Supreme Court dismisses eviction aid request where property ownership is disputed due to invalid mortgage lien.
Legislator-Zusammenfassung
KI-generiertThe Supreme Court dismissed the Supreme Court's decision to grant official aid for eviction to buyers A and B, who purchased apartment shares at a mortgage auction. The sellers C and D argued their mortgage lien was invalid, making the buyers' ownership rights uncertain and disputable. The court held that because the validity of the mortgage lien was the subject of pending litigation, the lower court lacked the authority to grant eviction aid without resolving the underlying ownership dispute.
Legislator-Regeste
KI-generiertUlosottolaki 7 luvun 14 §; Virka-apua häätöön ei myönnetä, jos omistusoikeuden pätevyydestä on vireillä oikeusriita ja panttaussitoumuksen pätevyydestä on epävarmuutta.
Schlagwörter
KI-generiertZitierte Gesetzesbestimmungen
KI-generiertVerwandte Entscheide
KI-generiertVolltext
Asunto-osakkeet panttihuutokaupasta ostaneelle annettiin virka-apua häätöön huolimatta siitä, että panttauksen pätevyydestä oli vireillä oikeusriita ja siitä oli panttihuutokaupassa ilmoitettu.
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Hakemus Uudenmaan lääninhallituksessa
A ja B ovat lausuneet, että he olivat 12.3.1992 toimitetussa panttihuutokaupassa ostaneet omaa käyttöään varten Asunto Oy Espoon Puutarharanta 12:n osakkeet nro 821-960, jotka oikeuttivat pientalon nro H 13 hallintaan yhtiön tontilla, osoitteessa Tallimestarintie 11 H 13, 02940 Espoo. Asunto-osakkeiden entiset omistajat C ja D olivat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät he vapaaehtoisesti luopuneet talon hallinnasta. Sen vuoksi A ja B ovat pyytäneet lääninhallitukselta ulosottolain 7 luvun 14 §:n mukaista virka-apua C:n ja D:n velvoittamiseksi heti häädön uhalla muuttamaan pois huoneistosta.
C:n ja D:n vastaus
C ja D ovat vastustaneet virka-apuhakemusta. Huutokaupassa oli ennen tarjousten esittämistä ilmoitettu C:n ja D:n haastehakemuksesta huutokaupan perusteena olevan panttauksen julistamisesta pätemättömäksi. A:n ja B:n omistusoikeus asunto-osakkeisiin oli siten riidanalainen.
Lääninhallituksen päätös 28.4.1992
A ja B olivat 12.3.1992 pidetyssä panttihuutokaupassa ostaneet C:n ja D:n omistamat ja Suomen Yhdypankki Oy:lle pantiksi luovuttamat Asunto Oy Espoon Puutarharanta 12:n osakkeet nrot 821-960, jotka oikeuttivat hakemuksessa mainitun pientalon hallintaan. Kauppahinta leimaveroineen oli kokonaisuudessaan suoritettu. Omistusoikeus osakkeisiin oli siten huutokauppaehtojen mukaan siirtynyt A:lle ja B:lle. Osakekirja oli luovutettu heille huutokaupan toimitusmiehen siirrolla varustettuna.
C ja D olivat väittäneet, että A:n ja B:n omistusoikeus ei ollut pätevä sen vuoksi, että C:n ja D:n antama panttaussitoumus ei ollut ollut pätevä, eivätkä A ja B osakkeet huutaessaan olleet olleet vilpittömässä mielessä. Haastehakemuksessaan C ja D olivat vaatineet vahvistettavaksi, ettei heidän antamansa yleispanttaus sitonut heitä osakkeita koskevalta osalta, koska panttaussitoumus oli syntynyt käyttäen hyväksi heidän ymmärtämättömyyttään ja pankista riippuvaista asemaa ja he olivat erehtyneet sitoumusta antaessaan ja pankki oli tiennyt tai sen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
A:n ja B:n omistusoikeuden pätevyyden oli näin ollen katsottava riippuvan C:n ja D:n antaman panttaussitoumuksen pätevyydestä, jonka C ja D olivat kiistäneet. Hylätessään C:n ja D:n hakemuksen osakkeiden asettamisesta myymis- ja hukkaamiskieltoon Helsingin maistraatti ei ollut sille ulosotonhaltijana kuuluvan toimivallan perusteella voinut ratkaista kysymystä panttaussitoumuksen pätevyydestä. Tämän vuoksi ja koska lääninhallitukselle ei ollut esitetty selvitystä siitä, että Helsingin raastuvanoikeudessa vireillä oleva riita panttaussitoumuksen pätevyydestä olisi ratkaistu, oli mahdollista, että A ja B eivät olleet saaneet pätevästi omistusoikeutta osakkeisiin.
Näin ollen asia ei ollut niin selvä ja riidaton, että lääninhallitus olisi voinut myöntää ulosottolain 7 luvun 14 §:n mukaista virka-apua.
Näillä perusteilla lääninhallitus on hylännyt hakemuksen. A ja B on ulosottolain 8 luvun 2 §:n nojalla velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan C:lle ja D:lle kulujen korvaukseksi 400 markkaa 16 prosentin korkoineen 28.4.1992 lukien.
Helsingin hovioikeuden päätös 7.9.1992
Näillä perusteilla hovioikeus on kumonnut lääninhallituksen päätöksen. C ja D on velvoitettu heti häädön uhalla muuttamaan huoneistosta osoitteessa Tallimestarintie 11 H 13, 02940 Espoo ja jättämään huoneisto A:n ja B:n hallintaan. C:llä ja D:llä oli oikeus hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman ajaa oikeudessa kannetta, johon he katsoivat päätöksen antavan aihetta.
C ja D on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle ja B:lle korvaukseksi heillä hovioikeudessa olleista kuluista 1 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 7.9.1992 lukien.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 12.11.1992.
C ja D ovat vaatineet hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian jättämistä lääninhallituksen päätöksen varaan sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan valitusluvan hakemisesta ja valituksesta.
A ja B ovat antaneet pyydetyn vastauksen ja vaatineet vastauskulujensa korvaamista korkoineen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 24.5.1993
Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.
C ja D velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle ja B:lle yhteiseksi korvaukseksi heidän vastauskuluistaan Korkeimmassa oikeudessa 1 500 markkaa 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen antopäivästä lukien.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin, Haarmann, Roos, Tulokas ja Lehtimaja
---
[SV]
Handräckning för vräkning gavs en person som hade köpt bostadsaktier vid en pantauktion trots att en rättstvist om pantsättningens giltighet var anhängig och meddelande om tvisten hade getts vid auktionen.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret