Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
HD:1999:106 KI-generiert

Supreme Court requires leave for appeal when interim ruling relates to main appeal case.

Geschäftsnummer HD:1999:106
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court granted leave for appeal regarding a district court's dismissal of a debt restructuring application and an interim request to halt enforcement. Although the enforcement halt request was made only at the appellate level, the court determined it was intrinsically linked to the main debt restructuring case which had been appealed to the appellate court. Consequently, the court ruled that the appellate court's decision required leave for appeal to the Supreme Court because the underlying matter was already subject to the appellate process.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentti ja 2 momentti; A ruling requiring leave for appeal to the Supreme Court is necessary even if it concerns a request made only at the appellate level, provided that request is connected to the main case which was brought to the appellate court via appeal or complaint.

Schlagwörter

KI-generiert
leave for appeal interim enforcement debt restructuring appellate procedure procedural requirement Erledigung des Hauptstreits Hauptmiete Pfandausfall

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §
Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo hakea muutosta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen sinne valittamalla tai kanteluteitse saatetussa asiassa, on pyydettävä siihen lupa Korkeimmalta oikeudelta.
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Käräjäoikeuden hylättyä A:n velkajärjestelyhakemuksen A valitti hovioikeuteen. Lisäksi A pyysi omaisuuden ulosottomenettelyn väliaikaista keskeyttämistä. Hovioikeus hylkäsi sanotun pyynnön ennen pääasian ratkaisemista antamallaan päätöksellä.

Koska hovioikeuden ratkaisu koski vaatimusta, joka tosin oli esitetty vasta hovioikeudessa, mutta joka liittyi valitusteitse hovioikeuden ratkaistavaksi saatettuun pääasiaan, hovioikeuden päätökseen haettiin muutosta Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä.

OK 30 luku 2 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Pieksämäen käräjäoikeuden päätös 8.10.1998

A:n pyydettyä yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamista käräjäoikeus katsoi päätöksessään ilmoittamillaan perusteilla, että velkajärjestelylle oli yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettu este. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen.

A:n muutoksenhakemus Itä-Suomen hovioikeudessa

A valitti hovioikeuteen vaatien velkajärjestelyn aloittamista. Lisäksi A vaati, että hovioikeus antaisi väliaikaisen määräyksen A:n perusturvaan kuuluvaan kiinteistöön kohdistuvien täytäntöönpanotoimien keskeyttämisestä.

Hovioikeuden välipäätös 22.2.1999

Ennen pääasian ratkaisemista antamallaan välipäätöksellä hovioikeus hylkäsi A:n täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan pyynnön.

Lisäksi hovioikeus ilmoitti, että muutosta kysymyksessä olevaan ratkaisuun saatiin hakea Korkeimmalta oikeudelta valittamalla.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A valitti Korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja edellä mainittua kiinteistöä koskeva täytäntöönpano keskeytetään.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 1.10.1999

Perustelut

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo hakea muutosta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen sinne valittamalla tai kanteluteitse saatetussa asiassa, on pyydettävä siihen lupa Korkeimmalta oikeudelta. Saman pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemassa asiassa muutosta haetaan valituslupaa pyytämättä.

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n säännöksiä on tulkittava siten, että valituslupa on tarpeen silloinkin, kun valituksen kohteena oleva ratkaisu tosin koskee vasta hovioikeudessa tehtyä vaatimusta, mutta sanottu vaatimus liittyy pääasiaan, joka on valittamalla tai kanteluteitse saatettu hovioikeuden ratkaistavaksi (HE 106/1978 vp. s.13). Kysymyksessä oleva hovioikeuden ratkaisu koskee A:n valitusajan päättymisen jälkeen erikseen esittämää väliaikaista täytäntöönpanokieltovaatimusta. A ei ollut esittänyt tällaista vaatimusta käräjäoikeudessa. Näistä seikoista huolimatta kyse ei ole hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena käsittelemästä asiasta, koska A:n velkajärjestelyasia, johon ratkaisun kohteena oleva vaatimus liittyy, on saatettu hovioikeuteen valittamalla. Sen vuoksi ratkaisuun haetaan muutosta Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä. Hovioikeuden antamaa valitusosoitusta on näin ollen oikaistava.

Päätöslauselma

Itä-Suomen hovioikeuden antama valitusosoitus poistetaan. Asia palautetaan hovioikeuteen laillisen valitusosoituksen antamista varten.

Asian on ratkaissut käräjäviskaali Santero.

Asian on ratkaissut hovioikeuden jäsen Hakkarainen. Esittelijä Petri Sahi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Wirilander, Raulos, Hidén ja Palaja. Esittelijä Jussi Heiskanen.

---

[SV]

Efter att tingsrätten hade förkastat A:s ansökan om skuldsanering överklagade A beslutet hos hovrätten. A yrkade dessutom temporärt avbrytande av utmätningen av egendom. Hovrätten förkastade detta yrkande genom ett beslut som gavs innan huvudsaken avgjordes.

Eftersom hovrättens avgörande gällde ett yrkande, som visserligen hade anförts först i hovrätten, men som hade samband med den huvudsak som besvärsvägen hade förts till hovrätten, skulle hovrättens beslut överklagas hos Högsta domstolen genom en ansökan om besvärstillstånd.

RB 30 kap 2 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.