Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
KKO:1988:25 KI-generiert

Supreme Court allows company redemption claim where interest on unpaid purchase price excluded from redemption price.

Geschäftsnummer KKO:1988:25
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court upheld the lower courts' decision ordering the shareholder to transfer shares to the company upon redemption. The court found that the company's articles of association defined the redemption price as the price offered by a third party, explicitly excluding the agreed interest on the unpaid portion of the purchase price. Consequently, the interest remained a debt between the original seller and the shareholder, not part of the redemption sum. The court ruled that the company was entitled to redeem the shares for the stated price without including the interest, validating the lower courts' judgment.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Osakeyhtiölaki 1906; Osakeyhtiölaki 1961: When a company's articles of association define the redemption price as the price offered by a third party, the agreed interest on the unpaid portion of the purchase price is excluded from the redemption price and remains a separate debt between the seller and the shareholder.

Schlagwörter

KI-generiert
company redemption price unpaid purchase price interest articles of association shareholder redemption claim third party offer price Kurswert ungenügende Substanz Selbstbehalt

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Osakeyhtiölaki 1906
Osakeyhtiölaki 1961
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen mukaan oli myymällä luovutettujen osakkeiden lunastushinta "sivullisen (osakkeista) tarjoama hinta". Lunastushintaan ei kuulunut kaupassa maksamatta jääneelle kauppahinnan osalle suoritettavaksi sovittu korko.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 9.7.1986

Raastuvanoikeus on B:n A:ta vastaan ajamasta kanteesta todennut, että Helsingistä olevan Asunto-osakeyhtiö Arkadia 12 Bostadsaktiebolagin yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke kuului seuraavasti:

"Jos osakkeenomistaja aikoo luovuttaa osakkeensa muulle kuin yhtiön osakkaalle, ilmoittakoon hän kirjallisesti hallitukselle sekä sovitun hinnan että ostajan tai lahjansaajan, ja antakoon hallitus viipymättä näistä seikoista tiedon yhtiön osakkaille. Näin luovutettaviksi aiotut osakkeet on etusijassa yhtiöllä oikeus yli osakepääoman säästyneillä varoillansa ja sen jälkeen osakkailla neljäntoista päivän kuluessa siitä, kuin osakkeenomistaja on ilmoittanut luovutuksesta hallitukselle, lunastaa sivullisen rehellisesti ja todistettavasti tarjoamasta hinnasta tai, jos osake on aiottu luovuttaa lahjana, osakkeen käyvän hinnan mukaan lasketusta lunastussummasta.

Tarjoamisvelvollisuus ei tule kysymykseen, kun osake perinnön tai testamentin kautta siirtyy toiselle henkilölle.

Tämä pykälä on merkittävä osakekirjoihin."

Raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli 15.10.1985 ostanut yhtiön huoneiston nro 25 hallintaan oikeuttavat osakkeet nrot A 1-50 ja C 1-4 555.000 markan kauppahinnasta, josta kaupantekohetkellä oli maksettu 100.000 markkaa ja loppukauppahinta 455.000 markkaa tullut maksaa viimeistään 20.12.1985. Loppukauppahinnalle oli sovittu maksettavaksi kuuden prosentin korko kaupantekopäivästä maksupäivään. Omistus- ja hallintaoikeus osakkeisiin oli siirtynyt A:lle heti. A oli kaupantekopäivänä tehnyt yhtiön hallitukselle yhtiöjärjestyksen mukaisen ilmoituksen saannostaan. Lunastusaika oli siten päättynyt 29.10.1985.

Raastuvanoikeus on todennut, että asiassa sovellettavaan vanhaan osakeyhtiölakiin ei sisältynyt säännöstä siitä, kehen lunastusvaatimus oli kohdistettava. Kun yhtiöjärjestyksessäkään ei ollut tästä määrätty, voitiin lunastusvaatimus kohdistaa ostajaan.

B:llä oli kerrotuissa olosuhteissa ollut oikeus tallettaa lunastushinta A:n lukuun. Lunastusvaatimus ja talletustodistus oli annettu A:lle tiedoksi lunastusajan viimeisenä päivänä ja A:lla olisi ollut oikeus nostaa lunastushinta osakekirjaa vastaan.

Maksamattomalle kauppahinnalle suoritettavaksi sovittua korkoa oli pidettävä osakkeiden myyjien ja A:n välisenä, vain A:n maksettavaksi kuuluvan kauppahinnan osan rahoitukseen liittyvänä eränä.

Kun A oli kieltäytynyt luovuttamasta osakekirjaa B:lle tämän tallettamaa määrältään oikeana pidettävää lunastushintaa vastaan, ei sillä seikalla, että B oli 20.5.1986 nostanut lunastushinnan maistraatista, ollut merkitystä.

B oli siten lunastusoikeutensa toteuttaessaan menetellyt lain mukaisesti ja saanut A:n saannon syrjäyttäen omistusoikeuden osakkeisiin. Sen vuoksi raastuvanoikeus on velvoittanut A:n 555.000 markan lunastushintaa vastaan luovuttamaan kysymyksessä olevat osakkeet B:lle sekä korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut 12.000 markalla 16 prosentin korkoineen 9.7.1986 lukien.

Helsingin hovioikeuden tuomio 18.12.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut asian, on jättänyt sen raastuvanoikeuden päätöksen varaan. A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 900 markalla.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa 16.3.1987. A on valituksessaan vaatinut raastuvanoikeuden päätöksen ja hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä sekä B:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeuden jo hyväksymät raastuvanoikeuden päätöksen perustelut hyväksyen Korkein oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi vastauksen antamisesta täällä aiheutuneista kuluista 1.200 markkaa 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen antamisesta lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ådahl, Nikkarinen, Hil- tunen, af Hällström ja Rintala

---

[SV]

Enligt lösningsklausulen i bolagsordningen för ett bostadsaktiebolag var löseskillingen vid överlåtelse av aktier genom försäljning "det pris som en utomstående hade bjudit (för aktierna)". Den vid köpet överenskomna räntan på den oguldna delen av köpeskillingen räknades inte till löseskillingen.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret