Legislator Jurisprudence & Législation
VakO 14.6.2001/1159:98 Généré par l'IA

Insurance court dismissed widow's claim for retroactive adjustment of deceased husband's pension due to lack of timely appeal.

Numéro de cause VakO 14.6.2001/1159:98
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Rejeté (Dismissed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The insurance court dismissed the widow's request to retroactively adjust her husband's pension based on erroneously recorded income. Although the pension authority had recorded additional earnings under a false name without notifying the deceased, the court ruled that the husband had no right to claim a higher pension after his death because he failed to appeal the final decision during his lifetime. Consequently, the right to the increased pension did not transfer to his estate or the widow.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki 13 a §; Työntekijäin eläkelaki 21 §: If a deceased insured person did not timely appeal a final pension decision granting a lower amount, the right to a higher pension does not pass to the estate or heirs.

Mots-clés

Généré par l'IA
pension appeal deadline estate inheritance rights retroactive adjustment denial false name registration final decision binding force législation vétérinaire aliments pour animaux – Produits et hygiène épave

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki 13 a §
Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki 13 a §
Työntekijäin eläkelaki 21 §
Työntekijäin eläkelaki 21 §

Jurisprudence citée

Généré par l'IA
D:727/54/73
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Leski A:n aviomies ei ollut elinaikanaan hakenut muutosta työkyvyttömyyseläkepäätökseen, joka siis oli saanut lainvoiman. Aviomiehen kuolinpesä ja perhe-eläkkeen saaja A eivät voineet vaatia suurempaa työkyvyttömyyseläkettä edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Esitiedot

A:n aviomies B:lle oli myönnetty työkyvyttömyyseläke tietyn suuruisena 1.10.1969 lukien. B:n työkyvyttömyyseläke oli muutettu vanhuuseläkkeeksi 1.10.1970 lukien. Eläketurvakeskus oli 2.10.1973 rekisteröinyt B:lle väärällä etunimellä lisää ansiotuloja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla. B ei saanut mitään ilmoitusta korjauksesta eikä hänen vanhuuseläkettä koskeva päätöksensä tullut oikaistuksi. B ei ennen kuolemaansa hakenut eläkkeeseensä muutosta.

B:n kuoleman jälkeen myönnettäessä leski A:lle perhe-eläkettä edellä mainitut lisätulot otettiin huomioon. A vaati päätöksen saatuaan eläkelaitokselle osoittamassaan hakemuksessa, että kyseiset lisätulot otettaisiin huomioon takautuvasti myös B:n työkyvyttömyyseläkkeessä, joka oli muutettu vanhuuseläkkeeksi, ja että kyseinen eläke maksettaisiin hänelle.

Eläkelaitos hylkäsi päätöksellään A:n hakemuksen ja totesi, että A:n perhe-eläke oli vahvistettu edunjättäjä B:n todellisten ansiotulojen perusteella. B ei ollut hakenut muutosta omaan eläkkeeseensä elinaikanaan. Eläkelaitos katsoi siksi, ettei A:lla eikä B:n kuolinpesällä ollut oikeutta saada B:n eläkettä takautuvasti oikaistua.

A haki päätökseen muutosta eläkelautakunnalta.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelautakunta kumosi eläkelaitoksen päätöksen. B:n työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkettä tuli muuttaa siten, että eläke perustui todellisiin ansiotuloihin ja eläke tuli suorittaa kuolinpesälle. Asia palautettiin eläkelaitokselle eläkelautakunnan päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Äänestysratkaisu (5-1).

Eläkelautakunnan perustelut

B:lle myönnettiin työkyvyttömyyseläke 1.10.1969 lukien. Työkyvyttömyyseläke muutettiin vanhuuseläkkeeksi 1.10.1970 lukien. Eläketurvakeskus rekisteröi B:lle 2.10.1973 lisää ansiotuloja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla. Kyseisiä ansiotuloja koskevat eläkevastikkeet oli maksettu ajallaan, mutta ne oli rekisteröity toiselle nimelle. B tunnettiin elinaikanaan kahdella etunimellä. B ei saanut mitään ilmoitusta korjauksesta eikä vanhuuseläkettä koskeva päätös tullut oikaistuksi. B ei siten voinut hakea oikaisua, kun hän ei tiennyt korjauksesta. Toisaalta eläketurvakeskuksen olisi korjauksen yhteydessä pitänyt huomata, että kysymys oli juoksevasta vanhuuseläkkeestä.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos haki päätökseen muutosta ja vaati ensisijaisesti, että vakuutusoikeus kumoaisi eläkelautakunnan päätöksen ja vahvistaisi eläkelaitoksen päätöksen hakemuksen hylkäämisestä.

Eläkelaitos viittasi 19.3.1997 antamansa päätöksen perusteluihin sekä vakuutusoikeuden 19.3.1987 antamaan päätökseen, jossa todettiin, että eläkettä ei myönnetty silloin, kun työntekijä ei ollut elinaikanaan hakenut sitä. Kuolinpesä ja muut edunsaajat eivät voineet hakea vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä vaan vain perhe-eläkettä. Eläkelaitos katsoi, että kyseinen tulkinta osoitti, että edunjättäjän oma eläke ei kuulunut kuolinpesälle.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi eläkelautakunnan päätöksen.

Vakuutusoikeuden perustelut

Eläkelaitoksen päätöksessä mainitut perustelut. Vakuutusoikeus viittaa myös korkeimman hallinto-oikeuden finlex-ratkaisuun D:727/54/73 ja toteaa lisäksi, että koska edunjättäjä ei ollut hakenut muutosta eläkelaitoksen 12.6.1970 antamaan työkyvyttömyyseläkepäätökseen, joka siis oli saanut lainvoiman, ei leski eikä edunjättäjän kuolinpesä voinut vaatia suurempaa työkyvyttömyyseläkettä edunjättäjän kuoleman jälkeen. Kun edunjättäjällä on elinaikanaan ollut oikeus suurempaan eläkkeeseen, mutta hän ei ole sitä hakenut tai hänelle ei ole sitä myönnetty, ei oikeus suurempaan eläkkeeseen siirry edunjättäjän oikeudenomistajille.

Lainkohdat

Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki 13 a §

Työntekijäin eläkelaki 21 §

Jaosto

I