Joint liability for damage from blasting work applies to both the property owner and the independent contractor.

Vrt.

KKO:1988:35

Asunto-osakeyhtiö oli rakennuttanut omistamalleen tontille omakotitalon ja teettänyt rakentamisen edellyttämän vaaralliseksi katsottavan räjäytystyön itsenäisellä yrittäjällä. Asunto-osakeyhtiö omakotitalon rakennuttajana ja itsenäinen yrittäjä räjäytystyön suorittaneena urakoitsijana vastasivat tuottamuksestaan riippumatta yhteisvastuullisesti räjäytystyöstä naapurikiinteistölle aiheutuneesta vahingosta.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Espoon kihlakunnanoikeudessa

B ja C ovat Asunto Oy Westendin Takataskulle 22.3.1991 ja A:lle 10.4.1991 tiedoksiannetun haasteen nojalla kertoneet, että A oli urakoitsijana suorittanut kesäkuussa 1988 räjäytystöitä yhtiön toimeksiannosta sen tontilla Espoossa. Räjäytystöitä teettäessään yhtiö oli toiminut yhtiöjärjestyksen mukaisen toimialansa tarkoitusta vastaavasti ja sitä toteuttaen. Räjäytystyön seurauksena naapuritontilla olevaan B:n ja C:n omakotitaloon oli tullut vaurioita. Tämän vuoksi B ja C ovat vaatineet, että A ja yhtiö yhteisvastuullisesti velvoitetaan suorittamaan heille vahingonkorvaukseksi vaurioiden arvioituina korjauskustannuksina 23 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 5.4.1990 lukien.

Yhtiö ja A ovat vastustaneet kannetta.

Kihlakunnanoikeuden päätös 3.2.1992

Kihlakunnanoikeus on todennut, että räjäytystyö oli suoritettu 10.6.1988. Kantajien talo oli rakennettu vuonna 1987. Ennen räjäytystä kantajien talossa oli suoritettu alkukatselmus 9.6.1988 ja loppukatselmus 31.3.1989. Kantajien korvausvaatimus oli päivätty 15.7.1989.

Kantajien talon lähellä oli katselmusten välisenä aikana suoritettu muita räjäytystöitä. Syy-yhteyttä kantajien ilmoittamien vaurioiden ja A:n Asunto Oy Westendin Takataskun omistamalla tontilla suorittaman räjäytystyön välillä ei ollut näytetty. Ei ollut myöskään luotettavasti selvitetty, että kantajien ilmoittamat vauriot olisivat aiheutuneet räjäytystyöstä. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 23.6.1993

Yhtiö oli lisäksi rakennuttajana laiminlyönyt varmistaa, että urakoitsijalla oli ollut asianmukainen vakuutus tai itse huolehtia kohteen vakuuttamisesta. A oli taas itsenäisenä urakoitsijana teettänyt räjäytystyön tietäen, että työkohdetta ei ollut vakuutettu, vaikka kysymyksessä oli ollut riskialtis toiminta tiheästi rakennetulla omakotialueella. B:lle ja C:lle oli näytetty aiheutuneen räjäytystyön johdosta 23 000 markan vahinko.

Tämän vuoksi hovioikeus on, kumoten kihlakunnanoikeuden päätöksen, velvoittanut Asunto Oy Westendin Takataskun ja A:n yhteisvastuullisesti suorittamaan B:lle ja C:lle vahingonkorvaukseksi 23 000 markkaa laillisine korkoineen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Asunto Oy Westendin Takataskulle on myönnetty valituslupa 28.10.1993. Yhtiö on vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että yhtiö vapautetaan korvausvelvollisuudesta B:tä ja C:tä kohtaan.

A:lle on myönnetty valituslupa 17.5.1994. A on vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta ja velvollisuudesta suorittaa oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi A on vaatinut, että juttu palautetaan hovioikeuteen ellei Korkein oikeus ota sitä itse ratkaistavakseen.

B ja C ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset ja vaatineet valitusten hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 24.11.1994

Perustelut

Jutussa kysymyksessä oleva räjäytystyö on tehty yhtiön tontilla. Ennen töiden aloittamista on naapuritontilla sijaitsevassa B:n ja C:n talossa toimitettu katselmus ja räjäytystöiden jälkeen on toimitettu uusi katselmus. Katselmusten välisenä aikana on B:n ja C:n rakennuksessa tapahtunut muutoksia siten, että on syntynyt uusia rakoja ja hiushalkeamia ja vanhat raot ovat suurentuneet. Asiaatuntevien todistajien mukaan muutokset ovat sellaisia, jotka tyypillisesti seuraavat räjäytyksistä. Myös alueen kallioperä viittaa siihen, että muutokset ovat johtuneet kysymyksessä olevasta räjäytystyöstä. Asuntoyhtiön esitettyä, että muutokset ovat seurausta uuden rakennuksen kuivumisesta, todistajat ovat lausuneet, että käytetty rakennusmateriaali ja muutosten laatu eivät viittaa tällaiseen. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo näytetyksi, että B:n ja C:n talossa havaitut vahingot johtuvat asuntoyhtiön tontilla suoritetuista räjäytystöistä.

Vahingonkorvausvelvollisuuden edellytyksenä sopimussuhteiden ulkopuolella on yleensä vahingonaiheuttajan huolimattomuus eli tuottamus. Eräissä lainsäännöksissä on asetettu vahingonkorvausvelvollisuus tuottamuksesta riippumatta sillä perusteella, että vahinko on aiheutunut vaarallisesta toiminnasta. Joissakin tapauksissa on oikeuskäytännössä ilman nimenomaista lain säännöstä asetettu tuollainen ankara vastuu. Näin on tehty muun muassa räjäytystöistä aiheutuneiden vahinkojen osalta.

Vastuun räjäytystyöstä kantavat sekä työn teettäjä että sen suorittaja.

Räjäytystyö on tehty asuntoyhtiön kiinteistöllä, yhtiön toimesta ja sen lukuun. Yhtiö on siten periaatteessa korvausvelvollinen. Jutussa yhtiö on esittänyt, että sen tontilla on omakotitalo ja että aviopuolisot omistavat kaikki osakkeet. Yhtiö on viitannut Korkeimman oikeuden ratkaisuun 1988:35, jossa on katsottu, ettei omakotitalon omistaja työn teettäjänä ollut vastuussa räjäytysvahingosta, kun räjäytystöiden teettäminen ei liittynyt hänen ammattitoimintaansa ja kun hän oli valinnut huolellisesti räjäytysurakoitsijan. Tässä jutussa työn teettäjänä on osakeyhtiö, jonka toimialana on omistaa kysymyksessä oleva tontti sillä olevine asuinrakennuksineen. Osakkeenomistajien lukumäärällä ei ole merkitystä yhtiön vastuun kannalta. Niin ollen yhtiö ei vapaudu vastuusta esittämällään perusteella.

A on itsenäisenä urakoitsijana suorittanut räjäytystyöt. Näin ollen hän vastaa aiheuttamastaan vahingosta. Vastuuperusteeseen ei vaikuta hänen esittämänsä seikka, että hänen liiketoimintansa on laajuudeltaan vähäinen.

Vahingonkorvauksen määrän osalta Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden ratkaisun.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Haltia, Piira ja Puhakka. Esittelijä Eeva Tikka.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Suhonen, Wirilander ja Pellinen. Esittelijä Anne Ekblom-Wörlund.

---

[SV]

Jfr.

KKO:1988:35

Ett bostadsaktiebolag hade låtit bygga ett egnahemshus på sin tomt och anförtrott en självständig företagare utförandet av de av byggandet förutsatta sprängningsarbetena, som var att anse såsom farliga. Bostadsaktiebolaget som byggare av egnahemshuset och den självständiga företagaren som den entreprenör som hade utfört sprängningen ansvarade solidariskt oberoende av vållande för den skada sprängningsarbetet förorsakat grannfastigheten.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.