Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
HD:1988:91 KI-generiert

Supreme Court dismisses claim that neighbors acquired permanent easement over common road area under Land Law s.4.

Geschäftsnummer HD:1988:91
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court dismissed the applicants' request to prevent the confirmation of a permanent easement held by other village lots over a former common road area. The applicants argued that no other properties acquired such rights under the Land Law upon its enactment, while the court found insufficient evidence that the other lots used the area for its original purpose. Consequently, the court ruled that the lower court's confirmation of the easement for neighboring lots must stand, rejecting the applicants' procedural objection.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Laki lähenen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina 4 §:n 1 momentti; pysyvän rasiteoikeuden syntymä edellyttää, että kiinteistö on käyttänyt lakkaavaa yhteistä aluetta sen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen lain voimaantullessa.

Schlagwörter

KI-generiert
permanent easement common road area village common property Land Law section 4 easement acquisition original purpose usage property rights dispute Räumlicher Geltungsbereich des Vertrags

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Laki lähenen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina 4 §
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Toimitusta koskevassa hakemuksessa oli vaadittu vahvistettavaksi, ettei millään kylän yhteisten alueiden osakastilalla ollut tilojen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina annetun lain 4 §:ssä säädettyä pysyvää rasiteoikeutta hakijoiden omistamien tilojen tiluksiin lain voimaan tullessa siirtyneeseen yhteiseen tiealueeseen. Tällaisen hakemuksen johdosta suoritettavaksi määrätyssä yksityistietoimituksessa ei voitu sanotun lainkohdan nojalla muun tilan hyväksi vahvistaa pysyvää rasiteoikeutta lakanneeseen yhteiseen tiealueeseen.

L tilojen yhteisten alueiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina 4_§

ASIAN KÄSITTELY TOIMITUKSESSA JA MAAOIKEUDESSA

Toimituksen perustana oleva hakemus

A ja B ovat Helsingin maanmittauspiirin maanmittaustoimistolle osoittamassaan hakemuksessa ilmoittaneet omistavansa Nurmijärven kunnan Klaukkalan kylässä, A Luotorannan tilan RN:o 3:117 ja B Vastarannan tilan RN:o 3:118, ja että näiden tilojen alueilla sijaitsee tilojen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina annetun lain eli niin sanotun ojalain (983/76) tarkoittama lakannut yhteinen tiealue. A ja B ovat pyytäneet määräystä yksityistietoimituksen suorittamiseksi ja toimituksessa vahvistettavaksi, ettei millään kiinteistöllä ole ojalain 4 §:n nojalla pysyvää rasiteoikeutta puheena olevaan tiealueeseen. Hakemuksen johdosta on annettu valituksenalaista toimitusta koskeva toimitusmääräys.

Toimitusmiesten ratkaisu

Toimitusmiehet ovat selvittäneet, että puheena oleva yhteinen tiealue oli muodostettu Klaukkalan kylän tilojen yhteiseksi alueeksi vuosina 1892-1907 suoritetussa isojaon järjestelytoimituksessa ja että alue oli 12.4.1958 maarekisteriin merkityssä pakollisessa tilusvaihtotoimituksessa nro 56167 siirretty nykyiseen paikkaansa ja rajattu kolmen metrin leveänä pyykeillä nrot 35-38. Koivulan tilalla RN:o 3:73 suoritetussa 10.11.1960 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa nro 60299 oli yhteisen tiealueen pohjoispuolelle muodostettu Luotorannan tila RN:o 3:117 ja eteläpuolelle Vastarannan tila RN:o 3:118. Ojalain säännösten nojalla tiealue on lakannut olemasta yhteinen ja tullut kuulumaan tiloihin Luotoranta RN:o 3:117 ja Vastaranta RN:o 3:118 tilojen välirajan kulkiessa keskellä lakannutta yhteistä tiealuetta.

Suoritettuaan vielä katselmuksen toimitusmiehet ovat ratkaisussaan todenneet, että Klaukkalan kylän yhteisten alueiden osakastilojen omistajat ovat käyttäneet kysymyksessä olevaa aluetta pääsytienä yleiseltä tieltä Valkjärven rantaan ja että tiealue on ollut sanotussa käytössä ojalain voimaantullessa 1.3.1977. Näin ollen ne Klaukkalan kylän kiinteistöt, joilla on ollut osuus mainittuun tiealueeseen, ovat saaneet ojalain 4 §:n nojalla pysyvän rasiteoikeuden alueeseen. Sen vuoksi toimitusmiehet ovat päätöksellään vahvistaneet, että Klaukkalan kylän yhteisten alueiden osakastiloilla on oikeus kolmen metrin levyiseen, pyykeillä nrot 35-38 merkittyyn tiehen tilojen Luotoranta RN:o 3:117 ja Vastaranta RN:o 3:118 alueilla. Asiassa toissijaisesti esitetyt, tieoikeuden lakkauttamista ja tien siirtämistä koskevat vaatimukset on toimitusmiesten päätöksellä edellytysten puuttumisen vuoksi hylätty.

Käsittely maaoikeudessa

A ja B ovat maaoikeudessa uudistaneet vaatimuksensa sen seikan vahvistamisesta, ettei millään kiinteistöllä ole kulkuoikeutta kysymyksessä olevaan lakanneeseen yhteiseen tiealueeseen, ynnä toissijaiset vaatimuksensa tieoikeuden lakkauttamisesta ja tien siirtämisestä.

Maaoikeus on kuullut asiassa tiealueen käyttäjiksi ilmoittautuneita henkilöitä sekä Nurmijärven kunnan tielautakunnan sihteeriä ja toimitusinsinööriä.

Etelä-Suomen maaoikeuden päätös 14.8.1986

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 20.11.1986.

A ja B ovat valituksessaan toistaneet ensisijaisen vaatimuksensa sen seikan vahvistamiseksi, ettei millään kiinteistöllä ollut ojalain 4 §:n mukaista rasiteoikeutta kysymyksessä olevaan tiealueeseen. Lisäksi he ovat täällä toissijaisesti vaatineet, että mikäli asiaa ei voitaisi lopullisesti ratkaista Korkeimmassa oikeudessa, asia palautettaisiin maaoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi sen seikan ratkaisemiseksi, onko jollekin kiinteistölle, jonka osalta asia on tullut riitaiseksi, syntynyt ojalain mukainen kulkuoikeus lakanneeseen yhteiseen tiealueeseen ja mikäli on, mille kiinteistölle ja mitä tarkoitusta varten.

Toimituksen asianosaisille on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. P, Q, R, S, T, U, V, W, X, Y ja Z yhteisesti ovat antaneet selityksen. Toimitusinsinööri on antanut lausunnon. Korkeimpaan oikeuteen 28.10.1986 saapuneessa kirjoituksessaan A ja B ovat ilmoittaneet, että Nurmijärven kunnan tielautakunta oli maaoikeuden päätöksen nojalla perustanut lakannutta yhteistä aluetta varten tiekunnan, joka puolestaan oli ryhtynyt rakentamaan alueelle tietä. Sen vuoksi he ovat vaatineet, että Korkein oikeus antaa asiassa toimenpidekiellon.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hakemuksessaan A ja B ovat vaatineet vahvistettavaksi, ettei mikään kylän yhteisten alueiden osakaskiinteistö ole saanut pysyvää rasiteoikeutta heidän tiloihinsa siirtyneeseen lakanneeseen yhteiseen alueeseen. Tällaisen hakemuksen perusteella määrätyssä toimituksessa voidaan esitetty vaatimus vain hyväksyä tai hylätä, mutta ei sen sijaan kuten on tapahtunut vahvistaa, että muut kiinteistöt eli Klaukkalan kylän yhteisten alueiden osakaskiinteistöt ovat saaneet ojalain 4 §:n 1 momentin mukaisen pysyvän rasiteoikeuden lakanneeseen yhteiseen tiealueeseen.

Asiassa on jäänyt selvittämättä, ettei mikään kylän yhteisten alueiden osakaskiinteistö olisi käyttänyt ojalain voimaan tullessa silloin lakkaavaa, Luotorannan tilaan RN:o 3:117 ja Vastarannan tilaan RN:o 3:118 siirtyvää yhteistä aluetta sen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen.

Tuomiolauselma

Toimitusmiesten ja maaoikeuden vahvistus siitä, että Klaukkalan kylän yhteisten alueiden osakaskiinteistöt ovat saaneet ojalain 4 §:n 1 momentin mukaisen pysyvän rasiteoikeuden A:n ja B:n tiloihin ojalain voimaan tullessa siirtyneeseen lakanneeseen yhteiseen alueeseen, kumotaan ja poistetaan. A:n ja B:n toimituksen perusteena olevassa hakemuksessaan esittämä vaatimus sen seikan vahvistamiseksi, ettei mikään kylän yhteisten alueiden osakaskiinteistö ole saanut pysyvää rasiteoikeutta heidän tiloihinsa siirtyneeseen lakanneeseen yhteiseen alueeseen, sekä vaatimus toimenpidekiellosta hylätään. Muutoin maaoikeuden päätös jää pysyväksi.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nikkarinen, Hiltunen, af Hällström ja Rintala

---

[SV]

I en ansökan om förrättning hade yrkats fastställande av att ingen av de lägenheter som hade del i byns samfällda områden hade i 4 § lagen om lägenheters samfällda vägars och avloppsdikens samt med dem jämförbara områdens upphörande att vara samfälligheter avsedd ständig servitutsrätt till ett samfällt vägområde, som vid lagens ikraftträdande hade övergått till sökandenas fastigheter. Vid den vägförrättning som med anledning av ansökningen hade förordnats att verkställas enligt lagen om enskilda vägar kunde inte till förmån för annan fastighet fastställas ständig servitutsrätt till det upphävda samfällda vägområdet.

L om lägenheters samfällda vägars och avloppsdikens samt med dem jämförbara områdens upphörande att vara samfälligheter 4_§

Hela rättsfallet är i FKKO-registret