Legislator Jurisprudence & Législation
Kuopion HAO 16.4.2004 04/0220/3 Généré par l'IA

Administrative court dismissed challenge to municipality's decision to invest in development company as local economic activity.

Numéro de cause Kuopion HAO 16.4.2004 04/0220/3
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Rejeté (Dismissed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Administrative Court dismissed the challenge against the municipal council's decision to become a shareholder in a development company. The council argued that investing in local enterprises falls under its duty to promote local economic activity and that the decision involved only initial capital contribution, not ongoing debt guarantees. The court agreed, ruling that the council had the discretion to support such economic initiatives without violating specific financial authorization laws.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Kuntalaki 2 §; Kuntalaki 13 §; Kuntalaki 14 §: The municipality's decision to invest in a development company to promote local economic activity is a matter of local self-government and does not require separate authorization for debt guarantees if the decision concerns only initial capital contribution.

Mots-clés

Généré par l'IA
municipal investment local economic activity shareholder decision capital contribution administrative discretion development company municipal law entreprise publique

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
Kuntalaki 2 §
Kuntalaki 13 §
Kuntalaki 14 §
Kuntalaki 90 §
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt x Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen. Yhtiön toimialana oli kunnassa toimivien ja sinne perustettavien yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kehityksen edistäminen tekemällä niihin oman tai vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia, myöntämällä niille takauksia sekä palvelemalla niitä liiketaloudellisella ja teknisellä neuvonnalla. Yhtiö voi rahoittaa avustuksilla tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.

Kunta oli yhtiössä enemmistöosakkaana. Kukin sopimusosapuoli oli yhtiötä perustettaessa maksanut osakkeestaan nimellisarvon lisäksi ylikurssia.

Osakassopimuksen mukaan yhtiön sijoituspäätöksissä pyrittiin taloudelliseen tuottavuuteen. Rahoituspäätökset olivat luonteeltaan riskisijoituksia, mikä oli sijoitustoiminnassa otettu huomioon rajoittamalla yhteen asiakasyritykseen tai hankkeeseen tehtävän sijoituksen enimmäismäärä. Osa yhtiön varallisuudesta sijoitettiin korkorahastoihin ja tilivaroihin. Yhtiön rahoituspäätökset pohjautuivat aina laajaan taustaselvitykseen. Selvityksissä kiinnitettiin huomiota erityisesti yrittäjän luottotietoihin, verojäämiin ja rahoitusasemaan, tuotanto- ja palveluprosessin toimivuuteen, markkinointiin, kokonaisrahoitukseen, tilinpäätöstietoihin, työllistävään vaikutukseen sekä liiketoimintasuunnitelman realistisuuteen.

Yhtiön hallitukseen kuului kaksi kunnan asettamaa jäsentä, yksi pankin asettama jäsen ja yksi vakuutusyhdistyksen asettama jäsen. Sijoitusten tekeminen tai takausten myöntäminen kohdeyrityksiin edellytti hallituksen yksimielistä päätöstä.

Yhtiön ja sen asiakkaiden välinen toiminta oli luottamuksellista. Yhtiön tekemistä rahoituspäätöksistä kerrottiin toimialatiedot ja tehtyjen rahoituspäätösten kokonaismäärä.

Hallinto-oikeus katsoi, että kehitysyhtiön tarkoitus, toimiala ja toimintatapa huomioon ottaen kunnanvaltuuston päätöstä yhtiön osakkaaksi ryhtymisestä voitiin pitää sellaisena kunnan itsehallintoon kuuluvana elinkeinotoimintaa edistävänä toimintana, jonka tukeminen kuului kunnan toimialaan.

Hyväksymällä yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen kunta oli sitoutunut sijoittamaan yhtiöön kertaluonteisesti osakepääoman ja ylikurssina maksettavana rahasto-osuuden. Valtuuston päätöksellä ei ollut päätetty takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Näin ollen valtuuston päätöksessä ei ollut kysymys sellaisesta kunnan varojen käyttöä koskevasta päätösvallasta, jota kuntalain 13 §:n ja 14 §:n säännökset huomioon ottaen ei voitu siirtää kunnan kuntalain mukaisesta hallinnosta erilliselle yhtiölle. Kunnanvaltuusto oli harkintansa mukaan voinut päättää yhtiön toimintaan osallistumisesta.

Kuntalaki 2 §

Kuntalaki 13 §

Kuntalaki 14 §

Kuntalaki 90 §

Äänestys 2-1