Supreme Court allows conditional sentence for professional alcohol trafficking due to rehabilitation and mental health needs.
Finnland (FI)
Legislator-Zusammenfassung
KI-generiertThe Supreme Court granted the applicant's appeal to convert a ten-month prison sentence for professional alcohol trafficking into a conditional sentence. Although the lower courts upheld the conviction based on repeated offenses over several years, the Supreme Court found that the applicant's severe depression and need for continuous medication made immediate imprisonment harmful. The court determined that maintaining public order did not require an immediate execution of the penalty given the applicant's post-crime efforts and rehabilitation progress.
Legislator-Regeste
KI-generiertLaki ehdollisesta rangaistuksesta 1, 3 ja 4 §; Conditional sentences may be imposed for professional alcohol trafficking if the offender's rehabilitation needs and mental health status outweigh the immediate requirement for public order maintenance.
Schlagwörter
KI-generiertZitierte Gesetzesbestimmungen
KI-generiertVerwandte Entscheide
KI-generiertVolltext
Kysymys ehdollisen rangaistuksen edellytyksistä ammattimaista alkoholipitoisen aineen välittämistä koskevassa jutussa.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Savonlinnan raastuvanoikeuden päätös 1.9.1988
Virallisen syyttäjän syytteestä raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli 1.1.1985 ja 1.2.1988 välisenä aikana Savonlinnassa luvattomasti myynyt Koskenkorvan viinaa, vuonna 1985 ainakin 80 pulloa 110 markan hinnasta pullolta, vuonna 1986 ainakin 160 pulloa 120 markan hinnasta pullolta, vuonna 1987 ainakin 130 pulloa 140 markan hinnasta pullolta ja vuonna 1988 ainakin 10 pulloa 140 markan hinnasta pullolta sekä Sorbus- ja Pohjantähti-viiniä, vuonna 1985 ainakin 130 pulloa 50 markan hinnasta pullolta, vuonna 1986 ainakin 240 pulloa 60 markan hinnasta pullolta, vuonna 1987 ainakin 220 pulloa 70 markan hinnasta pullolta ja vuonna 1988 ainakin 10 pulloa 80 markan hinnasta pullolta.
Tämän vuoksi raastuvanoikeus on katsoen, että A oli ottanut alkoholipitoisen aineen myynnin ammatikseen, alkoholilain 85 §:n 1 momentin (L 6.3.1987/252), 87 §:n ja 95 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdan sekä rikoslain 2 luvun 16 §:n 1 momentin nojalla tuominnut A:n ammattimaisesta alkoholipitoisen aineen välittämisestä 10 kuukaudeksi vankeuteen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty vapaudenmenetysaikaa 3.-9.2.1988 vastaavat 7 päivää. Raastuvanoikeus on tuominnut A:n menettämään valtiolle luvattomasti myydyn alkoholipitoisen aineen arvona 42.190 ja rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 42.510 markkaa eli yhteensä 84.700 markkaa. A:lta takavarikoidut 5 pulloa Koskenkorvan viinaa ja 2 pulloa Sorbus-viiniä on tuomittu valtiolle menetetyiksi. Vielä A on velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista jutussa suoritetut todistelukustannukset 410 markkaa.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 5.12.1989
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä ja A olivat valittamalla saattaneet jutun, on katsonut, ettei ollut syytä muuttaa raastuvanoikeuden päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle on myönnetty valituslupa 5.4.1990. Muutoksenhakemuksessaan A on vaatinut vain, että hänelle tuomittu rangaistus määrättäisiin ehdolliseksi. Virallinen syyttäjä, Savonlinnan kaupunginviskaali Mauri Keinonen on antanut pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.3.1991
Perustelut
A:ta, joka on syntynyt vuonna 1951, ei ennen nyt kysymyksessä olevaa rikosta ole tuomittu vankeusrangaistukseen. Raastuvanoikeuden tässä asiassa julistaman päätöksen jälkeen A on perustanut oman yrityksen ja hankkinut koulutusta sekä esitetyn selvityksen mukaan ryhtynyt suorittamaan valtiolle maksettavaksi tuomittuja korvauksia. Lääkärinlausunnon mukaan A, joka ajoittain kärsii voimakkaasta masentuneisuudesta, on jatkuvan lääkehoidon tarpeessa ja vankeusrangaistuksen suorittaminen olisi hänelle haitallista.
Ehdollisesta rangaistuksesta annetussa laissa ei kielletä rangaistuksen määräämistä ehdollisena ammattimaisesta alkoholipitoisen aineen välittämisestä. Ehdollisen rangaistuksen soveltuvuus on siten tässäkin tapauksessa arvioitava ensi sijassa sen perusteella, vaatiiko yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen, että rangaistus tuomitaan ehdottomana.
A:n rikos käsittää lukuisia tekoja ja hän on jatkanut sitä pitkään ja suunnitelmallisesti. Edellä mainitut A:n menneisyyteen ja henkilöön liittyvät seikat sekä hänen käyttäytymisensä ja olosuhteensa rikoksen jälkeen ovat kuitenkin sellaiset, että hänen rikoksensa laadusta huolimatta yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen ei Korkeimman oikeuden harkinnan mukaan vaadi rangaistuksen tuomitsemista hänelle ehdottomana. Näin ollen se voidaan määrätä ehdolliseksi.
Edellä mainittujen, A:ta koskevien seikkojen perusteella rangaistus on myös määrättävä ehdolliseksi.
Lainkohdat
Laki ehdollisesta rangaistuksesta (L 13.2.1976/135) 1, 3 ja 4 §
Päätöslauselma
A:lle tuomittu 10 kuukauden vankeusrangaistus, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty vapaudenmenetysaikaa 3.-9.2.1988 vastaavat 7 päivää, määrätään ehdolliseksi Korkeimman oikeuden päätöksestä alkavin ja 30.6.1992 päättyvin koetusajoin.
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos A koetusaikana tekee uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Takala, Portin, Roos ja Wirilander
---
[SV]
Fråga om förutsättningarna för att straffet för yrkesmässig förmedling av alkoholhaltigt ämne skulle förklaras villkorligt.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret