Legislator Jurisprudence & Législation
KKO:1987:110 Généré par l'IA

Supreme Court quashes lower court decision dismissing prosecution for negligent sentencing error regarding minimum prison terms.

Numéro de cause KKO:1987:110
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Admis (Allowed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Supreme Court of Finland quashed the Turku Court of Appeal's decision dismissing the prosecution against three judges for a negligent sentencing error. The lower court had ruled that the judges failed to apply the correct minimum sentence when convicting a defendant for habitual assault, as the relevant criminal law provisions were ambiguous regarding the minimum term. The Supreme Court held that the judges' failure to ensure the minimum sentence was met constituted a valid ground for prosecution, thereby overturning the dismissal of the charges.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Rikoslain 38 luvun 10 §; Rikoslain 2 luvun 3 §:n 2 momentti: When criminal law provisions regarding minimum sentences are ambiguous, a court's failure to apply the correct minimum term constitutes a negligent sentencing error justifying prosecution.

Mots-clés

Généré par l'IA
negligent sentencing error minimum prison term judicial negligence criminal law provisions prosecution dismissal sentencing guidelines court of appeal violation du devoir de motiver

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
Rikoslain 38 luvun 10 § 3 momentti
Rikoslain 2 luvun 3 § 2 momentti
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Lievin rangaistus rikoslain 38 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tavanomaisesta kiskomisesta oli 6 kuukautta vankeutta.

Kysymys myös muutoksen hakemisesta tuomion perusteluihin.

RL 38 luku 10 § 3 mom

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Turun hovioikeuden päätös 31.3.1987

Hovioikeus on kanneviskaalin syytteestä, jossa oikeusneuvosmiehille A:lle, B:lle ja C:lle oli vaadittu rangaistusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä, katsonut selvitetyksi, että sanotut henkilöt olivat toimiessaan Turun raastuvanoikeuden jäseninä 13.6.1985 tuominneet erään henkilön tavanomaisesta kiskomisesta kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka rikoslain 38 luvun 10 §:n 1 ja 3 momentin nojalla, verrattuna rikoslain 2 luvun 3 §:n 2 momenttiin, hänet olisi tullut tuomita vähintään yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Koska mainitut lainkohdat keskenään verrattuina olivat vähimmäisrangaistuksen osalta tulkinnanvaraiset eikä raastuvanoikeuden menettelyä sen johdosta ollut katsottava virkavirheeksi, hovioikeus on hylännyt syytteen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A, B ja C, katsoen hovioikeuden päätöksen sen lopputuloksesta huolimatta sisältävän sellaisen syyllisyystoteaman, joka oikeuttaa heidät hakemaan muutosta päätöksen perusteluihin, ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet päätöksen kumoamista ja heitä vastaan ajetun syytteen hylkäämistä aiheettomana.

Hakijoiden valitukseen ei ole vastattu.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hovioikeuden ratkaisun perustelut sisältävät sellaisen lausuman, että hakijoilla, joille ratkaisun lopputulos ei ole vastainen, on oikeudellista etua perustelujen muuttamisesta.

Ennen kuin rikoslain muuttamisesta 19.7.1974 annetulla lailla kuritushuonerangaistus poistettiin ja siirryttiin yksilajiseen vapausrangaistukseen, voitiin tavanomaisesta kiskomisesta tuomita kuritushuonetta vähintään 6 kuukautta ja enintään 3 vuotta tai vankeutta vähintään 1 vuosi ja enintään 4 vuotta. Lainmuutoksen jälkeen määräaikaisen kuritushuonerangaistuksen sijasta tuomitaan vankeutta rangaistussäännöksessä kuritushuonerangaistukselle säädetyn rangaistusasteikon rajoissa. Tästä syystä lievin rangaistus puheena olevasta rikoksesta on 6 kuukautta vankeutta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja syyte hylätään perusteettomana.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Mörä, Lehtonen, Lindholm ja Tulenheimo-Takki

---

[SV]

Det lindrigaste straffet för vanemässigt ocker enligt 38 kap. 10 § 3 mom. strafflagen var fängelse i 6 månader.

Fråga även om sökande av ändring i domsmotiveringen.

SL 38 kap 10 § 3 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret