Legislator Jurisprudence & Législation
Kuopion LO 20.3.1992 121/II Généré par l'IA

Continuing education costs for a health psychologist on sick leave are deductible as professional expenses.

Numéro de cause Kuopion LO 20.3.1992 121/II
Autorité / Tribunal
Juridiction Finlande (FI)
Date de la décision
Issue du litige Admis (Allowed)

Synthèse Legislator

Généré par l'IA

The Administrative Court allowed the taxpayer to deduct training costs incurred by a health psychologist while on sick leave. The taxpayer argued the course maintained existing professional skills, whereas the tax board initially rejected the deduction as non-deductible living expenses. The court ruled that since the training was directly related to the taxpayer's profession and occurred during sick leave, the costs were valid professional expenses.

Regeste Legislator

Généré par l'IA

TVL 81 §; Professional expenses incurred by an employee on sick leave for continuing education related to their profession are deductible, provided the training maintains or develops existing professional skills rather than granting new formal qualifications.

Mots-clés

Généré par l'IA
tax deduction sick leave continuing education professional expenses health psychologist income tax administrative court allocation de formation professionnelle

Dispositions légales citées

Généré par l'IA
TVL 81 §
Généré par l'IA

Vous souhaitez savoir comment cet arrêt s'applique à votre dossier ?

Analysez cette décision avec la législation fédérale, le droit cantonal, la doctrine et la jurisprudence subséquente dans Legislator AI.

Ouvrir dans Legislator →

Texte complet

Saako terveydenhuollon työnohjaajakoulutukseen osallistunut

terveyskeskuspsykologi vähentää koulutuksesta aiheutuneet

kustannukset.

A, joka oli verovuoden loppuun saakka ollut hoitovapaalla

terveyskeskuspsykologin virastaan, oli syyskuussa aloittanut

yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen järjestämän terveydenhuollon

työnohjaajakoulutuksen. Koulutus oli tarkoitettu

lääkäreille, psykologeille sekä hoitohenkilökunnalle ja

sen tarkoituksena oli valmentaa osanottajat toimimaan hoitosuhteen

työnohjaajina terveydenhuollossa. A:n koulutus oli

hoitovapaan jälkeen tapahtunut työn ohessa, työtehtäviin

liittyen sekä työajalla. Koulutuksen ei oltu väitetty antavan

muodollista pätevyyttä virkoihin tai toimiin, johtavan ammattinimikkeen

muutokseen eikä myöskään ilman muuta oikeuttavaan

palkankorotukseen. Työnantaja oli varautunut myöntämään

palkallista virkavapautta koulutusta varten ja oli vuoden

1990 alusta lukien korvannut puolet A:lle aiheutuneista koulutuskustannuksista.

Verolautakunta piti koulutuskustannuksia jatko-opinnoista

johtuvina vähennyskelvottomina elantomenoina.

Lääninoikeus piti kyseistä koulutusta A:lla jo olleen ammattitaidon

ylläpitämisenä ja kehittämisenä. A:lla oli siten oikeus

vähentää koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

Verovuosi 1989

TVL 81 §