Legislator Jurisprudence & Législation
Vaasan HAO 04.05.2018 18/0171/1 Généré par l'IA

Administrative court dismissed appeal; patient admitted voluntarily then detained under Mental Health Act s.13 without s.9 order.

Numéro de cause Vaasan HAO 04.05.2018 18/0171/1
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Rejeté (Dismissed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Administrative Court of Vaasa dismissed the patient's appeal regarding his involuntary hospitalization. The patient initially consented to psychiatric evaluation but later refused continued voluntary care, leading to detention under Section 13 of the Mental Health Act without a prior Section 9 order. The court ruled that the procedural requirement for a Section 9 order was not violated because the patient's initial voluntary admission and subsequent refusal of care justified the immediate application of Section 13 for observation.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Mental Health Act s. 8; s. 9; s. 13: A patient's initial voluntary admission followed by a subsequent refusal of care justifies immediate detention under Section 13 without a prior Section 9 order.

Mots-clés

Généré par l'IA
Mental Health Act voluntary admission involuntary detention Section 13 Section 9 order procedural compliance patient refusal traitement ambulatoire

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
Mental Health Act s. 8
Mental Health Act s. 9
Mental Health Act s. 13
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Asiassa oli kysymys siitä, oliko perusteita potilaan ottamiselle sairaalassa tarkkailuun mielenterveyslain 13 §:n mukaisena sairaalaan omasta tahdosta otettuna potilaana.

X oli tuotu ambulanssilla keskussairaalaan yhteispäivystykseen 15.1.2018. X:n toimittamiseksi sairaalaan oli tehty virka-apupyyntö. Päivystävän lääkärin tekemien potilaskertomuksen kirjauksien mukaan X oli ensihoidon näkemyksen mukaan selvästi harhainen. Päivystävä lääkäri epäili X:n sairastavan psykoosisairautta. X suostui siihen, että psykiatri keskustelee hänen kanssaan. Päivystävä lääkäri ei kuitenkaan tehnyt mielenterveyslain 9 §:n mukaista tarkkailulähetettä M1, vaan X meni psykiatriaan erikoistuvan lääkärin arvioon B1 -lähetteellä.

Potilaskertomuksen kirjauksien mukaan psykiatriaan erikoistuva lääkäri tapasi X:n 16.1.2018 noin kello 00.20, ja tapaamisen perusteella kirjasi, että X:n realiteettitajunta oli selkeästi alentunut ja että potilaan ajatusmaailma vaikutti psykoottiselta. X oli sairaudentunnoton, mutta osittain hoitomyönteinen. X suostui jäämään yön yli osastolle vapaaehtoisesti. X totesi kuitenkin lääkärille, että hänen on seuraavana päivänä matkustettava toiselle paikkakunnalle, ja että hän ei voi jäädä sairaalaan pidempään tästä syystä. Psykiatriaan erikoistuva lääkäri kirjasi potilaskertomukseen, että seuraavana päivänä tehtäisiin uusi arvio tilanteesta. X ilmoitti 16.1.2018 iltapäivällä, että hän ei suostu jäämään vapaaehtoiseen hoitoon, jolloin aloitettiin X:n mielenterveyslain mukainen tarkkailu mielenterveyslain 13 §:n perusteella. Ylilääkärin sijainen määräsi tarkkailujakson jälkeen X:n tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon.

X esitti valituksessaan sairaalahoitoon määräämistä koskevasta päätöksestä, että hän ei ollut tullut sairaalaan omasta tahdostaan. Asiassa tuli siten arvioitavaksi, oliko päätöstä tehtäessä menetelty lainvastaisesti, kun X oli otettu tarkkailuun mielenterveyslain 13 §:n nojalla ilman mielenterveyslain 9 §:n mukaista tarkkailulähetettä.

Mielenterveyslaki 8 §, 9 § ja 13 § 1 mom