Supreme Court dismisses appeal; hearing costs not recoverable when witnesses merely oppose appointment without causing unnecessary expense.

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa kuultavina olleet pesänosakkaat olivat alioikeudessa vastustaneet hakemusta ja toissijaisesti esittäneet eri henkilöä tehtävään. Määräys annettiin ensikäsittelyssä hakemuksen mukaisesti. Hakijoilla ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, kun heille ei ollut aiheutunut kustannuksia kuultavien väitteiden johdosta.

OK 21 luku 3 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Hakemus Lappeenrannan raastuvanoikeudessa

A ja B ovat pyytäessään pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä kahteen kuolinpesään vaatineet, että raastuvanoikeuteen kuultaviksi kutsutut C ja D velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Raastuvanoikeuden päätös 10.7.1989

Perustelut

Raastuvanoikeus on todennut, että hakijoilla oli oikeus perintökaaren 19 luvun 1 §:n ja 23 luvun 4 §:n nojalla saada kuolinpesiin pesänselvittäjä ja pesänjakaja.

Tehtäviin ehdotettuja kahta henkilöä oli molempia pidettävä yhtä sopivina eikä kummankaan ollut väitetty olevan toimeen esteellinen. Raastuvanoikeus on katsonut, että pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi oli määrättävä A ja B:n esittämä henkilö.

A ja B:n oikeudenkäyntikuluvaatimus oli lakiin perustumaton.

Raastuvanoikeuden tuomiolauselma

Raastuvanoikeus on, määrätessään A ja B:n hakemuksesta näiden esittämän henkilön toimimaan pesänselvittäjänä sekä toimittamaan osituksen ja perinnönjaon kysymyksessä olevissa kahdessa kuolinpesässä, hylännyt A ja B:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Kouvolan hovioikeuden päätös 20.2.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat valittamalla saattaneet asian ja vaatineet C ja D:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan heille raastuvanoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut siellä vaadituilla 6.689,50 markalla korkoineen samoin kuin heidän kulunsa hovioikeudessa korkoineen, on lausunut seuraavaa:

Perustelut

Kysymyksessä olevassa hakemuslainkäytön piiriin kuuluvassa asiassa oli hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain 20 §:n 1 momentin perusteella, koska sanotussa laissa ei ollut toisin säädetty, soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta riita-asiain käsittelystä alioikeudessa oli voimassa eli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä.

Asiassa raastuvanoikeudessa kuultavina olleet C ja D olivat käyttäneet hyväkseen heille lain nojalla kuuluvaa oikeutta lausua mielipiteensä hakemuksen johdosta. He olivat vastustaneet hakemusta. Sen varalta, että pesänjakaja kuitenkin määrättäisiin, he olivat esittäneet toista kuin hakemuksessa nimettyä henkilöä pesänjakajaksi. Tämän ei voitu katsoa kuitenkaan tehneen asiaa sillä tavalla riitaiseksi, että C ja D:tä olisi ollut pidettävä hakemuksen tultua hyväksytyksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin tarkoittamina hävinneinä osapuolina. Koska he eivät olleet myöskään muutoin tarpeettomasti aiheuttaneet asiassa hakijoille A ja B:lle kustannuksia, C ja D eivät olleet velvollisia korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikuluja.

Hovioikeuden päätöslauselma

Raastuvanoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole muutettu.

A ja B on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan C ja D:lle korvaukseksi muutoksenhakemukseen vastaamisesta aiheutuneista kuluista 800 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 28.5.1990.

A ja B ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hovioikeuden päätös kumotaan ja heidän esittämänsä oikeudenkäyntikuluvaatimukset hyväksytään ja että C ja D velvoitetaan korvaamaan heidän kulunsa myös Korkeimmassa oikeudessa korkoineen.

C ja D yhteisesti ovat antaneet heiltä pyydetyn vastauksen ja vaatineet vastauskulujensa korvaamista korkoineen.

A ja B ovat vielä määräajan jälkeen 19.9.1990 toimittaneet Korkeimpaan oikeuteen lisäselvitykseksi tarkoitetun kirjoituksen liitteineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.4.1991

Käsittelyratkaisu

A ja B:n määräajan jälkeen toimittama lisäkirjoitus liitteineen jätetään huomiotta, koska sen huomioon ottamiseen ei ole erityistä syytä.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan C ja D:lle yhteisesti korvaukseksi heillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 850 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Jalanko, Roos, Tulenheimo-Takki ja Krook

---

[SV]

I ett ärende angående förordnande av boutredningsman och skiftesman hade de dödsbodelägare som blivit kallade att höras i underrätten motsatt sig ansökan och i andra hand föreslagit en annan person för uppdraget. Förordnandet gavs vid den första handläggningen i enlighet med ansökan. Sökandena hade inte rätt till ersättning för sina rättegångskostnader, då de inte hade förorsakats kostnader till följd av de invändningar som de hörda hade framställt.

RB 21 kap 3 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret