Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
KKO:1994:116 KI-generiert

Supreme Court voids collective agreement clause reducing annual leave pay to zero for sick/parental leave periods.

Geschäftsnummer KKO:1994:116
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Teilweise gutgeheissen (Partially Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland upheld the lower court's decision to void a collective agreement clause that calculated annual leave compensation based solely on wages earned during employment. The employee had been continuously on sick and parental leave, earning no salary, which resulted in zero leave pay under the agreement. The court ruled that while unions have freedom to set calculation methods, they cannot base the entitlement itself on non-existent wages, rendering the clause void under the Annual Leave Act.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Vuosilomalain 16 § 1 momentin ja 2 momentin nojalla: Työntekijän oikeus vuosilomalomakorvaukseen ei voi perustua työssäoloaikaan maksettuihin palkkiin, jos kyseinen aika on ollut jatkuvasti lomanmääräytymisvuoden aikana, jolloin sopimusvapaus sopimalla laskutavasta ei saa kajoa korvauksen perusteisiin.

Schlagwörter

KI-generiert
Vuosilomalaki vuosilomalomakorvaus työehtosopimusvapaus sairausloma äitiysloma mitätön määräys palkkaettuna työsuhteessa unvermeidbarer Arbeitsausfall

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Vuosilomalain 16 § 1 momentti
Vuosilomalain 16 § 2 momentti
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Työntekijä oli ennen työsuhteensa päättymistä ollut yhtäjaksoisesti ensin sairauslomalla ja sitten äitiyslomalla niin, ettei hän ollut lomanmääräytymisvuoden aikana ollut lainkaan työssä eikä hänelle ollut tuolta ajalta maksettu palkkaa.

Työehtosopimuksen mukaan vuosilomakorvaus laskettiin prosentteina työansiosta. Tästä syystä työntekijä ei ollut saanut lainkaan lomakorvausta.

Koska työehtosopimuksen määräys, siltä osalta kuin se oli johtanut edellä todettuun lopputulokseen, merkitsi kajoamista lomakorvauksen perusteisiin, oli se mainitulta osalta vuosilomalain 16 §:n 1 ja 2 momentin nojalla mitätön.

VuosilomaL 16 § 1 mom

VuosilomaL 16 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kauhajoen kihlakunnanoikeuden päätös 19.5.1992

Kihlakunnanoikeus lausui Maaseututyöväen Liitto r.y:n (jäljempänä liitto) A Kommandiittiyhtiötä (jäljempänä yhtiö) ja sen vastuunalaista yhtiömiestä A:ta vastaan ajamasta kanteesta seuraavaa:

B, joka oli siirtänyt työsuhteestaan johtuvat saatavansa liitolle, oli ollut työsuhteessa yhtiöön ajan 17.5.1988 - 28.4.1991. Sinä aikana B oli ollut lomautettuna marraskuun lopulta 1989 seuranneen vuoden alkuun, sairauslomalla 16.2. - 15.6.1990 ja äitiyslomalla 16.6.1990 - 28.4.1991. Työsuhde oli päättynyt B:n 28.3.1991 suorittaman irtisanoutumisen johdosta.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus velvoitti yhtiön ja A:n yhteisvastuullisesti suorittamaan liitolle vuosilomalain mukaista lomakorvausta 6 553 markkaa ja työsopimuslain mukaista odotusajan palkkaa 1 217,28 markkaa, molemmat määrät korkoineen.

Vaasan hovioikeuden tuomio 22.1.1993

Yhtiö ja A valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Yhtiölle ja A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan yhtiö ja A ovat vaatineet hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä.

Puu- ja erityisalojen liitto r.y., joka oli syntynyt Maaseututyöväen Liitto r.y:n liittyessä erääseen toiseen yhdistykseen, on vastannut valitukseen. Työtuomioistuin on antanut siltä pyydetyn lausunnon. Työtuomioistuimen lausunnon johdosta yhtiö ja A sekä yhdistys ovat antaneet pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 10.11.1994

Perustelut

Vuosilomalain 16 §:n 1 momentin mukaan lähtökohtana on, että sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tuon lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön. Pykälän 2 momentin mukaan työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on kuitenkin oikeus sopia muun muassa lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta toisinkin kuin kysymyksessä olevassa laissa säädetään.

Maaseudun Työnantajaliitto r.y. ja Maaseututyöväen Liitto r.y., jotka ovat viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja valtakunnallisia työmarkkinajärjestöjä, ovat solmineet puutarha-alan työehtosopimuksen ajaksi 1.3.1990 - 29.2.1992. Työehtosopimuksen 33 §:n 8 kohdan mukaan tuntipalkkaiselle työntekijälle suoritettiin vuosilomakorvauksena määrä, joka laskettiin prosentteina hänen työansiostaan. Työtuomioistuimen lausunnon mukaan muulta kuin työssäolon ajalta maksettua palkkaa ei sanotun työehtosopimusmääräyksen nojalla voitu ottaa huomioon silloinkaan, kun tuo aika oli vuosilomaa kerryttävää.

B on ennen työsuhteensa päättymistä ollut yhtäjaksoisesti ensin sairauslomalla ja sitten äitiyslomalla siten, ettei hän lomanmääräytymisvuonna 1.4.1990 -31.3.1991 ole ollut lainkaan työssä eikä hänelle ole tuolta ajalta maksettu palkkaa. Työehtosopimukseen sidottu yhtiö on vuosilomalain 16 §:n 2 momentin nojalla soveltanut sanottua työehtosopimusmääräystä B:hen, joka ei ole ollut työehtosopimukseen sidottu, mutta jonka työsuhteessa on muutoin noudatettu työehtosopimuksen määräyksiä.

Puheena olevan työehtosopimusmääräyksen soveltaminen on siis johtanut siihen, ettei B ole ollenkaan saanut hänelle lain mukaan kuuluvaa lomakorvausta. Yhdistyksille annettu sopimusvapaus koskee lomakorvauksen laskemista ja maksamista laista poikkeavalla tavalla, mutta ei lomakorvauksen perusteisiin kajoamista. Näin ollen määräys, joka on johtanut edellä todettuun lopputulokseen, on tältä osalta vuosilomalain 16 §:n 1 ja 2 momentin säännösten vastaisena mitätön. Yhdistyksellä, jonka perittäväksi B on siirtänyt saatavansa, on siten oikeus vaatimaansa lomakorvaukseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pöytäniemi, Mansner ja Jäntti. Esittelijä Eija-Liisa Helin.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Krook, Tulokas ja Kivinen. Esittelijä Sari Ruokojärvi.

---

[SV]

En arbetstagare hade innan hennes arbetsförhållande upphörde oavbrutet varit ledig på grund av sjukdom och moderskap så, att hon under det år, kvalifikationsår, enligt vilket semestern fastställs inte alls hade varit i arbete och att åt henne inte heller hade utbetalts någon lön för denna tid.

Enligt det tillämpliga kollektivavtalet uträknades semesterersättningen i procent på arbetsförtjänsten. Av denna orsak hade arbetstagaren inte alls fått någon semesterersättning.

Emedan ifrågavarande bestämmelse i kollektivavtalet, till den del den hade lett till detta slutresultat, innebar en rubbning av grunderna för rätten till semesterersättning, var den till denna del ogiltig enligt 16 § 1 och 2 momentet semesterlagen.

SemesterL 16 § 1 mom

SemesterL 16 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.