Supreme Court upholds murder conviction for accomplice who planned and facilitated killing to steal car and money.

A ja B olivat päättäneet tilata taksin, surmata sen kuljettajan sekä anastaa sen jälkeen auton ja kuljettajan rahat. Tällöin he olivat keskustelleet muun muassa surmaamispaikasta. Matkan aikana A oli pyytänyt taksiautoilija C:tä pysäyttämään autonsa syrjäiselle paikalle ja ampumalla surmannut C:n. Sen jälkeen A ja B olivat ottaneet auton käyttöönsä B:n ryhtyessä sitä kuljettamaan ja anastaneet autosta rahaa.

Ään.

Kun C:n surmaaminen oli tehty A:n ja B:n ennalta yhdessä laatiman suunnitelman mukaisesti ja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, B tuomittiin tekijänä rangaistukseen C:n surmaamisesta.

Ks.

KKO:1995:119

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Imatran kihlakunnanoikeuden päätös 13.3.1986

Kihlakunnanoikeus on katsonut, että C:n surmaaminen oli tapahtunut A:n ja B:n ennalta laatiman suunnitelman mukaisesti vakaasta harkinnasta ja omanvoitonpyynnöstä auton ja rahojen anastamiseksi. B ei ollut kuitenkaan tekijänä osallistunut itse surmaamistekoon, mutta hän oli yhdessä A:n kanssa suunnitellut rikoksen tapahtumain kulun ja yhdessä A:n kanssa anastanut surmatun C:n omaisuutta, millä menettelyllä B oli tahallaan neuvoilla edistänyt A:n surmaamisrikosta.

Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on, samalla kun A oli tuomittu yksin teoin tehdyistä murhasta, törkeästä ryöstöstä ja rattijuopumuksesta elinkaudeksi vankeuteen, rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin, 23 luvun 1 §:n, 31 luvun 2 §:n 1 momentin, 5 luvun 3 §:n 1 momentin ja 7 luvun 1 §:n nojalla tuominnut B:n yksin teoin tehdyistä avunannosta murhaan, törkeästä ryöstöstä ja rattijuopumuksesta 8 vuodeksi vankeuteen. B:lle jutussa tuomitut vankeusrangaistukset on yhdistetty 10 vuodeksi vankeutta, mistä yhdistetystä vankeusrangaistuksesta on B:n oltua rikostensa tutkinnan vuoksi vapautensa menettäneenä 19.8.10.10.1985 ja 20.10.1985-12.3.1986 rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetty 6 kuukautta 13 päivää. B:lle 16.10.1984 tuomittu ehdollinen 8 kuukauden vankeusrangaistus on määrätty pantavaksi täytäntöön.

Kouvolan hovioikeuden päätös 5.12.1986

Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus on, muuttaen kihlakunnanoikeuden päätöstä, rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin, 23 luvun 1 §:n, 31 luvun 2 §:n 1 momentin, 3 luvun 5 §:n 2 momentin ja 7 luvun 1 §:n nojalla tuominnut B:n kihlakunnanoikeuden hänen syykseen lukeman rikoksen ja siitä tuomitseman rangaistuksen asemesta yksin teoin tehdyistä murhasta, törkeästä ryöstöstä ja rattijuopumuksesta 10 vuodeksi vankeuteen. Hovioikeus on yhdistänyt B:lle jutussa tuomitut vankeusrangaistukset 10 vuodeksi 5 kuukaudeksi vankeutta, mistä yhdistetystä rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikoja 19.8.-10.10.1985 ja 20.10.1985-4.12.1986 vastaavat 1 vuosi 3 kuukautta 7 päivää. Muutoin kihlakunnanoikeuden päätös on pääasian osalta jäänyt pysyväksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B:lle on myönnetty valituslupa 8.4.1987. B on, katsoen syyllistyneensä vain yksin teoin tehtyihin moottoriajoneuvon törkeään luvattomaan käyttöönottamiseen, näpistykseen, vahingontekoon ja rattijuopumukseen, vaatinut, että syyte yksin teoin tehdyistä murhasta ja törkeästä ryöstöstä hylätään.

Virallinen syyttäjä, C:n leski, C:n alaikäinen tytär ja C:n entinen vaimo ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset. Muut C:n oikeudenomistajat eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. C:n leski on vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

B velvoitetaan suorittamaan C:n leskelle korvaukseksi hänellä vastauksen antamisesta Korkeimmassa oikeudessa olleista kuluista 1.000 markkaa.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Edellä olevan johdosta tuomitsen B:n, muuttaen hovioikeuden päätöstä, rikoslain 21 luvun 1 §:n 1 momentin, 23 luvun 1 §:n, 31 luvun 2 §:n 1 momentin, 5 luvun 3 §:n 1 momentin ja 7 luvun 1 §:n nojalla yksin teoin tehdyistä avunannosta tappoon, törkeästä ryöstöstä ja rattijuopumuksesta 8 vuodeksi vankeuteen, josta vähennän rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla hovioikeuden vähennettäviksi määräämät vapaudenmenetykset. Muilta osin olen samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Mörä, Lehtonen, Hiltunen ja Lindholm (eri mieltä)

---

[SV]

A och B hade beslutat att beställa en taxi, att döda chauffören och att därefter stjäla bilen och hans pengar. Därvid hade de bland annat diskuterat om platsen där dödandet skulle ske. Under färden hade A bett chauffören C stanna bilen på en avsides belägen plats och skjutit C till döds. Därefter hade A och B tillgripit bilen med B som förare och tillägnat sig pengar som fanns i bilen.

Omröstn.

Då dödandet av C hade skett enligt en av A och B på förhand tillsammans uppgjord plan och för uppnående av ett gemensamt syftemål dömdes B såsom gärningsman till straff för att ha dödat C.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret