Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
HD:1999:107 KI-generiert

Supreme Court quashes lower court damages verdict for violating right of hearing regarding shipowner liability under Merchant Shipping Act.

Geschäftsnummer HD:1999:107
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland quashed the appellate court's decision on damages, remanding the case to the district court. The lower courts had applied the shipowner's liability rules without first determining who constituted the 'shipowner' in the specific context of the collision. The Supreme Court ruled that this fundamental question was never raised or decided in the lower proceedings, thereby violating the parties' right to be heard on the applicable liability framework. Consequently, the court ordered the district court to initiate a new examination of the shipowner's identity and liability.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Merilain 7 luvun 1 §:n 1 momentin; Kun alhaisemmissa oikeuksissa ei ole käsitelty laivanisännän identiteettiä, on asianosaisille annettava tilaisuus lausua merilain soveltamisesta ja vahingonkorvauksista.

Schlagwörter

KI-generiert
Merchant Shipping Act shipowner liability right of hearing damages liability remand proceedings collision compensation procedural fairness Haftung für Wasserschaden

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Merilain 7 luvun 1 §:n 1 momentti
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Kysymys merilain 7 luvun 1 §:n 1 momentin soveltamisesta, asianosaisten kuulemisesta sen johdosta sekä käräjäoikeuden ja hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Turun käräjäoikeuden tuomio 3.9.1997

Virallisen syyttäjän syytteestä, johon B ja C:n oikeudenomistajat yhtyivät, käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli 26.11.1995 m/s Aniaran päällikkönä Korppoossa ohjatessaan alusta laiminlyönyt seurata tutkaa riittävän huolellisesti ja suorittaa aluksen paikanmäärityksen riittävän tarkoin. A oli näistä laiminlyönneistä johtuen suorittanut väärän väistöliikkeen ja kääntänyt aluksensa suoraan m/t Sotkan eteen seurauksin, että alukset olivat törmänneet toisiinsa, jolloin m/s Aniaran ohjaamo oli painunut pahoin kasaan, ohjaamossa ollut C oli saanut surmansa ja ohjaamossa myös olleelle B:lle oli aiheutunut vammoja, jotka eivät olleet vähäisiä.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä, laivain yhteentörmäyksen estämiseksi annetun ohjeen rikkomisesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus velvoitti A:n suorittamaan B:lle, C:n oikeudenomistajille sekä kansaneläkelaitokselle vahingonkorvauksia.

Turun hovioikeuden tuomio 11.3.1998

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään.

Hovioikeus jätti käräjäoikeuden tuomion syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta pysyväksi. Vahingonkorvausten osalta hovioikeus totesi, että merilain 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan laivanisäntä oli vastuussa vahingosta, jonka aluksen päällikkö, laivaväki, luotsi tai joku muu laivaväkeen kuulumaton henkilö, joka laivanisännän tai päällikön toimeksiannosta työskenteli aluksen lukuun, oli toimessa tekemällään virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttanut. Jos myös vahingon aiheuttaja oli laivanisännän ohella vastuussa vahingosta, hän vastasi vain siitä määrästä, jota ei voitu saada laivanisännältä. Koska B, C:n kuolinpesän osakkaat ja kansaneläkelaitos eivät olleet näyttäneet, etteivät ne olleet voineet saada korvausta m/s Aniaran laivanisännältä, hovioikeus hylkäsi näiden A:han kohdistamat korvausvaatimukset ennenaikaisina.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B:lle ja C:n oikeudenomistajille myönnettiin valituslupa. Valituksessaan B ja C:n oikeudenomistajat vaativat, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan.

A antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 1.10.1999

Perustelut

Käräjäoikeus on katsonut A:n m/s Aniaran päällikkönä alusta ohjatessaan laiminlyöneen seurata tutkaa riittävän huolellisesti ja suorittaa aluksen paikanmäärityksen riittävän tarkoin. Laiminlyönnistä johtuen A oli kääntänyt aluksensa suoraan m/t Sotkan eteen seurauksin, että alukset olivat törmänneet toisiinsa. M/s Aniaran ohjaamossa ollut C oli saanut surmansa ja B:lle oli aiheutunut vammoja, jotka eivät olleet vähäisiä. Käräjäoikeus on tuominnut A:n rangaistukseen hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä, laivain yhteentörmäyksen estämiseksi annetun ohjeen rikkomisesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta sekä velvoittanut A:n suorittamaan vahingonkorvauksia C:n kuolinpesälle, B:lle ja kansaneläkelaitokselle.

Hovioikeus, joka ei ole muuttanut syyksilukemista, on soveltanut vahingonkorvauksiin merilain 7 luvun 1 §:n 1 momentin säännöksiä ja hylännyt korvausvaatimukset ennenaikaisina, koska C:n kuolinpesä, B ja kansaneläkelaitos eivät olleet näyttäneet, että ne eivät olisi voineet saada korvausta laivanisännältä.

Merilain 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan laivanisäntä on, jollei merilaissa tai muualla laissa toisin säädetä, vastuussa vahingosta, jonka aluksen päällikkö, laivaväki, luotsi tai joku muu laivaväkeen kuulumaton henkilö, joka laivanisännän tai päällikön toimeksiannosta työskentelee aluksen lukuun, on toimessa tekemällään virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttanut. Jos myös vahingonaiheuttaja on laivanisännän ohella vastuussa vahingosta, hän vastaa vain siitä määrästä, jota ei voida saada laivanisännältä.

Asiakirjoista tai käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmene, että käräjäoikeudessa olisi käsitelty kysymystä siitä, ketä on pidettävä aluksen laivanisäntänä. Kysymys ei ole ollut esillä myöskään hovioikeudessa.

Päätyessään siihen, että vahingonkorvausvelvollisuuteen oli sovellettava merilain mukaista laivanisännän korvausvastuuta ja korvausvastuun kanavointia koskevia säännöksiä, hovioikeus ei olisi, kun asia ei ollut aikaisemmin oikeudenkäynnissä tullut esille, saanut soveltaa näitä säännöksiä varaamatta asianosaisille tilaisuutta lausua niistä ja esittää selvitystä siitä, ketä tässä tapauksessa oli pidettävä laivanisäntänä. Käräjäoikeudenkin olisi pitänyt viran puolesta ottaa esille kysymys noiden säännösten soveltumisesta juttuun. Vahingonkorvauksia koskevat kysymykset ovat näin ollen tulleet alemmissa oikeuksissa puutteellisesti käsitellyiksi. Laivanisäntää koskevan selvityksen vastaanottaminen, myös oikeusastejärjestyksestä johtuen, käy parhaiten päinsä käräjäoikeudessa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan vahingonkorvausten osalta ja asia palautetaan Turun käräjäoikeuteen, jonka tulee, huomioon ottaen palauttamisen syy, omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Helenius.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Liesivuori, Hirsikangas ja Ahnger. Esittelijä Mikael Illman.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Suhonen, Tulokas, Palaja ja Krogerus. Esittelijä Satu Saarensola.

---

[SV]

Fråga om tillämpning av 7 kap. 1 § 1 mom. sjölagen, om hörande av part med anledning därav samt om tingsrättens och hovrättens förfarande hade varit riktigt.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.