Contractor dismissed from claim due to failure to prove specific work hours against hourly billing.

A oli suullisen sopimuksen perusteella tehnyt B:n omakotitalon korjaus- ja saneeraustöitä tuntilaskutusta vastaan. Tekemistään töistä A oli lähettänyt laskun B:lle. B oli pitänyt laskua perusteettomana ja pyytänyt tarkkaa erittelyä tehdyistä töistä ja siitä, milloin ne oli tehty. A oli lähettänyt B:lle selvityksen, jossa lueteltiin tehdyt työt, mutta mainittiin tehdyt työtunnit vain kokonaismääränä.

A:n, joka ei ollut kyennyt riittävästi yksilöimään tekemiään työtunteja, oli kärsittävä haitallinen seuraamus siitä, että tehtyjen työtuntien määrä oli jäänyt epäselväksi.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Loimaan kihlakunnanoikeuden päätös 21.10.1992

Kihlakunnanoikeus lausui A:n B:tä vastaan ajamasta kanteesta, että A oli suullisen sopimuksen perusteella suorittanut B:n omakotitalon korjaus- ja saneeraustöitä aikana 14.8. - 14.11.1991. Näistä töistä hän oli lähettänyt B:lle 10.10.1991 päivätyn laskun nro 284, määrältään 9 400 markkaa, ja 10.12.1991 päivätyn laskun nro 291, määrältään 5 023 markkaa. Jälkimmäisestä laskusta B oli suorittanut 1 000 markkaa.

Laskun nro 284 osalta kihlakunnanoikeus katsoi B:n velvolliseksi näyttämään toteen, mitä hän oli maksanut. Tavanomaista oli, että laskun suorittaminen osoitettiin velkojan antamalla kuitilla. Vaikkei B:llä ollutkaan kuittia suorituksestaan, kihlakunnanoikeus katsoi hänen esittämänsä muun selvityksen osoittavan, että hän oli maksanut laskun määrästä A:lle 6 400 markkaa. Kihlakunnanoikeus katsoi A:n tämän laskun osalta esittämät vaatimukset perusteettomiksi ja hylkäsi ne.

Laskun nro 291 osalta esitetty näyttö oli ristiriitaista. Koskei B ollut näyttänyt tätä laskua virheelliseksi, kihlakunnanoikeus velvoitti B:n suorittamaan A:lle laskusta maksamatta olevan osan 4 023 markkaa korkoineen.

Turun hovioikeuden tuomio 23.8.1994

A ja B valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä myös siltä osin kuin hänet oli velvoitettu laskun nro 291 osalta maksamaan 4 023 markkaa.

A antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 31.8.1995

Perustelut

A urakoitsijana ja eräs hänen palveluksessaan ollut rakennusmies ovat A:n B:n kanssa tekemän suullisen sopimuksen perusteella tuntityönä tehneet B:n omakotitalon korjaus- ja saneeraustöitä aikana 14.8. - 14.11.1991. Näistä töistä A on lähettänyt B:lle kaksi laskua, joista Korkeimmassa oikeudessa on kysymys vain 10.12.1991 päivätystä laskusta nro 291, määrältään 5 023 markkaa. Tuosta määrästä on 4 850 markkaa laskutettu yhteensä 48,5 työtunnista ja loput 173 markkaa tarvikkeista ja raaka-aineesta.

B oli pitänyt laskua perusteettomana ja paljoksunut ilmoitettua tuntimäärää. Hän oli pyytänyt sen vuoksi A:lta tarkkaa erittelyä tehdyistä töistä ja siitä, milloin ne oli tehty. A oli lähettänyt B:lle selvityksen, jossa oli lueteltu tehdyt työt ja mainittu tehtyjen työtuntien kokonaismäärä. Selvityksessä ei kuitenkaan ollut eritelty sitä, milloin laskutetut työt oli tehty ja kuinka paljon kuhunkin työhön oli kulunut aikaa.

B on vastustanut kannetta ja todennut suorittaneensa laskusta nro 291 A:lle 1 000 markkaa eli tarvikkeet ja raaka-aineen kokonaisuudessaan sekä lisäksi korvauksen yli kahdeksasta työtunnista, joita ei ollut näytetty tehdyn. B:n kuulustuttaman todistajan mukaan A ei ollut tehnyt kaikkia selvitykseensä merkittyjä töitä. A:n kuulustuttaman todistajan tieto tehtyjen työtuntien määrästä perustui siihen, mitä hän oli A:lta kuullut. A ei ole esittänyt työhön tosiasiassa käytetystä ajasta enempää todistelua. Työhön käytetty aika on siten jäänyt epäselväksi.

Korkein oikeus toteaa, että tuntilaskutusta vastaan tehtävässä työssä työn suorittajan on kyettävä yksilöimään, milloin työ on tehty ja mikä on ollut työhön käytetty aika eri työkohteiden ja -vaiheiden osalta. Näin on asianlaita erityisesti silloin, kun työtä ei ole tehty yhtäjaksoisesti, teettäjä ei ole sitä kaiken aikaa valvonut eikä käytetty aika kohtuullisella tarkkuudella ilmene saavutetusta työntuloksesta.

Kun A ei ole B:n reklamoitua laskusta ja vaadittua tunneista ja tehdyistä töistä lähempää selvitystä pystynyt yksilöintivelvollisuuttaan täyttämään, hänen on kärsittävä haitallinen seuraamus siitä, että tehtyjen työtuntien määrä on jäänyt epäselväksi.

Näyttämättä on siten jäänyt työtunteja tehdyn enempää kuin ne, joista A on jo saanut suorituksen B:ltä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään myös siltä osin kuin B on velvoitettu laskun nro 291 osalta maksamaan A:lle 4 023 markkaa korkoineen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lähde, Saarinen ja Åkerberg. Esittelijä Lars Granfors.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Taipale, Tulokas ja Kivinen. Esittelijä Sari Ruokojärvi.

---

[SV]

A hade enligt ett muntligt avtal reparerat och rustat upp B:s egnahemshus mot en debitering per timme. På det utförda arbetet hade A skickat en räkning till B. B hade ansett att räkningen var grundlös och hade bett om en noggrann specificering av de utförda arbetena och när de hade gjorts. A hade tillställt B en utredning, i vilken de utförda arbetena uppräknades medan arbetstimmarna endast uppgavs till sitt sammanlagda antal.

A som inte i tillräcklig mån hade kunnat specificera sina arbetstimmar fick stå för den menliga påföljden av att antalet arbetstimmar hade förblivit oklart.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.