Supreme Court reverses lower court for imposing joint fines on absent defendants, ruling fines are not punishments under joint sentencing rules.

Alioikeus oli tuominnut syytetyt eräistä rikoksista ja esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteisiin rangaistuksiin, vaikka heille oli tuon poissaolon varalta asetettu uhkasakot. Koska rikoslain 7 luvun säännökset yhteisestä rangaistuksesta eivät koskeneet tuollaista uhkasakkoa eikä alioikeuden näin ollen olisi tullut määrätä siitä ja syyksi lukemistaan rikoksista yhteisiä rangaistuksia, alioikeuden päätöstä oikaistiin.

OK 31 luku 8 § 4 kohta

OK 31 luku 14 § 1 mom

ASIAN KäSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Hangon raastuvanoikeuden päätös 3.11.1992

Raastuvanoikeus on päätöksellään tuominnut A:n kohdassa 1 varkaudesta ja kohdassa 8 poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka A:lle oli 15.9.1992 asetettu 1 000 markan uhkasakko tuon poissaolon varalta. B:n raastuvanoikeus on päätöksellään tuominnut kohdissa 1 - 7 varkaudesta, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle, liikennerikkomuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta, ajo-oikeudetta ajosta, liikennerikkomuksesta, kavalluksesta, liikenteen vaarantamisesta, ajo-oikeudetta ajosta, kolmesta liikennerikkomuksesta, varkauden yrityksestä ja kolmesta liikennerikkomuksesta sekä kohdassa 8 poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen 10 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty vapaudenmenetysaikoja 1.6. - 2.6., 3.7. ja 16. - 17.8.1992 vastaavat 5 päivää, vaikka B:lle oli 25.8.1992 asetettu esteettömän poissaolon varalta 1 000 markan uhkasakko.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Raastuvanoikeuden puheenjohtaja on pyytänyt päätöksen purkamista, koskei raastuvanoikeuden olisi tullut tuomita A:ta ja B:tä heidän syykseen luetuista rikoksista ja poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen rangaistukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.3.1993

Perustelu

Rikoslain 2 luvun 4 b §:n 2 momentissa tarkoitettu markkamääräisenä tuomittava uhkasakko pakkokeinona ei ole rangaistus. Rikoslain 7 luvun säännökset yhteisestä rangaistuksesta eivät näin ollen koske tuollaista uhkasakkoa. Raastuvanoikeuden ei siis olisi tullut tuomita A:ta ja B:tä yhteisiin rangaistuksiin, A:ta tämän syyksi luetuista kohdassa 1 tarkoitetusta varkaudesta ja kohdassa 8 tarkoitetusta poissaolosta oikeudesta vastaajana ja B:tä tämän syyksi kohdissa 1 - 7 luetuista rikoksista ja kohdassa 8 luetusta poissaolosta oikeudesta vastaajana. Raastuvanoikeuden päätös perustuu näiltä osilta ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 31 luku 8 § 4 kohta, 14 § 1 mom.

Päätöslauselma

Raastuvanoikeuden 3.11.1992 julistamaa päätöstä oikaistaan siten, että A tuomitaan varkaudesta 2 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeuteen ja poissaolosta oikeudesta vastaajana 15.9.1992 asetettuun 1 000 markan uhkasakkoon. B tuomitaan raastuvanoikeuden hänen syykseen lukemista rikoksista 9 kuukauden 15 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetään vapaudenmenetysaikoja 1. - 2.6., 3.7. ja 16. - 17.8.1992 vastaavat 5 päivää. Lisäksi B tuomitaan esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana 25.8.1992 asetettuun 1 000 markan uhkasakkoon.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Riihelä, Tulenheimo-Takki, Wirilander, Sevon ja Möller

---

[SV]

Underrätten hade dömt de åtalade för vissa brott och för förfallolös utevaro från rätten som svarande till gemensamma straff trots att viten satts ut för frånvaron. Då stadgandena i 7 kap. strafflagen om gemensamt straff inte gällde sådant vite och underrätten således inte borde ha dömt till gemensamma straff för vitena och de tillräknade brotten rättades underrättens utslag.

RB 31 kap 8 § 4 punkten

RB 31 kap 14 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret