Supreme Court dismisses inheritance work compensation claim as estate partitioner has exclusive authority.

Kanteessa oli vaadittu ennen perinnönjakoa perintökaaren 8 luvun 5 §:n nojalla perittävän hyväksi tehdyn työn hyvittämistä jäämistöstä. Koska vaatimuksen ratkaiseminen kuului pesänjakajan toimivaltaan eikä kantaja ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut oikeudellista tarvetta saada ratkaisu jo ennen perinnönjaon toimittamista, kanne jätettiin tutkimatta.

PK 8 luku 5 §

PK 8 luku 8 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Keuruun kihlakunnanoikeudessa

A on B:n ja C:n jakamattomien kuolinpesien osakkaille liikkeenharjoittaja D:lle, tehdastyöläinen E:lle, eläkeläinen F:lle, eläkeläinen G:lle, televirkailija H:lle, perheenemäntä I:lle, hautausmaatyöntekijä J:lle, vaiheompelija K:lle, myyjä L:lle, opiskelija M:lle ja koululainen N:lle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla lausunut, että eläkeläinen C oli kuollut 7.10.1985. C oli yhdessä 16.6.1972 kuolleen miehensä B:n kanssa omistanut Keuruun kunnan Suolahden kylässä sijaitsevan Rajalan tilan RN:o 1:15. A oli hoitanut äitiään C:tä useita vuosia ja huolehtinut hänestä hänen kuolemaansa saakka. A oli myös tehnyt työtä B:n ja C:n yhdessä omistaman tilan hyväksi asuessaan tilalla ja huolehtiessaan äidistään C:stä. C ei elinaikanaan ollut maksanut A:lle erillistä korvausta tämän tilan hyväksi tekemästä työstä tai omasta hoidostaan.

Tämän vuoksi A on vaatinut, että hänelle määrättäisiin perintökaaren 8 luvun 5 §:n mukaisena hyvityksenä maksettavaksi yhtä neljättäosaa vastaava osuus B:n ja C:n jakamattomista kuolinpesistä.

Vastaukset

D ja E, F, H, K, L ja M sekä O N:n holhoojana ovat myöntäneet kanteen oikeaksi. J on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta, koska hyvitysvaatimuksen ratkaiseminen kuului ensisijaisesti pesänjakajan toimivaltaan eikä siten ollut kysymys tuomioistuinasiasta. G ja I ovat kiistäneet kanteen.

Kihlakunnanoikeuden päätös 4.3.1987

Kihlakunnanoikeus on todennut, että A oli vaatinut perintökaaren 8 luvun 5 §:n nojalla hyvitystä 7.10.1985 kuolleen C:n jäämistöstä sillä perusteella, että hän oli jatkuvasti avustanut perittävää tämän taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta. Tällaisen hyvityksen maksaminen oli ratkaistava perinnönjaon yhteydessä eikä perinnönjakoa kyseisessä pesässä ollut suoritettu. Kun näin ollen A:lla ei ollut oikeussuojan tarvetta, kihlakunnanoikeus on jättänyt kanteen tutkimatta.

Vaasan hovioikeuden päätös 26.11.1987

Hovioikeus, jossa A oli hakenut muutosta, on lausunut, että kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitun hyvityksen suorittaminen pesän varoista kuului, pesän osakkaiden ollessa tästä eri mieltä, ensi sijassa pesänjakajan perinnönjaon yhteydessä ratkaistavaksi. A ei ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut oikeudellista tarvetta saada asia ratkaistuksi ennen perinnönjakoa. Näillä ja kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa 29.3.1988. Hän on vaatinut, että alempien oikeuksien ratkaisut kumotaan ja juttu palautetaan kihlakunnanoikeuteen kanteen tutkimiseksi.

G ja J ovat yhteisesti antaneet pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.9.1989

Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Jalanko, Mörä, Haarmann ja Paasikoski

---

[SV]

Käranden hade före arvskiftet yrkat med stöd av 8 kap. 5 § ärvdabalken på gottgörelse ur kvarlåtenskapen för arbete som han hade utfört till förmån för arvlåtaren. Då skiftesmannen var behörig att avgöra ett sådant yrkande och käranden inte hade visat, att han skulle ha haft ett rättsligt behov av att få frågan avgjord redan innan arvskiftet hade verkställts, avvisades käromålet.

ÄB 8 kap 5 §

ÄB 8 kap 8 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret