MAO:66/2026 — MAO:66/2026 — Markkinaoikeus

Asian tausta Puolustusvoimien (jäljempänä myös hankintayksikkö) logistiikkalaitos on ilmoittanut 3.6.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla avoimella menettelyllä toteutettavasta siirrettävän sääsuojan tavarahankinnasta. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö on 27.6.2025 tekemällään hankintapäätöksellä BV10257 valinnut Asennustiimi Karhula Oy:n tarjouksen. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 250.000 euroa. Markkinaoikeus on 17.9.2025 antamallaan päätöksellä numero 482/2025 sallinut edellä mainitun hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja hylännyt valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta. Hankintasopimus on allekirjoitettu 29.9.2025. Asian käsittely markkinaoikeudessa Valitus Vaatimukset Best-Hall Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 25.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.057,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Perustelut Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa ja sen tarjousta tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen vaatimusten katselmoinnin osalta. Tarjouksen liitteissä tarkoitetussa VTT:n tutkimuksessa ei ole testattu voittaneen tarjoajan tuotteita, eikä tarjouksen liitteenä ollut VTT:n tutkimusseloste siten sovellu näyttönä voittaneen tarjoajan tuotteeseen liittyvään vaatimusten katselmointiin. Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa alihankkijoiden käyttämisestä ilmoittaessaan, ettei se käytä alihankkijoita. Voittaneella tarjoajalla ei ole omaa PVC-hallien valmistustoimintaa, eikä se siten pysty valmistamaan halleja tai PVC-katteita omalla tehtaallaan. Voittanut tarjoaja on tilannut valmistus- ja asennustöitä toiselta yritykseltä, ja on todennäköistä, että se tilaa tai on tilannut hallien PVC-katteiden valmistustöitä useammilta yrityksiltä. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös siksi, että se ei ole täyttänyt tarjouspyynnön referenssivaatimusta. Tarjoajan on tarjouspyynnössä edellytetty ilmoittavan vain omat referenssinsä, ja voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että se ei käytä muun yksikön voimavaroja referenssiä koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttämiseen. Voittanut tarjoaja on kuitenkin ilmoittanut referenssinään erään merkittävän kokoisen varastohallin, jota sen ei ole ollut mahdollista toimittaa ilman alihankkijan käyttämistä, koska sillä ei ole omaa PVC-hallien valmistustoimintaa. Voittanut tarjoaja käyttää toimituksissaan alihankintaa, eikä referenssitoimitus ole siten kertynyt sille kokonaisuudessaan. Voittaneen tarjoajan referenssissä tarkoitettu kokemus ei siten tule kokonaisuudessaan hankintayksikön käyttöön. Mikäli hankintamenettely olisi suoritettu hankintasäännösten mukaisesti, valittaja olisi valittu tarjouskilpailun voittajaksi. Vastine Vaatimukset Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.900 eurolla viivästyskorkoineen. Perustelut Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouskilpailuun ja katsoessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämiseen ja niiden käyttäminen on ollut sen harkintavallassa. Hankintayksiköllä ei ole ollut tai ole vieläkään käytössään sellaista puolueetonta näyttöä, jonka perusteella se olisi voinut katsoa voittaneen tarjoajan syyllistyneen ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen ja sulkea kyseisen tarjoajan tarjouskilpailusta. Hankintayksikölle ei ole syntynyt tarjouksia käsitellessään sellaista käsitystä, että voittanut tarjoaja olisi hyödyntänyt tarjouskilpailussa valittajan asiakirjoja. Hankintayksikkö ei ole voinut tietää, minkälaista yhteistyötä tarjoaja on harjoittanut alan toimijoiden kanssa ennen tarjouskilpailua. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouspyynnössä vapaamuotoisen tavan esittää näyttöä tuotteeseen liittyvien vaatimusten katselmoinnista. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä vaatimusten katselmoinnista tarjouspyynnön mukaisen pöytäkirjan, josta on ilmennyt, että tarjouspyynnön vaatimukset on käyty läpi. Kyseinen pöytäkirja on koskenut hankinnan kohdetta, eikä voittaneen tarjoajan aiempia toimituksia. Hankintayksikkö on pitänyt voittaneen tarjoajan tarjouksensa yhteydessä toimittamia liitteitä riittävänä näyttönä siitä, että hankinnan kohteeseen liittyvät vaatimukset on katselmoitu. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vastannut ”Ei” kysymykseen siitä, aikooko se teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, eikä tarjous ole ollut ristiriitainen. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään vaadittu, että sopimuskaudella käytettävät alihankkijat nimettäisiin jo tarjousvaiheessa tai että niitä ei saisi myöhemmin muuttaa tai lisätä. Voittanut tarjoaja ei ole vedonnut voimavara-alihankkijan referensseihin täyttääkseen teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevan soveltuvuusvaatimuksen. Referenssivaatimuksessa ei ole myöskään vaadittu, että tarjoajan olisi tullut kerryttää kokemus kuvatun kaltaisesta tai suuremmasta yhdestä toimituksesta ilman alihankkijoita, vaan kokemus on voinut muodostua myös yhteistyössä toisen tahon kanssa. Hankintayksiköllä ei ole ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella syytä epäillä, että voittaneella tarjoajalla ei olisi ollut referenssin mukaista kokemusta. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö ei ole voinut tarjouksia arvioidessaan olla tietoinen valittajan esittämistä seikoista liittyen siihen, että voittanut tarjoaja olisi syyllistynyt ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, ja kysymys on tältä osin voittaneen tarjoajan ja valittajan välisestä rikos- tai riita-asiasta. Hankintayksikkö tulee sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi pyytämään voittaneelta tarjoajalta selvitystä valittajan väitteiden vuoksi, mikä ei kuitenkaan vaikuta hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuuden arviointiin. Kuultavan lausunto Asennustiimi Karhula Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.447,20 eurolla ja asianosaiskulut 1.050 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja siinä on annettu oikeat tiedot. Kuultavan yhtiön taustalla toimiva ja yhtiön kokonaisuudessaan omistava yrittäjä on työskennellyt koko työuransa PVC-hallien parissa. Kyseinen henkilö on työskennellyt ensin työntekijänä valittajan yhtiössä ja kuultavan yhtiön perustamisen jälkeen aluksi samanaikaisesti molemmissa yhtiöissä. Työsuhteen aikana kehittyneen ammattitaidon hyödyntämistä ei voida pitää säännösten tarkoittamana liikesalaisuuden hyödyntämisenä tai muutoinkaan hyvän tavan vastaisena. Vanhoja rakennuspiirustuksia on ollut saatavilla käytännössä rajaton määrä, ja niitä on voinut tilata julkisista lähteistä, kuten kunnallisista rakennusvalvonnoista. Valittajan itse laatimassa sopimuksessa on lisäksi todettu, että luottamuksellista tietoa ei ole sellainen tieto, joka on luovutushetkellä yleisesti tiedossa tai saatavilla julkisesta lähteestä tai sellainen tieto, joka on tullut luovutushetken jälkeen yleisesti tunnetuksi tai saataville julkisesta lähteestä muutoin kuin vastaanottajan toimista tai laiminlyönnistä. Jokainen PVC-halli on suunniteltava yksilöllisesti, eikä hallia ole mahdollista suunnitella vanhoja piirustuksia kopioimalla. Keskeneräisellä poliisitutkinnalla ei ole hankintaprosessin kannalta merkitystä. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu selvitystä mahdollisista alihankkijoista. Aliurakoinnilla tarkoitetaan lähinnä rakennustöiden suorittamista työmaalla, eikä sitä, että tarjoajan pitäisi ilmoittaa tavarantoimittajat. Alihankintana ei voida pitää sitä, että rakennusliike hankkii rakennustarvikkeita yhteistyökumppaneiltaan. Mikäli tällaisen ilmoittamista olisi vaadittu, olisi siitä tullut ilmoittaa tarjouspyynnössä selvästi. Kuultavan tarjouksen liitteenä on lisäksi joka tapauksessa ollut selvitys esimerkiksi siitä, minkä PVC-kangasvalmistajan kangasta kohteessa käytetään. Kuultavan tarjouksessa ilmoitetut referenssit ovat olleet kuultavan omia, ja kuultava on toteuttanut hankkeet yksin. Rakennusliikkeet hankkivat tavanomaisesti rakennusmateriaaleja eri toimijoilta, eikä tätä voida pitää voimavarojen hyödyntämisenä, vaan normaalina kaupankäyntinä. Kuultavan tarjouksessa on annettu tältäkin osin oikeat tiedot. Vastaselitys Hankintasäännökset eivät menetä merkitystään tarjousten käsittely- ja arviointihetken jälkeen. Hankintayksikön on mahdollista asioiden todellisen luonteen selvittyä muuttaa tekemäänsä hankintapäätöstä. Muut kirjelmät Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen perusteella siihen ei ole tullut soveltaa harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Voittaneen tarjoajan ei voida todeta tarkoituksellisesti antaneen harhaanjohtavia tietoja hankintamenettelyn aikana tai pyrkineen toiminnallaan vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon. Edes syyteharkintaan edennyt rikosasia ei ole hankintayksikölle riittävä puolueeton näyttö harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen olemassaolosta. Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta olisi siten ollut myös suhteellisuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikkö ei pidä hankintapäätöksen oikaisemista valittajan esittämien väitteiden perusteella tarpeellisena, eikä hankintapäätöstä voida oikaista enää sen jälkeen, kun hankinta on pantu täytäntöön. Valittaja on kiistänyt hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. Markkinaoikeuden ratkaisu Perustelut Asian tarkastelun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa tai sen tarjousta tarjouskilpailusta. Arvioitavaksi tulee tältä osin, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta sillä perusteella, että voittanut tarjoaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen ja pyrkinyt menettelyllään vaikuttamaan epäasiallisesti hankintayksikön päätöksentekoon. Lisäksi asiassa tulee tältä osin arvioitavaksi, onko voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen vaatimusten katselmoinnin, alihankkijoiden ilmoittamisen tai referenssivaatimuksen täyttymisen osalta. Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on julkaissut nyt kyseessä olevasta hankinnasta EU-hankintailmoituksen ja että julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 6 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi päättää soveltaa julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain soveltamisalaan kuuluvan tavaran, palvelun tai rakennusurakan hankinnassa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (hankintalaki) ensiksi mainitun lain sijasta, hankinnan lainmukaisuutta on arvioitava hankintalain nojalla. Oikeusohjeet Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta), ja että tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta). Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle muun ohella ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen (3 kohta) tai joka on pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon, saamaan luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se voi saada perusteetonta etua hankintamenettelyssä tai tarkoituksellisesti antamaan harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti tarjoajan tai tarjouksen valintaa koskeviin päätöksiin (11 kohta). Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Hankintayksikkö voi huomioida harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista. Hankintamenettely keskeisiltä osin Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia siirrettävästä sääsuojasta asennettuna Upinniemen varuskuntaan Kirkkonummelle. Tarjouspyynnössä on todettu muun ohella, että ennen tarjousten käsittelyä tarkastetaan, täyttävätkö tarjoajat hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset. Tarjouskilpailusta suljetaan pois ne tarjoajat, jotka eivät täytä soveltuvuusvaatimuksia tai joita koskevat hankintalain 80 §:ssä ilmoitetut poissulkemisperusteet. Tarjouskilpailusta voidaan sulkea myös tarjoaja, jota koskee hankintalain 81 §:ssä mainitut poissulkemisperusteet. Tarjouksista on ilmoitettu valittavan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka on hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen II osan ”Tarjoajaa koskevat tiedot” C kohdassa on kysytty, käyttääkö tarjoaja hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja mahdolliset säännöt. Mikäli tarjoaja on vastannut kohtaan ”kyllä”, on alihankkijat kutsuttu vastaamaan kelpoisuusselvitykseen tarjousten lähetys -sivulla. Kohtaan on tullut täyttää yrityksen nimi ja kyseisen voimavarayksikön rooli. ESPD-lomakkeen II osan D kohdassa on kysytty, aikooko tarjoaja teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla. Mikäli tarjoaja on vastannut kohtaan ”kyllä”, sen on tullut täyttää kohtaan alihankkijan nimi. Voittanut tarjoaja on vastannut mainittuihin kohtiin tarjouksessaan ”ei”. ESPD-lomakkeen IV osan ”Valintaperusteet” C kohdassa on esitetty vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla on tullut olla kokemusta tarjouspyynnössä kuvatun kaltaisesta tai isommasta yhdestä toimituksesta viimeksi kuluneen kolmen vuoden ajalta. Tarjoaja ei ole voinut mainita itseään referenssinä, ja kohdassa on tullut ilmoittaa vain tarjoajan omat referenssit. Muiden yksiköiden voimavaroja käytettäessä on tullut katsoa ESPD-lomakkeen osa II:C. Tarjoajan on tullut ilmoittaa vaaditusta aiemmasta toimituksesta arvo, päivämäärä, vastaanottaja ja kuvaus. Tarjoaja on tarvittaessa voinut ladata tarjouksensa liitteeksi referenssivaatimukseen liittyvän selvityksen tarjouspyynnön kohtaan ”Hankinnan kohteen kriteerit”. Voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouksessaan mainittuun ESPD-lomakkeen kohtaan pyydetyt tiedot ja liittänyt tarjoukseensa liitteen ”Liite 4 Referenssit 2023 — 2025, Asennustiimi Karhula Oy.pdf”. Valituksenalaisen hankintapäätöksen mukaan tarjouksen on jättänyt hankintamenettelyssä kolme tarjoajaa. Tarjouksen tehneiden tarjoajien soveltuvuus on tarkastettu tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten perusteella, ja kaikki tarjoajat on todettu soveltuviksi tarjoajiksi. Päätöksessä on todettu lisäksi, että ennen hankintasopimuksen tekemistä voittaneelta tarjoajalta pyydetään hankintalain 88 §:ssä tarkoitettu selvitys hankintalain 80 §:ssä tarkoitettujen pakollisten poissulkemisperusteiden osalta. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus on ilmoitettu tarkastetun koko tarjouksen sisällön perusteella ja saapuneiden tarjousten on katsottu täyttäneen tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset. Voittaneelle tarjoajalle on lähetetty tarjouksen täsmennyspyyntö poikkeuksellisen alhaisesta tarjouksesta, ja pyyntöön saatu vastaus on hyväksytty. Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta Valittaja on esittänyt, että tarjouskilpailun voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se on syyllistynyt ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen ja pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon sekä tarkoituksellisesti antanut harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti tarjoajan tai tarjouksen valintaan koskeviin päätöksiin. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja on hyödyntänyt ja mahdollisesti edelleen hyödyntää valittajan asiakirjoja muun ohella tarjouskilpailuihin osallistuessaan. Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut eikä ole vieläkään käytössään sellaista näyttöä, jonka perusteella se olisi voinut katsoa voittaneen tarjoajan menetelleen valittajan esittämällä tavalla niin, että kyseinen tarjoaja olisi voitu sulkea sen vuoksi tarjouskilpailusta. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2019:132 on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun (tuomio 19.6.2019, Meca, C‑41/18, EU:C:2019:507) viitaten todettu, että unionin tuomioistuimen kyseisessä asiassa antamassa tuomiossa lausutun mukaisesti yksin hankintaviranomaisen tehtävänä on tarjoajien valintavaiheessa arvioida se, onko tarjoaja suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen vuoksi. Kun otetaan lisäksi huomioon voittaneen tarjoajan tarjousaineistoista ilmenevien tietojen yleinen luonne ja se, ettei tiedoista käy ilmi niiden olevan rajoitettuja, luottamuksellisia tai rikkovan valittajan oikeuksia, asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta jonkin muun hankintalain 81 §:ssä säädetyn harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen johdosta. Asiassa ei ole edes väitetty, että voittanutta tarjoajaa olisi koskenut jokin hankintasäännösten mukainen pakollinen poissulkemisperuste. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella myöskään voittaneen tarjoajan tarjoushinnasta ei ole voitu päätellä, että voittanut tarjoaja tai sen tarjous olisi tullut sulkea hankintasäännösten johdosta tarjouskilpailun ulkopuolelle. Markkinaoikeus toteaa tältä osin vielä, että markkinaoikeus ei voi julkista hankintaa koskevan valitusasian yhteydessä ratkaista kysymystä siitä, onko tarjouskilpailun voittanut tarjoaja mahdollisesti menetellyt myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain tai liikesalaisuuslain taikka asianosaisten välisen sopimuksen vastaisesti, eikä näillä kysymyksillä voida edellä esitetyn perusteella katsoa olevan merkitystä myöskään hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuuden arvioinnissa. Markkinaoikeus ei myöskään ole toimivaltainen arvioimaan väitetyn menettelyn rikosoikeudellista rangaistavuutta. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole soveltanut voittaneeseen tarjoajaan harkinnanvaraista poissulkemisperustetta ja sulkenut voittanutta tarjoajaa sen perusteella tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnin osalta. Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen vaatimusten katselmoinnin, alihankkijoiden ilmoittamisen ja referenssivaatimuksen täyttymisen osalta. Hankintayksikkö on esittänyt hyväksyneensä tarjouspyynnössä vapaamuotoisen tavan esittää näyttöä tuotteeseen liittyvien vaatimusten katselmoinnista. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut ristiriitainen, ja hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa siinä annettuihin tietoihin myös alihankkijoiden ja referenssivaatimuksen osalta. Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että tarjouspyyntö on saadun selvityksen perusteella ollut edellä tarkoitettujen vaatimusten osalta siten riittävän selvä, että tarjoajat ovat voineet näiltä osin jättää keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Näyttönä tuotteeseen liittyvästä vaatimusten katselmoinnista on tarjouspyynnön perusteella hyväksytty esimerkiksi pöytäkirja siitä, että tarjouspyynnön vaatimukset on käyty läpi. Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjouksensa kyseiseen kohtaan muun ohella pöytäkirjan, josta on ilmennyt vaadituin tavoin, että tarjoaja on käynyt läpi tarjouspyynnön vaatimukset. Tarjous on siten jo tämän perusteella ollut tarjouspyynnön mukainen vaatimusten katselmointia koskevan vaatimuksen osalta, eikä merkitystä ole sillä, että voittanut tarjoaja on lisäksi liittänyt tarjoukseensa jonkin toisen asiakirjan. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneen ESPD-lomakkeen II osan D kohdassa on edellä kuvatusti tiedusteltu, aikooko tarjoaja teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla, minkä yhteydessä on pyydetty ilmoittamaan yhden tai useamman alihankkijan nimi. Kun otetaan huomioon ESPD-lomakkeen merkitys nimenomaan tarjoajan soveltuvuuden ja poissulkemisperusteiden selvittämisessä, tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusten keskittyminen itse tarjoajiin sekä tahoihin, joiden voimavaroja se käyttää, sekä nyt kyseessä olevan hankinnan kohde, on tässä yhteydessä sopimuksen teettämisellä ja alihankkijoilla katsottava tarkoitetun tarjoajan voimavara-alihankkijoita sekä hankinnan kohteena olevan sääsuojan asennuksen toteuttamiseen osallistuneita elinkeinonharjoittajia, eikä sääsuojan eli tavaran valmistukseen osallistuneita elinkeinonharjoittajia. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että se ei käytä alihankkijoita eikä vetoa muiden yksiköiden voimavaroihin, ja esittänyt myös markkinaoikeudessa, että sen toimintaan hankinnassa ei liity alihankintaa, vaan kyse on muiden yhtiöiden valmistaman tavaran toimittamisesta. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista on muutoin käynyt ilmi sääsuojan valmistajan nimi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole myöskään käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan tarkoituksena olisi käyttää alihankkijoita sääsuojan asennuksessa. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat hankintayksikön esittämän perusteella myös mahdollistaneet sen, että alihankkijoita ilmoitetaan vielä sopimuskauden aikana. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pitää voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön mukaisena alihankkijoista ilmoittamisen osalta. Referenssivaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että tarjoaja ei ole voinut mainita referenssinä itseään ja että tarjouksessa on tullut ilmoittaa vain tarjoajan omat referenssit. Tarjoajien omien referenssien ei voida tarjouspyynnön perusteella katsoa tarkoittavan kuitenkaan sitä, että tarjoaja ei olisi voinut käyttää referenssitoimituksessaan alihankintaa, mitä puoltaa myös referenssivaatimuksen yhteydessä esitetty viittaus muiden yksiköiden voimavarojen käyttämisestä ilmoittamiseen. Voittanut tarjoaja on esitetyn selvityksen perusteella ilmoittanut referenssit tarjouksessaan ja sen liitteissä vaaditun mukaisesti. Voittanut tarjoaja on lisäksi edeltä ilmenevin tavoin ilmoittanut, että se ei nyt kyseessä olevassa hankinnassa käytä alihankkijoita. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että tarjoaja ilmoittaisi tavarantoimittajansa, eikä sellaista voida katsoa myöskään olleen tarkoitus vaatia. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut myös referenssivaatimuksen osalta luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuuteen. Saadun selvityksen perusteella ei ole mahdollista todeta, että tiedot eivät olisi pitäneet paikkaansa. Tarjouksen on siten katsottava olleen tarjouspyynnön mukainen myös referenssivaatimuksen täyttymisen osalta. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi, ja kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta. Johtopäätös Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (1 kohta), suulliseen käsittelyyn tai muuhun oikeudenkäyntitilaisuuteen osallistumisesta aiheutuneet kulut (2 kohta), todistajalle tai asiantuntijalle maksettava korvaus (3 kohta), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (4 kohta) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (5 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan tuomioistuin ottaa harkinnassaan huomioon korvausvaatimuksen perusteeksi esitetyt seikat. Mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että kuultava on esittänyt asianosaiskuluvaatimuksensa osalta ainoastaan, että kulut ovat olleet jonkinlaisia yhtiön selvittelykustannuksia. Vaatimusta ei ole perusteltu tätä yksityiskohtaisemmin. Kun otetaan huomioon edellä lainsäädännöstä ja sen esitöistä esitetty sekä se, että kuultavalla on ollut markkinaoikeudessa asiamies, ei asianosaiskulujen korvaamisvaatimukselle ole esitetty riittäviä perusteluja siten, että valittaja voitaisiin velvoittaa korvaamaan kuultavalle kyseiset kulut. Kuultavan vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on näin ollen hylättävä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Lopputulos Markkinaoikeus hylkää valituksen. Markkinaoikeus velvoittaa Best-Hall Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 3.900 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus velvoittaa Best-Hall Oy:n korvaamaan Asennustiimi Karhula Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.447,20 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus hylkää Asennustiimi Karhula Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta. Muutoksenhaku Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus on liitteenä. Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Mattila ja Markus Ukkola. Huomaa Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.