja vahvistaessaan, että valtio oli vastuussa sanotun palkkasaatavan maksamisesta, samalla A:n vaatimuksesta velvoittanut valtion yhteisvastuullisesti Pujottelupärnä Oy:n kanssa korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 3.460 markalla.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 6.6.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi työministeriö oli saattanut jutun oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevalta osalta, on lausunut, että palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, sellaisena kuin se oli muutettuna 25.5.1984 annetulla lailla, A:n oli pitänyt nostaa kanne työnantajaa ja valtiota vastaan. Lainsäännöksen nimenomaisena tarkoituksena oli, että valtio osallistui oikeudenkäyntiin asianosaisena. Valtio oli siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin A:n vastapuoli jutussa, minkä vuoksi kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole muutettu. Valtio on velvoitettu suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 600 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valtiolle on myönnetty valituslupa 14.9.1989. Valtio on vaatinut sen vapauttamista A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuudesta. A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 4.9.1990

Perustelut

Valtio on ollut jutussa asianosaisena ja hävinnyt jutun. Näillä ja hovioikeuden mainitsemilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nikkarinen, Riihelä, Roos ja Paasikoski

---

[SV]

I ett mål vari staten hade instämts som svarande enligt 7 § 1 mom. 1 punkten lagen om lönegaranti var staten part och skyldig att ersätta motpartens rättegångskostnader då staten förlorade målet.

RB 21 kap 3 § 1 mom

L om lönegaranti 7 § 1 mom 1 punkten

Hela rättsfallet är i FKKO-registret