Legislator Jurisprudence & Législation
Turun HAO 30.10.2002 02/0581/1 Généré par l'IA

Administrative court dismissed appeal; procedural error in minor deviation ruling did not substantially affect building permit decision.

Numéro de cause Turun HAO 30.10.2002 02/0581/1
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Rejeté (Dismissed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Administrative Court of Turku dismissed the neighbor's appeal against a building permit for a detached house. The court found that the building inspector failed to treat the deviation from a building ban as a minor exception, violating procedural rules under the Planning and Building Act. However, the court ruled this error was not substantial because the zoning change was never formally initiated and the building ban had already expired, meaning the decision remained valid.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

Planning and Building Act s. 53; Planning and Building Act s. 175: A procedural error in classifying a deviation as a minor exception does not invalidate a building permit if the error did not substantially affect the decision, particularly when the underlying zoning change was not in force.

Mots-clés

Généré par l'IA
building permit minor deviation procedural error substantial effect zoning change building ban administrative appeal cadastre de bruit

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
Hallintolainkäyttölaki 59 §
Hallintolainkäyttölaki 59 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 175 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 175 §

Jurisprudence citée

Généré par l'IA
KHO:n päätös 14.4.2003 taltionumero 954
KHO:n päätös 14.4.2003 taltionumero 954.
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Rakennusluvan yhteydessä vähäisenä poikkeamisena oli poikettu muun muassa asemakaavan muuttamiseksi määrätystä rakennuskiellosta. Oliko lupa-asiaa käsiteltäessä tapahtunut menettelyvirhe, joka oli voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen?

Rakennustarkastaja oli 27.7.2001 myöntänyt rakennusluvan kerrosalaltaan 232 m

:n omakotitalon rakentamiseen. Naapuri kanteli päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati päätöstä poistettavaksi muun muassa sillä perusteella, että poikkeaminen rakennuskiellosta ei ole vähäinen poikkeaminen eikä rakennustarkastaja ole ollut toimivaltainen ratkaisemaan asiaa.

Alueen asemakaava oli vahvistettu vuonna 1951. Turun kaupunginvaltuusto oli vuonna 1984 päättänyt, että asemakaava muutetaan, jolloin rakennuspaikalle on tullut voimaan rakennuskielto. Rakennuskieltoa on sittemmin jatkettu useaan otteeseen. Viimeksi rakennuskielto oli määrätty ajaksi 10.3.2001-10.9.2002 kaupunginhallituksen 26.2.2001 tekemällä päätöksellä. Tämän jälkeen rakennuskieltoa ei ole enää jatkettu. Kaavoitustoimenjohtajan lausunnon mukaan rakennuspaikkaa koskevaa kaavamuutosta ei ole pantu vireille.

Asemakaavan vahvistamisen jälkeen vahvistetussa seutukaavassa ja kaupungin omissa myöhemmissä selvityksissä on todettu alueella olevan rakennettuun ympäristöön kohdistuvia suojeluarvoja, joita asemakaavassa ei ole tutkittu.

Hallinto-oikeus katsoi, että voimassa olevan asemakaavan ikä ja sisältö sekä alueesta myöhemmin laaditut selvitykset huomioon ottaen poikkeuksen myöntäminen asemakaavan muuttamiseksi määrätystä rakennuskiellosta ei ole ollut sellainen vähäinen poikkeaminen, joka on voitu ratkaista kysymyksessä olevan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Asiassa oli menetelty virheellisesti.

Asemakaavan muuttaminen ei kuitenkaan rakennuskieltoa lukuun ottamatta ole ollut muutoin vireillä rakennuslupaa myönnettäessä. Rakennuskielto on myös sittemmin päättynyt ja asemakaavan muuttaminen on jäänyt sillensä. Tästä syystä menettelyvirhe ei ole olennaisesti vaikuttanut rakennuslupapäätökseen eikä päätöstä siten ole kantelun johdosta syytä poistaa.

Äänestys 2 - 1

Vähemmistöön jäänyt jäsen oli ratkaisun lopputuloksen suhteen samaa mieltä kuin enemmistö. Hän kuitenkin perusteli päätöksen rakennuskiellosta poikkeamista koskevalta osalta toisin. Hänen mukaansa kyseinen rakennuslupahakemus ja siihen sisältyvä poikkeaminen rakennuskiellosta on voitu hyväksyä rakennusluvan yhteydessä myönnettävänä vähäisenä poikkeuksena eikä asiassa ole tapahtunut menettelyvirhettä. Rakennuskiellon tarkoituksena oli estää rakennuslupien myöntäminen vuoden 1951 kaavan mukaisena. Poikkeusmenettelyllä voitiin alueen maankäyttöä ohjata uudistuneen maankäyttölinjan mukaiseksi. Kuntien omaa päätösvaltaa oli maankäyttö- ja rakennuslailla tarkoitettu lisätä. Myös vähäisen poikkeuksen käyttöalaa oli ollut tarkoitus lisätä.

Hallintolainkäyttölaki 59 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 175 §

KHO:n päätös 14.4.2003 taltionumero 954. Ei tutkittu; myöhässä.